Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,451 - 7,460 (kaikkiaan 7,955)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Scientist Scientist

    Ylen uutisissa ja nettisivuilla hiilinielulaskelmista mm hastateltu Mikolaa. Yllättävää oli että ruotsalainen tutkija Kanth sanoo suuren maaperänielun johtuvan hakkuista ja suuresta hakkuutähteiden määrästä maassa. Tässähän olisi helppo ratkaisu jättää ne aina maahan kuten olen itsekin aina tehnyt. Risukasat myös rumia. Tämä asia ei muuten Ylen uutisissa tullut esiin, vain nettisivuilla joissa myös keskustelu.

    Varmaan Ruotsin nielu suurempi mutta vaikea uskoa että kangasmaa siellä on nielu mutta Suomessa päästö.

    Ei myöskään ole mitään järkeä ostaa nieluja kun mittaustavat ovat niin erilaiset.

     

     

    aSanta

    Kurki: ”Vuonna 2023 sattui niin, että hakkuut ja poistuma laskivat vuoteen 2022 nähden ja CO2-lisäys varastoon jäi pienemmäksi kuin sieltä pois hajosi vanhimmasta päästä, joten kivennäismaistakin tuli päästö.” Siis kuinka hakkuutähdekertymän vähennys lisää karikkeen hajoamista ja siten päästöjä – eikö väite sisällä vähintään paradoksin, sillä eihän niukemmin vähenevän puuston hiilinielu voi pienentyä suhteessa suurempien hakkuiden tulemaan?

    käpysonni käpysonni

    Mikä merkitys kokonaisuudessa on kivennäismaiden ja karikoiden päästöillä? Veikkaan  että kyse on näpertelystä ja piiperryksestä. Ilmastonmuutos johtuuu suurimmaksi osaksi fossiilisten energialähteiden päästöistä ja kivennäismaiden päästöt on näihin verrattuna marginaaliluokkaa. Paljon melua tyhjästä.

    aSanta

    Käpysonni, tuo on totta, mutta kuitenkin on syytä selventää ja mahdollisesti korjata nykyisten hiilitasemallien sisältämää harhaa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    kuinka hakkuutähdekertymän vähennys lisää karikkeen hajoamista

    Ei lisännytkään hajoamista, vaan syötettä kuolleen orgaanisen aineen varastoon. Jos hakataan vähän, jää puuta hiilinieluksi elävän puuston varastoon. Vastaavasti jos hakataan paljon, siirtyy paljon kariketta maaperän varastoon sekä myös puutuotteiden varastoon. Hajoaminen riippuu mallissa ainakin kasvukauden lämpötilasta (pituudesta).

    aSanta

    ”…joten kivennäismaistakin tuli päästö.”  Lauseesta voi päätellä, että tämä on prosessin seuraus. Ei sillä, että potentiaalinen karike jääkin elävään, kasvuisaan puustoon sen sijaan, että joutuisi hajoavaksi maakarikkeeksi maaperään, voi loogisesti päätellen olla päästöjä lisäävä vaikutus. Tarkastelen metsien päästöjä kokonaisuutena, en jaoteltuna eri ’varastoihin’, sillä ’puustovarastossa’ tuon ’karikkeen’ hajoamista ja päästöjä ei tapahdu samoin kuin ’maavarastossa’, missä sienet ja mikrobit jylläävät.

    Scientist Scientist

    Kyllähän hakkuut lisäävät maahan jäävien oksien ja kantojen muodossa maaperän varastoa joksikin aikaa. Oksat ehkä noin 10 vuodeksi ja kannot vuosikymmeniksi. Kai niiden hajoamisen on joku kerroin arvioitu Eli näkyvät päästöinä joskus myöhemmin. Vai lasketaanko Luken toimesta heti päästöksi kuten puusto hakkuussa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mielestäni maaperävarastolla on ’puoliintumisaika’ samaan tapaan kuin on puutuotteilla. Ei sillä ole lopputuloksen kannalta merkitystä miten lasketaan, kun kaikki ynnätään lopuksi yhteen. Kai?

    Olen alkanut ajatella että maankäytön ja muiden päästöjen koplaaminen, eli pyrkimys fossiilisten päästöjen neutraloimiseen maankäytön nieluilla, oli EU:lta paha virhe, joka pitäisi pikimmiten korjata. Esimerkiksi hakkuiden himmailu metsien ’päästöjen’ vähentämiseksi vaikuttaa suorastaan vaaralliselta Saksan metsäkuolemien valossa. Olisi paljon parempi jos maankäyttö vähentelisi päästöjään keskenään ja fossiilisten päästelijät keskenään.

    aSanta

    Itse lähestyn aihetta metsien kokonaispäästöjen näkökulmasta, eikä tästä näkökulmasta oksien ja neulaston sekä juuriston säilyminen elävinä voi johtaa suurempiin päästöihin kuin niiden kuoleminen ja hajoaminen – ainakaan kokonaishiilitaseen osalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei puuston säilyminen elävänä lisännytkään päästöjä, koska elävän puuston varasto jäi vastaavasti pienemmillä hakkuilla suuremmaksi. Kokonaispäästö on systeemin osien summa: miten osioiden koko muuttuu vuoden aikana ja miten massaa siirtyy osiosta toiseen.

Esillä 10 vastausta, 7,451 - 7,460 (kaikkiaan 7,955)