Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,391 - 7,400 (kaikkiaan 7,424)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki Kurki

    Maagista on. Kohdassa 172,3 – 86,8 laskelma menee pieleen, kun vähennät biomassan kasvusta vain runkopuun poistumat.

    Missä tällaista on ehdotettu?

    ————————————–

    Turvemaapäästöt ovat vain laskentaogelma eli kaikki nielutkin pitää ottaa mukaan laskelmiin.

    Laskelmaan pitää ottaa 6 milj. ha luonnon soiden CH4-päästöt, jotka ovat poistuneet ojituksilla soilta kuin ojiltakin eli ne ovat nielu.

    Jo nykyisten jäljellä olevien luonnon soiden 4 milj. ha CH4-päästöillä, jotka ovat +12,4 Mtn-ekv 100 vuoden periodilla ojitetuilta turvemailta, kuittautuvat CO2-päästöt.

     

    Scientist Scientist

    Alm ym julkaisusta (Luken nyt käyttämä menetelmä) löytyi erillinen liite  virhearvioinneista. Paljon kaavoja yms eri tekijöistä. Olennaista on kuitenkin kokonaisepävarmuus, joksi ilmoitetaan plus miinus 100%. Melkoisen suuri. Päästö voi muuttua nieluksi ja päin vastoin. Tulee mieleen olisiko ollenkaan kannattanut ryhtyä näin vaikeaan ja runsaasti epävarmoja tekijöitä sisältämään harjoitukseen. Ehkä olisi ollut parempi käyttää jotakin karkeampaa menetelmää vakiokertoimineen tai sitten mittauksia Ruotsin tapaan.

    Luke ja Mikola on nyt pulassa ja tietysti puolustaa menetelmiään. Poliitikot etunenässä Jani Mäkelä hyökkäävät kimppuun. Mikola sanoo ettei täysin tiedä miksi maaperäpäästöjen suuri ero Ruotsin kanssa. Se ihmetyttää että Ruotsin metsämaa suuri nielu kun taas Suomen päästölähde.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nimimerkki Santa yritti edellä haastaa nielulaskelmat, mutta ilmeisesti luovutti jo, kun ei saanut mieleisiään tuloksia.

    Maaperät ovat sen verran epävarmat, että ei niiden pohjalta pitäisi määrätä sakkomaksuja EU-tavoitteiden saavuttamatta jättämisestä.

    Rukopiikki

    Aletaan polttamaan suuria hiilimiiluja. Ne hiilet varastoi sitten sitä. Hiilihän säilyy tässä maailmassa pitkään. Ei hetkessä lahoa.

    käpysonni käpysonni

    Luken tutkija Ilkka Leinoselta ehkä paras kiteytys nykytilanteesta ja tulevaisuudenkin pohdintaa twitter-ketjussaan:

    https://x.com/IlkkaJLeinonen/status/1886690279723315562?t=EA55uFueRzlbD9wqINBd2w&s=19

    aSanta

    Koitin päivittää kommenttiani metsien hiilinielulaskelmasta, mutta se hävisikin kokonaan verkosta. Ehkä saan sen jossain vaiheessa palautettua palstalle keskustelun pohjaksi.

    aSanta

    Kuinka saa yhteyden chatin ylläpitoon?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    aSanta:

    Jos luet tätä ketjua taaksepäin, huomaat, että minä ja Kurki olemme käyneet jo pitkään keskustelua hiilinielulaskelmista. Sieltä historiasta pitäisi löytyä vastaukset useimpiin kysymyksiin. Tilastokeskuksesta löytyvät Suomen maaraportit joissa on selitetty laskentamenetelmiä ja Luken sivuilta löytyy populaarissa muodossa lisätietoa. Lisäksi alan tutkimusjulkaisut. Oikoteitä ei ole, vaan substanssi on hallittava, ennen kuin menetelmiä voi kritisoida onnistuneesti.

    Uusia kommenttejakin otetaan mielellään tarkasteluun, erityisesti jos ne tuovat lisävalaistusta siihen, mitä viime päivinä on keskusteltu Suomen ja Ruotsin eroista käytännöissä tai laskelmissa. Jos Riikilän keskustelun avauksen tuloksena laskelmat tulevat nyt läpivalaistua, se olisi hyvä ja hyödyllinen tulos. Laskelmien lisäksi tulisi kehittää ilmastopolitiikkaa, eli sitä mihin laskelmia käytetään.

    aSanta

    A.Jalkanen, ohjeistuksesi hyvästä tarkoituksesta huolimatta ei puutu aiheeseen liittyvään paradigmaharhaan, jota koitan laskelmallani havainnollistaa. Se ei kuitenkaan julkaisuongelman vuoksi onnistu, ja ohjeistusta kaipaan lähinnä tähän problematiikkaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Paradigmaharha olisi mielenkiintoinen. Epäilen sellaista löytyvän, koska aika moni tutkija on näitä asioita ihan työkseen miettinyt.

Esillä 10 vastausta, 7,391 - 7,400 (kaikkiaan 7,424)