› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,441 - 7,450 (kaikkiaan 7,962)
1 2 3 … 744 745 746 … 795 796 797

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 5.2.2025, 21:59

    Hesariin kirjoitin tuosta Ruotsin laskennasta oman version.

    Kivennäismaiden muuttuminen Suomessa päästöksi johtuu Luken laskentatavasta. Luke laskee hakkuukarikkeista (oksat, kannot, juuret, lehdet, neulaset) CO2-lisäystä maaperän CO2-varastoon ja varaston vanhimmasta päästä karikkeen hajotessa CO2-poistumaa. Vuonna 2023 sattui niin, että hakkuut ja poistuma laskivat vuoteen 2022 nähden ja CO2-lisäys varastoon jäi pienemmäksi kuin sieltä pois hajosi vanhimmasta päästä, joten kivennäismaistakin tuli päästö.
    Luken tutkijan Ilvesniemen mukaan metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan alapuolella ja että maapohjan hiili korreloin maanpäällista puuvarantoa, kun hakkuita tehdään säännöllisesti ja niistä metsään tulee kariketta (oksat, kannot, juuret, lehdet, neulaset) paljon enemmän kuin, mitä kasvavista metsissä tulee kariketta vain lehdet ja neulaset. Tätä voi käyttää ymmärtämään Ruotsin laskentaa, jossa siitä huolimatta, että hakkuusäästö on nolla, maaperän hiilivarasto säilyy, kun hakkuita tehdään koko kasvun määrällä, niin karikesyöttö on maksimissaan. Eli vaikka maanpinnan yläpuolinen metsä ei lisääkkään CO2-sidontaa, niin hakkuut ylläpitävät karikesyötllä maapohjan hiilivaraston 60%:ssa koko metsän hiilestä.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011010457.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.2.2025, 22:12

    Hyvä kommentti Kurki.

    Hesarin osiossa ”muut lehdet” on siteerattu ihan asiallisesti laskennan vaikeuksia, mutta yleisön kommentit ovat surullista luettavaa.

    Aikamoisen  vaikutuksen sai Metsälehti artikkelillaan vyörymään. Mutta siitä voi seurata paljon hyvääkin, jos menetelmät tarkentuvat ja epävarmuudet tunnistetaan ja tunnustetaan. Muuttuuko jopa EU:n ilmastopolitiikka järkevämpään suuntaan… uskaltaisiko sellaista edes toivoa?

    aSanta 6.2.2025, 00:23

    Tuo Luken ’karikevarastomalli’ onkin ongelmallinen voimakkaan hakkuuvaihtelun tilanteissa, eikä siten vastaa empiriaa. Nykyisin kun hakkuut toteutetaan valtaosin koneellisesti, saadaan joka rungolle kantoläpimitta ja oksamassaestimaatti rungon koon mallinnuksesta. Tämä taas mahdollistaa hakkuutähteen CO₂-poistuman nettonykyarvon määrityksen ja seurannan joka palstalle kannokon läpimitan ja puulajin perusteella, samoin myös oksamassalle puulajeittain: järeä kantomassahan hajoaa hitaimmin ja lehtipuun karike myös havupuuta nopeammin. Maaperän viljavuudellakin lienee vaikutusta, mikä olisi helposti ympättävissä mallinnukseen. Näin saataisi varmaankin varsin globaali, validi ja läpinäkyvä metsien hiilipäästömalli, jonka verifiointi olisi myös luotettavasti toteutettavissa, koneellinen hakkuu kun alkaa olla päämenetelmä kaikkialla. Menetelmä mahdollistaisi myös validin hiilinielukaupan, kun aineisto olisi geoinformoitua ja siten eksaktisti oikeaan maantieteelliseen paikkaan kohdennettuna puuston kasvunieluun negaationa lisättävissä.

    Tolopainen Tolopainen 6.2.2025, 04:46

    Kun ei kerrota hiilen kiertokulun mittaluokkaa voidaan puhua asioista, joilla ei ole mitään merkitystä kuten Suomen metsien hiilen sidonnasta ja Suomen päästöistä. Jos tuokin energia käytettäisiin talouskasvun aikaan saamiseen, valtion velka saattaisi joskus kääntyä laskuun ja hyvinvointivaltio säilyä. Nyt olemme kaltevalla pinnalla ja lainahanat menevät kiinni eräänä päivänä. Mitäs sitten suojellaan.

    Näivetystautisessa maassa ei pidä keskittyä tyhjänpäiväisyyksiin, joilla ei ole yhtään mitään globaalia merkitystä.

    Meillä ei ole varaa jatkaa nykyisillä toimintatavoilla, jolloin tekemättömästä työstä maksetaan kahden kuukauden palkka. sellaisille, jotka eivät edes ole netto veronmaksajia. Virkakoneisto vaatii rankkaa karsintaa ja kuntien määrä pitää puolittaa.

