Metsien hiilinielu

Audiomedia: Suometsien ennallistamisesta ei ole ilmastohyötyjä, sanoo professori

Ennallistaminen kannattaa joillakin kohteilla, mutta kaikkiin suotyyppeihin se ei sovi.

MT Metsä|Metsänhoito

28.1.202515:00

Anniina Jokinen

Soiden ennallistaminen ei ole ratkaisu ilmaston lämpenemisen hillintään, sanoo suometsätieteen professori Annamari Laurén.

”Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia”, Laurén sanoo Audiomedian tiedotteessa.

Suometsien hiilitaseeseen pitäisi Laurénin mukaan laskea sekä puustoon että maaperään sitoutunut hiili.

Ojitetut suot ovat hiilinieluja, kun puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos ilmastoa halutaan viilentää alle sadan vuoden tähtäimellä, suometsät kannattaa pitää puustoisina ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä, Laurén sanoo.

”Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sellaiset suoalueet, missä metsänhoito ei onnistu, voidaan ennallistaa.”

Esimerkiksi varpu-, puolukka-, mustikka- ja ruohoturvekankaat ovat sellaisia suometsätyyppejä, joilla ennallistaminen ei kannata.

Rahkaturpeiset, huonosti vettä läpi päästävät suot sopivat ennallistamiseen hyvin. Ympäristölle arvokkaat vanhat korvet voi ennallistaa luonnon monimuotoisuuden lisäämisen vuoksi.

Maaperän khk-inventaariosta keskustelua.

AJ:

Ilmaston muuttumiseen liittyen löytyi uutinen kasvukauden pitenemisestä ja lämpösumman noususta Suomessa vv. 1950-2019. Kts. Termiset kasvukaudet ovat pidentyneet ja lämmenneet Pohjois-Euroopassa.

AJ:

Kasvihuonekaasujen inventaarion tulosjulkistuksissa Luonnonvarakeskus kertoo, että turvemaametsien lisääntyneet päästöt johtuvat ilmaston lämpenemisestä, joka kiihdyttää turpeen hajoamista. Laskennassa kunkin vuoden lämpötilana käytetään liukuvaa 30 vuoden keskiarvoa.

Ilmatieteen laitoksen sivustolla voi tarkastella kohdassa ”Tilastoja vuodesta 1961” halutun paikkakunnan vuoden keskilämpötilan poikkeamaa vuosien 1991–2020 keskiarvosta. Vaikuttaisi siltä, että nykyhetkeä lähestyttäessä havaitaan enemmän poikkeamia lämpimämpään suuntaan. Tilaston kohdassa ”Terminen kasvukausi” näkee, että esimerkiksi Jokioisissa oli viime vuonna kasvukauden lämpösumma 24 prosenttia korkeampi kuin pitkän ajan keskiarvo ja Sodankylässäkin lähes yhtä paljon.

Tutkimusjulkaisu turvemaametsien hiilipäästön uudesta laskentatavasta: A new method for estimating carbon dioxide emissions from drained peatland forest soils for the greenhouse gas inventory of Finland.

TK:

Kiitos, tuo artikkeli avasi hieman asiaa.

Pitää perehtyä siiihen ja sen menetelmäviittauksiin tarkemmin, mutta huomio kiinnittyi nopealla lukemisella siinä ilmoitettuihin epävarmuuksiin.

Muutoksessa 1990-2021 on epävarmuudeksi ilmoitettu 46 % ja vuoden 2021 nettopäästöissä se on 66 %. Epävarmuudet huomioon ottaen ei voida esittää minkään muuttuneen vuosien 1990-2021 välillä (95 % CI). Näistä ei ole paljoa näkynyt mainintoja missään yhteydessä.

”Laskennassa kunkin vuoden lämpötilana käytetään liukuvaa 30 vuoden keskiarvoa.”

