Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 7,965 vastausta, 156 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 7,421 - 7,430 (kaikkiaan 7,962)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuten isaskar edellä totesi, laskelmat elävät omaa elämäänsä. Hyvin pienet muutokset oletuksissa johtavat miljooniin tonneihin lopputuloksessa. Emme koskaan huomioi kaikkea luonnossa tapahtuvaa ihmisvaikutusta, ja noita muutoksia on vaikea enää erottaa mm. (aiheuttamamme) ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Esimerkiksi maanalaisista varastoista puuttuu sienten biomassa ja taitaa puuttua myös hienojuurten karike ? Tutkimustietoa on jonkin verran, mutta epävarmuudet ovat suuret. Ehkä kannattaa käyttää karkeampaa sihtiä, jos lopputulos on varmempi.

    PS. Ero minun ja Luken laskelmassa johtuu erosta biomassan muuntokertoimissa ja m3 > CO₂-ekv. -kertoimessa. Maaperän päästön otin suoraan Luken raportista.

    *

    Hyvin karkea laskelma. Oletukset: runkopuun osuus 60 % koko puun elävästä biomassasta ja 1 m3 puuta sitoo 1 tn CO2. Vuotuinen biomassan kasvu 103/0,6 =171,67 milj.m3. Poistuman biomassa 86,8/0.6 =144,67 milj.m3. Kasvu – poistumat  = 27 milj.m3 ja hiilidioksidina sama määrä eli -27 Mtn CO₂-ekv.

    Luke 2023 ennakkotieto: kasvibiomassa -13.21. Orgaaninen maaperä 11,6 + 2,35 = +13,95. Metsä yhteensä: +0,74.

    AJ: Metsämaa-luokka: puusto -27 + maaperä 13,95 =−13,05 Mtn CO₂-ekv.

    AJ: Maankäyttö: metsä -13,05 + muut maankäytöt +11,84 =−1,21.

    http://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotiedot-2023-metsat-ovat-kaantyneet-paastolahteeksi-koska-puuston-nielu-ei-enaa-riita-kattamaan-metsien-maaperan-paastoja

    aSanta

    Sinällään ei ole rationaalista rinnastaa päästöjen ja nielujen osalta orgaaninen ja fossiilinen hiili niiden ’hyötysuhteen’ eriarvoisuuden vuoksi: pumppaaminen ja louhiminen jalostukseen on hyötysuhteeltaan niin paljon tehokkaampaa kuin fotosynteesin kautta varastointi orgaaniseen rakenteeseen – näiden rinnastaminen ’hiilikiertona’ on suorastaan absurdia! Fossiilisen ja orgaanisen hiilen kierto tulisi selkeästi ja avoimesti erottaa toisistaan ja sen poliittista toteuttamista tukea ja siihen painostaa. Vertaisten konversiokertoimien, esim. 20/1 orgaanisen hiilen tueksi tulisi asettaa globaalissa mittakaavassa hiilen kiertoa pyrittäessä hallitsemaan. Käytännössähän tämä tarkottaisi fossiiliselle hiilelle 20-kertaista sanktiota esim. tulli- tai veromaksujen muodossa orgaaniseen hiileen nähden poltto- ja vastaavassa hiilidioksidiksi pelkistävässä käytössä. ”Drill Baby, Drill”-asenteesta on globaalisti luovuttava ja siihen luotava sopimukset ja läpinäkyvät auditointimenetelmät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuri näin. Meillä on jo YK:n ilmastosopimus ja sen valvontaan liittyvän IPCC-ohjeiston mukaan raportoidaan. Trumpin Amerikka vain on päättänyt nyt irtautua sopimuksesta. Lissää aiheesta: Tilastokeskus ja Luke.

    käpysonni käpysonni

    Luontojärjestöt haluavat että Suomen vuosittaiset teollisuuspuun hakkuumäärät pudotettaisiin 50-60 miljoonaan kuutioon. Mielenkiintoista olisi  nähdä, mitä sen jälkeen tapahtuisi. Loppuisivatko nyt käytävät sanalliset metsäkiistelyt ja kaikki olisivat tyytyväisiä vai löytyisikö taas uusia purnaamisen aiheita?

    aSanta

    AJ:n sinällään relevanttia estimaattia voisi vielä tarkentaa ja kalibroida puulaji- ja -ainestiheyspäivityksillä, jolloin CO2-ekv -kertoimeksi tulisi 0,78, joten hiilitase olisi 6,76 Mtn CO₂-ekv. (27*0,78-14,3) nielun hyväksi. Maankäytön osalta tase olisi siten -5,08 Mtn CO₂-ekv.(6,76-11,84), jolloin LULUCF-arvo painuisi päästöksi. Huomiotta tällöin kuitenkin jää kokonaisfotosynteesin vaikutus, kun laskelmassa jää huomioimatta metaboliapainotus juuristoon (jopa 70%) ja siten maakarikkeeseen, jonka todentaminen jää puutteelliseksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitä tapahtuisi jos hakkuita pudotettaisiin, se riippuu siitä, millaisiin metsiin pudotus kohdistuisi. Hyvin kasvavien männiköiden ja terveiden kuusikoidenkin päätehakkuita voidaan lykätä muutamia vuosia ilman välittömiä haittoja. Voidaan saada kasvun nousuakin, jos silloin suurempi osa metsiköistä saavuttaa ja ylittää kiertoajan suurimman vuosikasvun hetken.

    Sen sijaan tarpeellisten harvennusten lykkääminen on riskipitoista. Onnistuu huolekkailta metsänomistajilta ja metsäammattilaisen hoitamissa metsälöissä, joita pidetään säännöllisesti silmällä ja hoidetaan suunnitelmallisesti. Niissä harvennuksia voidaan tehdä haitatta lievempinä mutta yksi kerta lisää.

    Metsäkiistelyitä käytäisiin varmaan edelleen, mutta enemmän luontokadon torjunnasta.

    Saksan hiilinieluista menee sanattomaks (Metsäuutiset). 😳

    käpysonni käpysonni

    Mihin me tarvitaan enää Lukea, kun meillä on tutkijoiden  A.J.,   Kurki ja eSanta  laskelmat käytettävissä.  Te kyllä korvatte Luken ”hutkijat”.

    aSanta

    Käpysonni, tuon skenaarion tuloksena olisi kauppataseen kasvava alijäämä, sosiaalimenojen leikkaus ja kasvava köyhyys! Olisi kiireesti löydettävä uusi talouden tukijalka, ehkä kaivannaistalous uhkaisi lisääntyvästi erämaita, kun malmien kaivuu kiihtyisi. Hyväksyttäisiinkö se ympäristöjärjestöissä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos käpysonni, mutta meidän hutkimukset perustuvat kyllä Luken maastomittauksiin!

    käpysonni käpysonni

    Sarkasmi on vaikea laji.

Esillä 10 vastausta, 7,421 - 7,430 (kaikkiaan 7,962)