› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,491 - 7,500 (kaikkiaan 7,749)
1 2 3 … 749 750 751 … 773 774 775

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 9.2.2025, 12:15

    ”Kaiken kaikkiaan metsätalouteen on ojitettu noin 5,5 miljoonaa hehtaaria suota (Päivänen 2007). Nykyään 4,7 miljoonaa hehtaaria lasketaan metsäojitetuksi suoksi (taulukko 1; VMI12 / Antti Ihalainen, Sallinen ym. 2019). Metsäojitettuja soita on otettu muuhun käyttöön, kuten turpeennostoon ja pelloiksi, mutta suurin osa pinta-alan pienenemisestä johtuu alun perin ohutturpeisten soiden siirtymisestä turpeen hajoamisen myötä ojitetuiksi kankaiksi, joita on 1,3 miljoonaa hehtaaria (VMI12 / Antti Ihalainen). Ojitetuista kankaista lähes 700 000 hehtaaria on ollut alun perin ohutturpeisia soita, lähinnä korpia. Tämä voidaan päätellä eri kivennäis- ja turvemaaluokkien pinta-aloissa peräkkäisten inventointien välillä tapahtuneista muutoksista (Tomppo 2000, Korhonen ym. 2020). Metsäojitetuiksi soiksi laskettavaan pinta-alaan kuuluu metsätalouteen ojitettujen soiden lisäksi 231 000 hehtaaria metsittyneitä, muihin tarkoituksiin ojitettuja soita (Korhonen ym. 2017). Ne ovat valtaosaltaan metsitettyjä tai itsestään metsittyneitä peltoja.”

    http://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/soiden-kaytto-suomessa/

    1,3 milj. ha ojitetuista korvista on siis siirtynyt ojitetuiksi kankaiksi. Nämä kuuluvat kai kankaiden luokkaan päästöjen laskennassa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.2.2025, 12:21

    Eksyin edelliseen juttuun kun etsin tietoa kunnostusojituskelvottomien ennallistettavien (tai ennallistuvien) soiden määristä. Risto Sulkavalla on aika iso luku, yli 1 milj. hehtaaria.

    AJ kommentti:

    Metaanin päästö suolla kasvaa kun suo vetetään laittamalla ojat tukkoon, koska metaanin tuotto ei tarvitse happea. Metaaniahan tulee järvien pohjastakin, välillä oikein kuplimalla, jos siellä on hajoavaa ainesta.

    Ennallistaminen voi lisätä vesistö- ja ilmastopäästöjä lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä aikavälillä vähentää niitä, koska pitkän ajan kuluessa kertynyt turve jää suohon varastoon. Ennallistamisen nopein hyöty koituu monimuotoisuudelle; esimerkiksi riekko on hyötynyt Metsähallituksen ennallistamishankkeista.

    Metsätalouden kannalta kunnostusojituskelvottomia alueita (ennallistumaan jätettäviä tai aktiivisesti ennallistettavia) voisi olla suuruusluokkaa 0,5 – 1 milj. hehtaaria.

    Lähteitä. Suoseuran artikkeli: Soiden käyttö Suomessa. Luken blogi: Soiden ennallistamisen vesistöhyötyjä maltettava odottaa. Suomen Luontopaneelin raportti. Ennallistamistyöryhmän raportti myöhemmin tänä vuonna.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000010949929.html

    aSanta 9.2.2025, 13:33

    Tuo AJ:n metaani-argumentti mainosmielipiteeseen oli osuva! Lyhyen tähtäimen päästöhallintaan ennallistamisesta ei ole, se on vain hyväksyttävä.

