Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,481 - 7,490 (kaikkiaan 7,749)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • aSanta

    Nasan lisäksi Carbon Mapper tuottaa reaaliaikaista päästödataa CO₂:n ja CH₄:n osalta. Tuolta saadaan varmaankin lähiakoina referenssidataa Luken laskelmien validointiin ja vertailuun.

    Visakallo Visakallo

    Nämäkö tulokset eivät sitten kelpaisi EU:lle? Monesti tuntuu, että EU:sta on tullut organisaatio, joka ruokkii vain itse itseään, ja näivettää vähitellen taloutensa, kun tuotantoalat toinen toisensa perään siirtyvät muihin maanosiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsälehden Metsäuutisten artikkelissa tänään arvellaan yhdeksi Suomen ja Ruotsin hiilinielujen erojen syyksi erilaista karike- ja maaperälaskentaa. Tässä keskusteluketjussa kokeiltiin aikaisemmin laskea kertymää maaperään eri tavoilla, oli mm. käytössä eri biomassakertoimet.

    Mikäli hakkuutähteistä ja kannoista lasketaan suurempi kertymä tai säilymisaika maaperän hiilivarastoon, saadaan hyvin helposti suurempi maaperän hiilinielu. Soiden osalta tilanne riippuu kivennäismaan tapaan puuston ja maaperän kokonaistaseesta.

    Pprofessori Ilvesniemi sanoo artikkelissa, että maaperämuutoksia ei pitäisi käyttää hiilinieluyksiköiden kaupassa laskentaperusteena. Entä EU:n hiilinielutavoitteiden täyttymisen arvioinnissa?

    AJ kommentti Aki Ikoselle, aiheena metsien pitäminen suhteellisen nuorina:

    Kyllä, tarkoitin nimenomaan talousmetsiä. Pitäisin tukkipulaan joutumisen riskiä pienenä, vaikka metsiä hakattaisiin nykyiseen malliin suunnitelmallisesti. Tukin hinta on edelleen sen verran parempi kuin kuitu- ja energiapuun, että sen osuus kiertoajan myynnistä kannattaa pyrkiä maksimoimaan. Parhailla eteläisen Suomen puuntuottajilla tukin osuus kaiken myydyn puun tilavuudesta voi olla yli 80 prosenttia.

    Toimiva metsien hiilinieluyksiköiden kauppa voisi pienentää ja lykätä hakkuita, jos markkinalle tulisi riittävästi ostajia. Haluavatko kompensoivat ostajat kuitenkin ennemminkin teknisiä nieluja, jotka ovat oikeasti pysyviä? Myös puurakenteet ovat hyviä pysyviä nieluja, joten ne kannattaisi sisällyttää kauppaan.

    Professori Hannu Ilvesniemi oli tänään Metsälehden Metsäuutisten artikkelissa sitä mieltä, että maaperälaskennan suuren epävarmuuden vuoksi sitä ei pitäisi käyttää hiilinieluyksiköiden kaupassa laskentaperusteena. Entä pitäisikö EU:ssa miettiä maaperäpäästöjen roolia ilmastopolitiikan osana? Muissakin maissa on Suomen tapaan suuria haasteita edes maankäytön hiilineutraaliuden saavuttamisessa, saati muiden päästöjen neutraloinnissa.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011005966.html

    Kurki Kurki

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lasketaanko-turvemaiden-hiilipaastot-pieleen/#5dfaa1a5

    Tässä Riikilän blogissa metsätiedot Ruotsin osalta on vuodelta 2020 eli tästä linkistä.

    https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/

    Olen yrittänyt löytää Ruotsin viime vuosien metsien kasvulukua, mutta huonolla menestyksellä ja ilmeisesti Riikolakaan ei onnistunut. Muistelen lukeneeni kuitenkin, että Ruotsin ja Saksan metsien kasvu olisi laskenut jopa alle Suomen 104 Mm3/v eli Suomen metsien kasvu on ollut viime vuosina suurinta EUssa.

    Hannu Ilvesniemen Biosoil-tutkimukset ovat koskeneet kivennäismaita. Tuossa haastattelussa ei selviä tarkoittaako hän turvemaiden CO2-päästöjen epävarmuuksia.

    Sekin on epäselvää onko noissa Luken laskelmissa laskettu ojitettujen turvemaiden CO2-päästöissä metsän karikesyötteiden nielua vähentäjänä mukaan. Samalla laillahan karikesyötettä tulee turvemaapohjiin kuin kivennäismaapohjiin. Jos on vain mitattu turpeen hajoamista eihän siinä voi näkyä karkesyötteestä tuleva lisäys maapohjan hiilivarastoon, jos sitä ei laskennalliseti oteta mukaan.

    Lukehan laskee erikseen maapäästöt kivennäismaille ja orgaanisille maille eli ojitetuille turvemaille. Lienee aiheellista kysyä ovatko turvemaiden karikesyötteistä tulevat CO2-nielut mukana turvemaiden +10 Mtn/v päästöissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aivan. Karikkeiden käsittely laskennassa voi aiheuttaa eroja Suomen ja Ruotsin välille. Turvemaiden osalta uudesta menetelmästä on kaavio artikkkelissa Alm, Ojanen ym. 2023 joka on ollut täällä esillä aiemmin.

    Scientist Scientist

    Julkaisun Alm, Ojanen ym liitteessä A on menetelmän virhearvioitia. Kokonaisepävarmuudeksi ilmoitetaan +- 100%. Ei näin epävarman menetelmän perusteella voi alkaa käymään mitään hiilinielukauppaa. On katsottava vain puuston muutoksia. Helppo olla samaa mieltä Luken Ilvesniemen kanssa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Karikelaskenta turvemailla: kaavio Figure 1 ja luku 2.5 julkaisussa

    https://bg.copernicus.org/articles/20/3827/2023/

    Ihan ok periaatteessa, mutta tuloksen epävarmuusmarginaali on ongelmallinen. Energiaksi kerättävät karikkeet arvioidaan ja vähennetään kertymästä. Kivennäismailla varmaan pätee muuten suunnilleen sama laskentaperiaate, mutta turpeen hajoamista ei tarvitse huomioida.

    ihmettelijä

    ruotsin metsistä löytyy tietoa tuosta asiakirjasta ,ruotsin kielellä. Löytyy kuva missä kasvu on n. 115 miljoonaa m3. Sivu 62

    https://www.slu.se/globalassets/ew/org/centrb/rt/dokument/skogsdata/skogsdata_2024_web.pdf

    Kurki Kurki

    Mikä sivu opuksesta?

Esillä 10 vastausta, 7,481 - 7,490 (kaikkiaan 7,749)