› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,381 - 7,390 (kaikkiaan 7,435)
1 2 3 … 738 739 740 … 742 743 744

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • aSanta 3.2.2025, 16:34

    Se päästöt ylittävä kasvu toki mahdollistaa hakkuut kestävyyden mukaan, mutta kyllä Elon laskuopin mukaan tuota varastoa muodostuu!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.2.2025, 16:45

    Tässä se laskuoppi on hyvin selitetty.

    http://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotiedot-2023-metsat-ovat-kaantyneet-paastolahteeksi-koska-puuston-nielu-ei-enaa-riita-kattamaan-metsien-maaperan-paastoja

    käpysonni käpysonni 3.2.2025, 17:08

    Unohtuiko suometsätieteen professori Laurenin lausunto:

     

    Ojitetut suot ovat hiilinieluja, silloin kun soiden puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos halutaan viilentää ilmastoa lyhyemmällä kuin sadan vuoden tähtäimellä, niin suometsät kannattaa pitää puustoisena ja kasvamassa ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä.

    –Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sellaiset suoalueet, missä metsänhoito ei onnistu, voidaan ennallistaa.

     

    https://www.sttinfo.fi/tiedote/70847681/suometsatieteen-professori-annamari-lauren-suometsien-ennallistamisesta-ei-ilmastohyotyja?publisherId=4627873&lang=fi

     

    käpysonni käpysonni 3.2.2025, 17:14

    Niin kovasti meidän hiilinielufanaatikot haluaisivat rankaista meitä veronmaksajia maksamalla päästösakkoja, mutta minne ja kenelle? On tämä hassua.

    Metsuri motokuski 3.2.2025, 17:44

    Jos halutaan hiilinieluja kasvattaa niin ojitettujen soiden hakkuita tulee rajoittaa. Ymmärsinköhän oikein ?

    mehtäukko 3.2.2025, 17:50

    ”Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sellaiset suoalueet, missä metsänhoito ei onnistu, voidaan ennallistaa.”

    Nostokoukku 3.2.2025, 17:53

    Lähinnä puustoisina pitäminen tarkoittaa avohakkuista pidättäytymistä, luulisin. Turvemaiden hakkuiden rajoittaminen olisi puukäytön kannalta aikamoinen lovi pinossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.2.2025, 18:41

    Maagista on. Kohdassa 172,3 – 86,8 laskelma menee pieleen, kun vähennät biomassan kasvusta vain runkopuun poistumat. Runkopuu lähtee pääosin pois metsästä. Oksat ja juuret jäävät pääosin metsään, mutta ovat silti poistumaa elävän puuston biomassan vuotuisesta kasvusta. Ne siirtyvät kuolleen orgaaniseen aineen varastoon (maaperänieluun).

    Muunnoksessa m3 > CO2-ekv. pitää käyttää kertoimia. Kurki on raportoinut tähän ketjuun aiemmin kertoimet, joilla pääsee suoraan runkopuusta hiilidioksidiekvivalenttitonneihin.

    Mmotokuskille:  jos lyhyellä aikavälillä halutaan lisätä hiilinielua niin nopein tapa tosiaan on vähentää hakkuita, mutta sillä ei ole suurta merkitystä vähennetäänkö turve- vai kivennäismailta. Turvemaiden turpeen hajoamisen päästöjä voitanee jonkin verran hillitä siirtymällä siellä jatkuvaan kasvatukseen, mutta kun puuston kasvukin samalla taantuu niin kokonaisapu ei ole välttämättä kovin suuri.

    Kurki Kurki 3.2.2025, 23:03

    https://www.sttinfo.fi/tiedote/70847681/suometsatieteen-professori-annamari-lauren-suometsien-ennallistamisesta-ei-ilmastohyotyja?publisherId=4627873&lang=fi

    Erinomainen kirjoitus maailman ainoalta suometsätieteiden professorilta. Oliko hänen antamaa tietoa myös se, että sammaloituneet ojat eivät ole  metaanin lähde? Tuo maininta, että tuhkalannoitus turvekankailla antaa lannoituvaikutuksen 40..70 vuodeksi eli koko metsän kierron ajaksi ja turvemapohjat eivät kärsi kuivuudesta siinä määrin kuin kivennäismaat.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.2.2025, 09:27

    AJ: viisastelua Hesarissa.

    Keskustelu on lähtenyt kummille kierteille. Metsien käytön intensiteetti on Ruotsissa korkeampi kuin meillä, joten suurempi hiilinielu herättää kysymyksiä ja mahdollisia selittäviä seikkoja kannattaa selvitellä laajasti. Kannattaa samalla muistaa, että Suomen ja Ruotsin väliset erot päästölaskennan tuloksissa voivat johtua (paitsi eroista menetelmissä) aidoista eroista olosuhteissa tai metsänhoidon käytännöissä. Ruotsissa on vähemmän runsaspäästöistä ojitettua turvemaata kuin meillä. Erot metsien harvennusvoimakkuuksissa tai hakkuutähteiden keräämisessä johtavat eri suuruiseen karikesatoon.

    Joka tapauksessa voimme muuttaa sitä, miten päästölaskennan tuloksia käytetään EU-politiikassa. Esimerkiksi voidaan siirtyä sanktioista enemmän porkkanoiden kuten metsitystukien jakamiseen. Jos maankäytön hiilinieluilla ei enää tarvitsisi kattaa muiden sektorien päästöjä, vaan ne hoidettaisiin teknisillä hiilinieluilla, niiden kysyntä ja käyttöönotto vauhdittuisi.

    Maankäytön puolelle jäisi silti riittävästi haasteita metsäkadon hillinnässä ja turvemaaperien käytössä, mutta siellä ei tarvitsisi turvautua kokonaisuuden kannalta epäoptimaalisiin ratkaisuihin. Kriisitilanteessa tai ilmaston lämmetessä voidaan tarvita turvemaan peltoja. Viljelyn lopettamisen ja vettämisen sijaan niitä voitaisiin siirtää nurmiviljelyyn, esimerkiksi laiduntavalle lihakarjalle. Ojitetulla metsämaalla toimintaa ohjaisi monimuotoisuus (ennallistamisohjelma) ja vesiensuojelu ilmastopäästöjen hillinnän rinnalla.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011005966.html

Esillä 10 vastausta, 7,381 - 7,390 (kaikkiaan 7,435)
1 2 3 … 738 739 740 … 742 743 744