Metsien hiilinielu

Tuossa AJ:n vinkkaamassa artikkelikeskustelussa Anita Gynther tuo mielenkiintoisen selityksen Luken havaitsemalle latvusten kapenemiselle ja supistumiselle, mikä on alentanut neulaskarikkeen määrää. Perusteena olisi rästiin jääneiden harvennusten purkautumisen ilmentymä, kun rästien vaikutus on tullut tilastollisesti havaittavaksi otantamittauksissa. Kaukokartoituksessa nuo kohteet ’paistavat’ muutoskartoilla, jolloin otanta voi painottua niihin.

Biosoil tuonee lisävalaistusta tähän.

Luken Ilvesniemen Biosoil- jatkotutkimukset julkaistaneen vielä tänä vuonna. Edellinen julkaisu ”Avohakkuu ei hävitä hiilivarastoa” herätti laajaa vastustusta alan piireissä, kun aukon maaperän hiilivarasto ei vähentynytkään tutkimuksen mukaan ja että metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja maassa 60%. Tämä on vaiettu kuoliaaksi totaalisesti eli kukaan ei ole lausunut mitään tuosta, että maaperässä hiiltä olisi 60%.  Vain minä olen yllä pitänyt sitä hengissä, laskemalla siitä saatavalla muuntokertoimella 2,5*hakkuusäästö Suomen metsien CO2-nielua. Tosin tuo Ruotsin laskelma tuottaa uuden tavan laskea hiilinielua. Kun Ruotsin metsäluvut, joista kerroin tuossa edellä ovat lähes Suomen tasoa, voidaan sanoa, että Suomen metsien CO2-nielu ilman hakkuusäästöä on minimissään  n. -30 Mtn maaperässä hakkuukarikesyötön vuoksi. Siihen voi sitten lisätä hakkuusäästön CO2-nielun, jos sitä on esim. vuonna 2023 se oli -13,2 Mtn ja koko metsien CO2- nielu oli sitten 30+13,2= -43 Mtn, joka saadaan siis ketoimella 2,5*hakkuusäästö eli 2,5* 17,2= -43Mtn.

Tätäkin Luken Ojasen tukimusta luonnon soiden valtavista metaanipäästöistä jankkasin monta vuotta tällä keskustelupalstalla ja sitten reagoi Ojanen ja julkaisi tutkimuksen, jossa luonnon suot 4 milj.ha ovat metaanipäästö +12,4 Mtn-ekv seuraavat 100 vuotta.

Nyt vain pitäisi Luken laskea metaani-päästöjen poistuma 6 milj.ha suo-ojituksilta ja ottaa ne ojitettujen turvemaiden maapäätölaskelmiin mukaan. Olettaisin että nämä nyt ilmoitetut CO2-maapäästöt +10 Mtn-ekv ainakin nollautuvat.

Kyllä kun lukee kurjen ja Annelin kirjoituksia niin ei voi välttyä siltä ajatukselta että tämä suomen hiilinieluja laskenta olisi mitenkään hanskassa.

Noista Ojasen arvioista soiden päästöistä löytyy dataa lähteestä: https://www.slideshare.net/slideshow/3-paavo-ojanen-metsnkasvatuskelvottomien-soiden-kasvihuonekaasupstt/91123103#3. Mielenkiintoista on, että typekkäiden soiden nieluprosessi tehostuu valtavasti ojituksen ja lannoituksen avulla, kun ennallistaminen johtaa päästölähteeksi. Kun pyysin tekoälyltä tarkennusta Ojasen päästöarvioista, paljasti ChatGPT, että Ojanen on arvioinut sen olevan 14 Mtn CO₂-ekv. +12,4 Mtn:n sijaan 😉 koskien varmaankin lähivuosia, mitä julkaisussa ei paljasteta. Liekö Lukella aiheessa joku ’poliittinen’ agenda.

Nyt virheprosentti putosi 80 % jo 20 %. Kehitystä tapahtuu.