    Kurki Kurki 9.2.2025, 14:21

    Epäonnistuneet ojitukset löytyvät yleensä maaston ylimmistä kohdista vedenjakajilta eikä niistä ole juurikaan päästöjä, kun ovat niin karuja.Tällaisilta soilta yleensä pienet purot sitten saavat alkunsa. Ojasen mukaan puuta kasvavat karut suot yli 1m3/ha/v ovat pieni CO2-nielu tai plus miinus nolla ja niitä on ainakin puolet kaikista soista ja sijaistevat pohjoisempana. Parhaat metsää kasvavat ojitetut turvemaat löytyvät tulvivien alavien jokien rannoilta ja korvista. Turve on kasvanut jokivirtausten kivennäismaista irroittamien ravinteiden lannoittamana, kun tulvat saattavat ulottua kauaskin joen molemmin puolin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.2.2025, 21:56

    Suonielu on vielä vaikeampi aihe kuin metsien hiilinielu. Ehkä muun muassa siksi kun puun kasvun voi mitata, mutta suon päästöt ovat yleensä näkymättömiä. Viisastelu siis jatkuu HS.fi:ssä:

    ”Luonnontilaisesta suosta tulee metaania avoimilta vesipinnoilta kuten allikoista. Metaanin tuotannosta huolimatta rahkasammalten yhteytystuotteita jää aina myös varastoon. Näin ovat syntyneet jopa 10 metriä paksut turvekerrokset Leivonmäen kansallispuistoon. Nämä valtavat hiilivarat kannattaa pitää poissa ilmakehästä.

    Luonnonsoiden ilmastovaikutuksista on Lukella valaiseva blogikirjoitus: Miten Suomen kasvihuonekaasuinventaarion tulokset muuttuisivat, jos ojittamattomien soiden päästöt ja nielut raportoitaisiin?

    Ojittamatta jääneet suoalueet ovat pääosin sellaisia, joissa ojittaminen ei parantaisi päästötasetta, koska puuston lisäkasvu ei korvaisi maaperän lisäpäästöjä. Vanhoja ojia kannattaa kyllä pitää yllä, eli tarvittaessa myös kunnostusojittaa hyvillä metsänkasvatusalueilla. Tapion metsänhoidon suosituksissa neuvotaan miten tunnistetaan kunnostusojituskelpoiset suot lämpösumman ja kasvupaikkatyypin pohjalta.

    Ojitetun suon ennallistaminen voi parantaa päästötasetta, mikäli suo päästeli paljon kasvihuonekaasuja mutta kasvoi heikosti puuta. Sellaisia karuja suo-ojituksia, jotka eivät juurikaan kasva puuta, mutta eivät paljon päästelekään, voi jättää itsekseen ennallistumaan. Ennallistaminen kannattaa aloittaa kiireellisimmistä kohteista, joita voivat olla mm. rehevät runsaspäästöiset tai monimuotoisuuden kannalta arvokkaat suot sekä vesiensuojelun rakenteet kuten kosteikot.”

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000010949929.html

    aSanta 10.2.2025, 00:19

    Noissa mielipidekirjoituksissa on niin värikästä mutu- ja rahi-tietoa, että debatti siellä on aika turhauttavaa. Harvoin siellä validi empiirinen tieto saa kannatusta, kun keskustelijat painavat puhtaasti tunteella besserwissereinä! ”Konditsionaali” pitäisi on yleisin ja pääargumentti.

    Kurki Kurki 10.2.2025, 06:46

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lasketaanko-turvemaiden-hiilipaastot-pieleen/#5dfaa1a5

    Kun nyt ojitettujen turvemaiden päästöjen luotettavuutta on alettu kyseenalaistamaan, niin ollaan palattu tähän Ojasen tutkimukseen (2016) Metsäojitus–ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

    Siellä ojitetuilta turvemailta ei ole laskettu tulevan CO2-päästöjä, mutta vaihteluväli on plus miinus 10 Mtn. Tukitsen tuon niin, että on erilaisia soita kuten paljon karuja soita, jotka ovat pieni nielu ja sitten vähäisempi määrä reheviä soita joidenka CO2-päästöt ovat suuret, mutta summattuna ojitetut suot ovat 0.

