› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,271 - 7,280 (kaikkiaan 7,456)
1 2 3 … 727 728 729 … 744 745 746

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • käpysonni käpysonni 30.1.2025, 18:26

    Ruotsissa metsät sitovat hiiltä, Suomessa päästävät

     

    Menee jo luottamus lukeen. Ruotsissa mitataan. Luke vaan mallintaa. Voi vittujen vittu.

    Visakallo Visakallo 30.1.2025, 18:30

    Onko joku ihan tosissaan jossain vaiheessa uskonut, että EU-maat aivan reaalitodellisuudessa alkaisivat ostaa toisiltaan päästöoikeuksia tai maksaisivat ylityksistä sakkoja?

    Visakallo Visakallo 30.1.2025, 18:38

    Niin, miten muuten selitätte senkin, että me suomalaiset maksamme henkeä kohden EU:lle suurempaa nettojäsenmaksua kuin ruotsalaiset? Olemme siinä tilastossa koko EU:n kuudenneksi vahvin talous!

    jees h-valta 30.1.2025, 18:42

    Olemme koko EU:n naurettavin osakas joka kertoo miksi ja miten olemme omassa suossamme nyt. Eipä tule EU:lta nyt apupaketteja kuten Kreikka yms. ovat saaneet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.1.2025, 19:15

    Tämä on jaettu ennenkin mutta laitetaanpa vielä. Uusi Luken turvemaaperän päästöjen laskentamenetelmä ja linkki tutkimusjulkaisuun Alm ym. 2023.

    http://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotiedot-vahvistavat-maankayttosektori-paastolahde-vuonna-2021-metsat-pysyivat-edelleen-nettonieluna

    Kurki Kurki 30.1.2025, 19:21

    Jotta tuosta Ruotsin metsien hiilinielusta voi lausua jotain, niin ensin pitää tietää viime vuosien hakkuusäästöt.

    https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/

    Tuosta se saattaa löytyä.Viimeinen vuosi 2020 linkissä. Kokonaiskasvu (total tillväxt) 109,1 Mm3, poistuma (total avgång) 104,6 Mm3.

    Eli hakkuusäästö oli 2020 vain 4,5 Mm3 ja silloin CO2-nielu on ollut -35,63 Mtn

    Ja se tulee kertoimella 8*4,5= -36 Mtn

    Luke laskee Suomen 2023 hakkuusäästön nielun kertoimella 0,77*17,2=-13,2 Mtn

    Ompa siinä kertoimissa 10 kertainen ero.

    https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/klimat/vaxthusgaser-nettoutslapp-och-nettoupptag-fran-markanvandning/

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.1.2025, 05:26

    Maaperän nielun eli varaston muutoksen suuruuteen vaikuttaa paitsi karikesyöte myös poistuma eli hajoaminen maaperässä. Ilmeisesti siinä arviossa on eroa Suomen ja Ruotsin välillä.

    Kurki Kurki 31.1.2025, 06:25

    Ruotsissa tutkijat ovat siis päätyneet täysin päinvastaisiin tuloksiin kuin meillä. Erityisen mielenkiitoinen on Naturvårdsverketin raportissa todettu muutos hiilensidonnan rakenteessa kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Aiemmin tärkein hiilen sitoja olivat elävät puut. Nyt metsän tärkeimmäksi hiilinieluksi on muodostunut metsämaa ja karike.

    Ollaan sitä ovelia Ruotsissa, kun hakkuusäästö kutistuu olemattomaksi, niin aletaankin laskea maaperän hiilensidonta suurten hakkuiden karikkeista kuten kannot.

    Tämä olisi kyllä uutispommi. Ruotsilla ei ollut 2023 hakkuusäästöä metsissään, mutta sen hiilinielu on kuitenkin -31Mtn.

    Tämä alkaa nyt olla faktaa, että Lukelta puuttuu laskelmista maaperän hiilestä suurin osa.

    Suomen metsien CO2-nielu 2023 on todellisuudessa ainakin 2,5*17,2=- 43 Mtn.

    Tuokin Luken ojitusalueiden maapäästö CO2 +10 Mtn-ekv on kyseenalainen, koska tutkijoiden mukaan epävarmuus on suuruusluokkaa +- 10 Mtn. Päästö siis voi olla +10 Mtn tai olla nielu -10 Mtn. Tutkijat eivät ole varmoja, mutta Luke on, kun se ilmoittaa päästöksi ylärajan -10 Mtn.

    Ei ole ihme, että Nasan mukaan  Suomi on jo hiilinielu.

     

    Visakallo Visakallo 31.1.2025, 07:11

    Korkeasti koulutettujen työttömyys on Suomessa noussut jo yli 52 000 henkeen. Ehkä vieläkin merkittävämpi luku olisi se, kuinka paljon korkeasti koulutettuja on sellaisissa töissä, joissa riittäisi alempikin koulutus. Tästä ei ilmeisesti ole tarkkoja lukuja käytettävissä. Tällaisina aikoina joudutaan jo tarkastelemaan minkälaista ainesta suomalainen korkeakoulutusjärjestelmä tuottaakaan, ja onko heillä yleensäkään enää käyttöä nykyajan työelämässä. Jos koko kansantalouteen vaikuttavien tutkimustulosten lähde on leikkiminen tekoälymallinnusten kanssa, niin johtopäätösten aika on tullut.

    Nostokoukku 31.1.2025, 10:22

    Esimakua tästä Visan mainitsemasta saatiin jo pari vuotta sitten Metsäkeskuksen harvennusjäljen kontrolloinnista syntyneessä kohussa. Jos tärkeimmät työkalut ovat lenkkitossut, drooni ja epämääräisiä tuloksia antava keilausmalli, ja näitä tuloksia analysoidaan toimistotyönä tietokoneella, on soppa valmis. Visa moitiskeli toisen otsikon alla kaiken kattavasta sähkökiimasta, minä moitiskelen digikiimasta. Siihen kiimaan sairastunut ei vedä kumppareita jalkaan eikä suostu hyppäämään ojan yli metsään puolelle. Kaikki työ on tehtävä digitaalisesti, olipahan lopputulos millainen tahansa.

Esillä 10 vastausta, 7,271 - 7,280 (kaikkiaan 7,456)
1 2 3 … 727 728 729 … 744 745 746