    Päästöt vähenee vain päästöjä vähentämällä, ei kertomalla satuja.

    Visakallo Visakallo 6.2.2025, 05:05

    Ehkä tässä yhteydessä saataisiin myös lahopuuitkijöille välitettyä tietoa, että siellä hoidetuissa talousmetsissä on aivan oikeasti olemassa paljon enemmän sitä kaivattua lahopuuta. Tämänhän kaikki saappaat jalassa talousmetsissä vähänkin enemmän liikkuneet ovat aina tienneet, mutta nämä itkijät näköjään eivät, kun niitä saappaita ei taida olla.

    Apli 6.2.2025, 05:24

    Lukessa on 1300 henkilöä töissä näin pienessä maassa, eikö valtion olisi aika karsia porukkaa reilulla kädellä myös täältä?

    Visakallo Visakallo 6.2.2025, 05:30

    Onhan se kieltämättä aika suurelta kuulostava määrä. Suomessa on tällä hetkellä 308 kuntaa, eli näin laskien yli 4,2 lukelaista jokaista kuntaa  kohden.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.2.2025, 09:12

    Tässä ketjussa keskustellaan hiilinielusta. Jotain aSantan tapaista mallia ehdotinkin eilen (kts. kommentti alla). Olisi mahdollista vertailla vain tarkasti mitattavaa runkopuun kasvua, mutta se ei ole IPPC-ohjeiden mukaista. Maanalaisiin tapahtumiin jää aina suuri epävarmuus. Meillä on kuitenkin suometsien ojitus niin merkittävä ihmistoiminnan laji ja päästöjen lähde, että sen vaikutuksen on melkeinpä oltava mukana inventaariossa joten sille on jokin arvio esitettävä.

    AJ kommentti HS:

    Ihan asiallinen artikkeli, mutta kommenteissa on niin paljon virheitä ja väärinkäsityksiä, ettei tila niiden oikaisemiseen riitä. Koen myötähäpeää, kun syytetään laskelmia tarkoitushakuisiksi ja tutkijoita ammattitaidottomiksi. Professori Markku Kulmala onneksi koetti hillitä lynkkaammista ja sanoi että luottaa tutkijoihin.

    Se vain on valitettavasti niin, että eri maiden tuloksia ei voida laskea samoilla menetelmillä, kun olosuhteet ja tärkeimmät päästöt vaihtelevat. Esimerkiksi tänään huomasin Metsälehden Metsäuutisten jutusta, että Saksan päästöissä on erillinen osio vesialtaiden päästöistä. Tätä Suomessa ei raportoida, vaikka meillä onkin tekoaltaita, koska asia ei ole meillä merkittävä eikä päästöjä ole varmaan selvitettykään.

    Metsämaissa on eroja, isot päästöt ja epävarmuudet. Ainut melko tarkka metsien inventointi kohdistuu kasvavaan puustoon, joten voitaisiin siirtyä käyttämään vertailuissa maanpäällistä metsänielua tai pelkkää runkopuun kasvua.

    Ehdottomasti kannattaisi viimeistään nyt unohtaa sakkojen määrääminen maankäytön päästöistä ja perustaa ilmastopolitiikka uudelle pohjalle. Petteri Taalas voisi nyt sanoa jos haluaisi: ”minähän sanoin”!

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011009997.html

    aSanta 6.2.2025, 11:40

    AJ kirjoittaa kyllä asiaa, mutta kyllä Luken piikkiin menee huono tiedottaminen referenssien, kuten ruottalaisten tutkimustuloksista – nyt vaikuttaa tutkijat yllätetyn ’housut kintuissa’. Ennen muuta läpinäkyvyyttä tarvitaan ja kysytään. Eivät lukelaiset voi vetäytyä tietämättömyyden suojaan tai sitten johdossa ei olla vaadittavalla intellektuellian ja yleisen tiedostamisen tasolla – jossain vaiheessa joku kysyy referensseistä!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.2.2025, 12:29

    Tuo on totta, että naapurin kanssa vertailusta voi oppia kaikenlaista. Yhteistyötä onkin tehty kuten täällä aiemmin esillä ollut julkaisu maaperäarvioinneista. Itse olin aikoinaan mukana vertailussa, jossa sovellettiin Suomen biomassakertoimia Ruotsin metsäinventoinnin aineistoon. On jäänyt kuitenkin puuttumaan systemaattinen vertailu jossa kammataan läpi sekä faktiset erot että laskennan erot ja nähdään kokonaiskuva. Parempi myöhään kuin ei lainkaan.

    Keskustelu Hesarissa on vaikeaa, kun osa ei erota edes luonnontilaista, ojittamatonta ja ojitettua suometsää toisistaan. Hohhoijaa.

Esillä 10 vastausta, 7,441 - 7,450 (kaikkiaan 7,962)
1 2 3 … 744 745 746 … 795 796 797