    Vain CH4- ja N2O-päästöjä +2,3 Mtn-ekv

    ja on maaperä yhteensä: +2,3±10 Mtn-ekv

    Toinen tapa on tulkita, mitä tuon 2016 on jälkeen on alettu harrastaa on, että kokonaispäästön suuruutta ei tiedetä ja siksi on ruvettu laskemaan CO2-päästöjä lisätutkimusten mukaan niin, että viisari heilahti ajan hengen myötä toiseen ääripäähän yli -10 Mtn/v.

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.2.2025, 06:56

    Kolmas argumentti on Kurki säteilypakote jolla perustellaan, että pitkällä aikavälillä turpeen kannattaa antaa olla suossa. Menee ainakin itseltä jo yli hilseen kun se on säteilyfysiikkaa. Kaikilla on se oma raja, jonka jälkeen ymmärrys loppuu, voi olla käytännön asioissa tai tieteessä.

    Hesarin lukijoita ei raaski jättää oman onnensa nojaan. Siinä on semmoinenkin vaara, että HS-artikkeleita lukevat myös poliitikot. Tietämätön poliitikko on vaarallinen. YLE:n puolella keskustelu katkaistaan aina tietyn ajan päästä, joten siellä on hankalampaa päästä tietämyksessä eteenpäin.

    aSanta sanoo että debatti on turhauttavaa. Kyllä on, kun pitää vääntää perusasioista. Kutistuuko luonnonsuo kun metaania haihtuu, vai jääkö hiiltä varastoon? Pitääkö kaikki ojitukset ml. kunnostusojitukset lopettaa?

    aSanta 10.2.2025, 09:29

    Ojasen tutkimusten pohjalta säteilypakotteen osalta rehevillä metsäisillä soilla tulisi tuhkalannoittaa ja pohjaveden pintaa laskea jopa alle 60 cm:n (mitä etelämpi sijainti, sitä alemmas pohjavesi) ja karuilla metsäisillä soilla pohjaveden pinta <30 cm ja tuhkalannoitus. Vesiensuojelun vaatimukset huomioiden soiden käsittelyä tulee harkita tapauskohtaisesti ja monimuotoisuusvaateet luovat lisärajoitteita. Puustoisuusvaade suosinee korvissa kuusikon osalta jatkuvapeitteisyyttä ja siten koivikkoverhopuuston käyttöä uudistumisen tukena mm. hallantorjuntaan. Uudistaminen voi edellyttää suojuspuuhakkuun yhteydessä ko/lehtipuun viljelyä, korvissa ehkäpä terveleppää tai tammea etelässä.

    Kurki Kurki 10.2.2025, 10:42

    Hesarin lukijoita ei raaski jättää oman onnensa nojaan. Siinä on semmoinenkin vaara, että HS-artikkeleita lukevat myös poliitikot. Tietämätön poliitikko on vaarallinen.

    Juuri näin. Mistä ne poliitikot hiilinieluista kovin paljon tietävät muuten kuin seuraamalla uutisia ja niiden kommentteja. Multalankin ulostulo taisi olla kommenttipasltalta lainaus, jota ei olisi tarvinnut ruveta anteeksi pyytelemään. Olisi vähän odotellut ja jatkanut nyt Ruotsin metsien hiilinieluista nousseen kohun jälkeen, että:

    ”Mitäs minä sanoin”.

    Ojitusten maapäästöistä Multala voisi kyllä sanoa ilman kritiikkiä: ”Suomen suo-ojituspäästöjen vähentämisellä ei kyllä ilmastonmuutosta peruta”.

    Jos Siperian suot alkavat tuottaa metaania enenevässä määrin kuten on uumoiltu, niin siihen ratkaisu olisi soiden ojittaminen.

     

Esillä 10 vastausta, 7,491 - 7,500 (kaikkiaan 7,749)
1 2 3 … 749 750 751 … 773 774 775