Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,411 - 7,420 (kaikkiaan 7,424)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki Kurki

    Hakkuut (poistuma) v. 2023: 86,8 Mm³, joten puuston hiilinielu oli 179-86,8 Mm³= 92,2 Mm³ = 72,1 Mtn CO₂-ekv. puuaineen osalta

    Tuo luku 179 ei ole kasvun runkopuumäärä, vaan se on 104 Mm3 (ennakkotieto, en tiedä onko lopullinen).

    Luku 86,8 on poistuman runkopuumäärä.

    Vuoden 2023 hakkuusäästö runkopuuna siis oli 104-86,8= -17,2 Mm3.

    aSanta

    179 Mm³ on puuston (runko+oksisto+juurakko) kokonaiskasvu (biomassakasvu) estimoituna kokonaismassojen mukaan. Luke tosin laskee kokonaispoistumaksi 1,8*runkopuupoistuma (1,8*72,7 -> 98 Mtn CO₂-ekv), vaikka tuo pitäisi oksa- ja kantopuun osalta laskea nettonykyarvona lahoamisen tuottamalla viiveellä. Jos huomioidaan tuo Luken arvo ja siihen lisätään vielä erikseen ’maahengitys’ 14,3 Mtn, saadaan hiilitaseeksi 31,4 Mtn CO₂-ekv (143,7-98-14,3 Mtn), 143,7 on kok.biomassakasvun hiilisidonta.

    Kurki Kurki

    Luke tosin laskee kokonaispoistumaksi 1,8*runkopuupoistuma (1,8*72,7 -> 98 Mtn CO₂-ekv), vaikka tuo pitäisi oksa- ja kantopuun osalta laskea nettonykyarvona lahoamisen tuottamalla viiveellä.

    Runkopuu poistuma vudelta 2023 oli 86,8 Mm3. Siihen kuuluu kaikki 1,3 m ylittävät taimetkin.

    Poistuman kokonaisbiomassan CO2-sidonta tulee kertoimella 1,34*runkopuupoistuma eli se oli 1,34*86,8= -116,28 Mtn.

    Metsien kasvun 104 Mm3  CO2-sidonta tulee muuntokertoimella 1,245*104= 129,48 Mtn (käytetty vuoden 2022 muuntokerrointa).

    Metsien hiilinielu oli 129,48-116,28= -13,2 Mtn ja kun lisätään maapäästöt (CO2+NH4+N2O) +14,3 Mtn-ekv, niin:

    Metsät olivat päästö +1,1 Mtn-ekv vuonna 2023.

    Kivennäismaiden CO2-maapäästöt lasketaan varaston muutoksesta eli varasto kasvaa hakkuukarikkeista (oksat, kannot, juuret, lehdet ja neulaset) ja varasto pienenee vanhimmasta päästä vanhojen karikkeiden hajotessa takaisin ilmaan. Varaston muutos on joko nielu tai päästö.

    Turvemailta tulee turpeen hajotessa suoria (CO2+NH4+N2O)-päästöjä.

     

    aSanta

    Luken mukaan: ”Suomessa hakattiin vuonna 2023 kaikkiaan 72,7 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta”, tosin luonnonpoistuma mukaanlukien kokonaismäärä onkin tuo 86,8 Mm³, miltä pohjalta laskien kokonaispoistuma onkin 1,8*86,8 -> 117 Mtn CO₂-ekv.  Täten saadaan hiilitaseeksi 12,4 Mtn CO₂-ekv (143,7-117-14,3 Mtn) – aina vain supistuu, mutta jää edelleenkin positiiviseksi 😉

     

    Haasteeksi jää edelleenkin puubiomassan kokonaiskasvun validi määritys – rahi-menetelmään ei ole luottaminen, kertoimien tulee olla evaluoitavia ja valideja!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kurjen luvussa on muistaakseni mukana luonnonpoistuma ja hukkapuu, jotka voi pitää mukana kun kuitenkin poistumaa ovat. Itse käytin oletusta että runkopuuta on 60 % kokopuun biomassasta ja pääsin hiukan enemmän nielun puolelle kuin Luke. (Korjattu Kurki pois)

    Lopetetaan muiden tekemien päästöjen imutus metsiin, niin mikään laskentapa ei ole sen jälkeen ongelma.

    Kurki Kurki

    Setitin vain Luken laskentametelmän.

    Minusta metsien maapäästöt ovat nolla tai nielu ja hakkuusäästö 17.2 Mm3 pitää kertoa 2,5, jotta saadaan metsien maaperän varaston kasvun nielu myös mukaan.

    Metsien 2023 nielu oli 2,5*17,2= -43 Mtn

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eli nyt on kolme metsien hiilinielun arviota: Luken noin plusmiinus nolla; minun ja aSantan jonkin verran nielun puolella olevat; ja kolmantena reilusti nielun puolella oleva Kurki. Hyvä me! (Jostakin pitää huumoria repiä tässä synkkyydessä.)

    suorittava porras suorittava porras

    Vielä on nielua ,mutta  siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen pudottaa metsätilan hiilinielua ajan kanssa 20-30%. Aiheesta enemmän tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudessa.

    isaskar keturi

    Nämä laskuharjoitukset osoittavat vain sen, että on hiilitaseen kannalta aivan sama mitä metsissä tehdään, kun tulos päätetään kuitenkin laskuharjoituksilla. Eli se vanha ekonomin kysymys ”Paljonko haluat tuloksen olevan?” Mitattu tieto (Nasa) ei kelpaa, kun mielivaltaisilla laskelmilla saadaan eri tulos.

    Kurki Kurki

    Minua taas hieman huvittaa, että olen tietämättäni laskenut Suomen nielua jo vuosia Ruotsin mallin mukaan. Ruotsin hakkuusäästö on ollut 4,5 Mm3 vuonna 2020. Jos tähän vertaa Suomen 2023 vuoden hakkuusäästöa 17,2 Mm3, joka on (17,2-4,5)= 12,7 Mm3 suurempi ja lisää sen Ruotsin -31 Mtn 2023 nieluun,  saadaan Ruotsille (12,7+31)= -44 Mtn nielu, joka on aika nappiin kuin se, mitä nieluksi Suomelle tulee muuntokertoimella 2,5 laskien eli -43 Mtn nielu.

    https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/

    https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/klimat/vaxthusgaser-nettoutslapp-och-nettoupptag-fran-markanvandning/

    AJ omaa laskelmaa en ole nähnyt.

    Hyvä, että aSanta on tullut uutena nielulaskijana mukaan keskustelemaan siitä.

Esillä 10 vastausta, 7,411 - 7,420 (kaikkiaan 7,424)