Menetelmä käyttää itse asiassa touko-lokakuun ajalta laskettua vuosittaista keskilämpötilaa, joita käytetään muuttujana empiirisesti kehitetyihin malleihin. Pitää tutustua näiden mallien validointeihin, kun on vaikea näin ensi lukemalta uskoa hiilidioksidipäästöjen olevan todellisuudessa täysin lineaarisesti yhteydessä kuuden kuukauden jakson keskilämpötilaan.

Artikkelissa esitetään käytettävän 30 vuoden liukuvaa keskiarvoa, ja sitä on käytetty 32 vuoden aineistoon. Jäi mietityttämään mitenköhän se on onnistunut, kun teki sen keskitetyllä tai kumman tahansa laidan ikkunalla, jää siitä jäljelle vain kolmen vuoden keskiarvo. Ehkä artikkelissa on esitetty lämpötila-aineiston käyttö virheellisesti tai menetelmistä on jäänyt jotain muuta mainitsematta.

”Tilaston kohdassa ’Terminen kasvukausi’ näkee että esimerkiksi Jokioisissa ..”

Kuitenkin suurin termisen kasvukauden kasvukauden lämpösumma on vuodelta 2018. Osoittaa vain, etteivät yksittäisten asemien lämpösummat ole olennaisia.

Tulin lukeneeksi myös Pohjoismaiden kasvukausia tutkineen tutkimuksen, jossa mukana myös Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoita (1). Siinäkään pidemmät aikasarjat havaintoasemilta (yli 55 vuotta) eivät osoittaneet kasvukausien pidentyneen vuodesta 1950 vuoteen 2019, jos kaupunkiympäristöjen mittausten vaikutus jätettiin pois.

1. High‑resolution analysis of observed thermal growing season variability over northern Europe, Climate Dynamics, 2022.

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000010975108.html

Vuonna 2018 on saattanut olla ojitetuilla turvemailla maapäästöjä enemmän, kun oli kuva ja kuuma kesä, mutta sen jälkeen ja nämä pari viimeistä kesää ovat ainakin siellä, missä niitä ojia on eniten, olleet niin sateisia ja märkiä, että turvemaiden pitäisi olla paremminkin nieluja. Joten tämä viime vuosien maapäästöjen nousu, jotka selitetään keskikömpötilan nousulla, ovat vähintäänkin epäilyttävät.

Ei kai yhden asteen lämpimämpi koko kasvukauden läpimärkä turve pelkästään hajoa, vaan kasvaakin.

Lisäksi ojitetuilla turvemaiden laskennassa on puutteita, kun ei huomioida niiden luonnontilasena ollessa olleiden metaanipäästöjen poistumista ojituksilla, joka poistaisi nämä nyt lasketut maapäästöt kokonaan.

Tässä vanhassa Ojasen tutkimuksessa huomattava määrä ojitetuilla soilla olleista mittauspisteistä oli CO2-nieluja jopa -5 tn/ha/v.

https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

Logiikka menee kai MS niin että koska ilmastonmuutos kun on osin ihmisen päästöillään aikaansaama, niin juuri ihmistoiminnan päästöjä tulee alentaa. Sillä logiikalla ojittamattomat ja metsänhoidon ulkopuolella olevat suot eivät kuulu raportointiin mukaan.

MTK/mhy-ketju ehdottaa kokouksessaan ilmastolain ja EU-lainsäädännön muuttamista.

Nojaa, kaikki me olemme syyllisiä. Erityisesti me kaikki paljon kuluttavat kehittyneiden maiden kansalaiset. Mietipäs kuinka suuret päästöt maapallolla olisivat jos jokainen ihminen kuluttaisi yhtä paljon kuin suomalainen tai kiinalainen. Entä jos kuluttaisi yhtä paljon kuin yhdysvaltalainen? Jos jokainen kuluttaisi kuin afrikkalainen, niin ilmastonmuutos ei edes olisi alkanut.