Metsien hiilinielu

Tässä linkki keskustelusta tehtyyn yhteenvetoon. Osa poliitikoista ilmeisesti käy kuumina…

http://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2b165800-f71a-4576-be0a-b3b7076bb757

Visakallolle tiedoksi että latvuksia on mitattu koepuista, kuten muistaakseni Riikilän artikkelissa kerrottiinkin.

Katsotaan A.J. nyt, mikä tieto lopulta pitää paikkansa ja mikä ei. Luottamus on valitettavasti Lukeen mennyt.

Visakallolle tiedoksi että latvuksia on mitattu koepuista, kuten muistaakseni Riikilän artikkelissa kerrottiinkin.

Miksi vain kasvamaan jätetyistä on saaatu tällainen tulos (latvukset piennentyneet), kun muuntokerroin oli 1,245, kun taas poistuman puiden muuntokerroin oli 1,3.

Metsi 2023 CO2-nielu tuli laskelmasta 1,245*104-1,3*89,5= -129,5+116,4= -13.2 Mtn.

Miksi molemmissa ei ollut kerroin sama esim. 1,3, josta nieluksi oli tullut 1,3*17,2= -22,4 Mtn

Eroa on 9,2 Mtn, joka on merkittävä ero.

Huomattu, että näinkin pienellä erolla muuntokertoimessa saadaan CO2-nielu alas hurjasti.

Onko näin myös tehty Ruotsissa?

Julkaisun Cortez ym. otsikko?

Soil organic carbon stock changes in Swedish forest soils—A comparison of uncertainties and their sources through a national inventory and two simulation models

Highlights

► We estimated forest soil organic carbon changes at the regional scale. ► Two decomposition models were compared with inventory data. ► We assessed uncertainty contributions from parameters, litter and climate input. ► Uncertainties in data and simulations match in magnitude but their origins differ. ► Litter input was the major source of uncertainty in model estimates.

Abstract

Swedish Forest Soil Inventory (SFSI) estimates of SOC stocks and SOC changes for forest on mineral soils under Scots pine (Pinus sylvestris)/lodgepole pine (Pinus contorta) or Norway spruce (Picea abies) were compared with estimates, including uncertainties due to parameter, input and climate variability, from two process-based models (Yasso07 and Q) for the period 1994–2000. We found that the stocks, changes, inter-annual variations and uncertainties were of the same magnitude among the different methods. The mean Swedish national stocks in 2000 were estimated to be 73 (±10) (95% CL) tn/ha C (SFSI); 69 (±9) (95% CL) tn/ha C (Yasso07); and, 67 (+10; −9) (5th and 95th percentiles) tn/ha C (Q). Between 1994 and 2000, the mean estimated SOC change were 6.6 (±7) Tg C per year (SFSI), 1.7 (±8.8) Tg C per year (Yasso07), and −3.2 (+10.5; −16.9) Tg C per year (Q).

Spatial variability was the main source of uncertainty for the SOC stocks and changes estimated with the SFSI. The uncertainties in the stock estimates originated from litter input for Yasso07 and from the model parameters for the Q model. In both models, litter input uncertainty was the major source of uncertainty for the estimated SOC changes, followed by climate variability and parameters. We concluded that the level of uncertainty for both methods was similar but the sources of uncertainties varied between models and measurements. Thus, comparing uncertainty between methods is difficult and further studies on SOC change estimates with related uncertainties are warranted.

*

Lisää tietoa, lisää kysymyksiä…? Maastomittausten ja kahden tutkitun hajotusmallin arvio maaperän hiilen määrästä oli samaa suuruusluokkaa. Kehitysennusteet vuodesta 1994 vuoteen 2000 olivat kuitenkin aivan erilaiset. Alueelliset eli mittauspaikkojen väliset erot olivat tärkein syy epävarmuuksiin maaperäinventoinnissa (SFSI). Yasson tärkein epävarmuus hiilen määrän arvioinnissa liittyi karikesyötteeseen ja Q:n mallin parametreihin. Molemmissa malleissa muutosarvion tärkein epävarmuustekijä oli karikesyöte, mutta ilmaston vaihtelu ja parametrit vaikuttivat myös. Arvioinnin epävarmuuden suuruus oli samaa suuruusluokkaa maasto- ja malliarvioinnissa.