Metsien hiilinielu

Koulutusasiaa voi puida toisissa ketjuissa.

Olisi mielenkiintoista tietää hoidetaanko metsää Ruotsissa eri tavalla, siis sen lisäksi, että inventaariossa nieluja lasketaan eri tavalla.

Meidän khk-inventaario ilmoittaa uusimmassa julkistuksessaan, että puiden latvusten ja puiden koon pieneneminen kivennäismailla aiheuttaa noin prosentin vähenemän hiilinieluun. Onko Ruotsissa kenties hoidettu harvennukset paremmin tai kerätty vähemmän energiapuuta ja latvusmassaa? Onko poistuman rakenne erilainen ja metsän harvennusmallit erilaiset?

Periaatteessa kun khk-inventaarion menetelmiä uusitaan, päästään aina tarkempaan tulokseen, joten suuri ero tuloksissa Suomen ja Ruotsin välillä on vähintäänkin hämmentävää.

Ainakin täällä päin puiden koko on pienentynyt. Pää-asiassa mäntyvaltaisia metsiä, jotka menevät pinoon 1,5-2 tukin runkoina. Ennen uudistettiin metsiä, joissa neljän tukin rungot olivat tyypillisiä. Ei ehdi metsä kasvaa oikean kokoiseksi tukkirungoiksi. Avohakkuun laanissa tukki-, pikkutukki- ja kuitukasat ovat saman kokoisia. Ruotsin käytännöistä en tiedä.

Metsähallitushan tuota ns yhden tukin päätehakkuuta on kautta historian harrastanut, lapissa sen ymmärtää mutta etelämpänä ei, joskus muinoin tuli yhdeltä heidän ”asiantuntijalta” sitä kysyttyä että mikä järki tuossa on? Vastaus oli että metsähallitus tuntee metsät ja tämä tapa on heidän mielestään kaikkein paras..

Eikös se turvemaiden maapäästöjen osalta mene niin että on jokin inventaariossa raportoitu määrän arvio, ja siitä epävarmuus on noin plusmiinus 30 prosenttia – näin muistelen jossain maaraportissa lukeneen.

Joskus tuntuu, että Suomen metsät – ovat ne sitten valtion tai yksityisten, ovat vähän kuin joku kyläkaupan varasto, jonka ovet ovat unohtuneet yöksi auki, ja josta ohikulkijat käyvät sananmukaisesti pöllimässä kuka mitäkin.