Metsien hiilinielu

Herää kysymys, tulisiko LULUCF-päästöjä päivittää ’taaksepäin’, sillä tilastoinnin mukaan metsien hiilinieluissa on mystinen pudotus v. 2014 lähtien, vaikkei hakkuiden kasvu ole ollut 10-15 %:a suurempaa. V. 2023 puuston biomassan kokonaiskasvu on ollut luokkaa 180 Mm³, josta <60% on runkopuuta eli 103 Mm³. Kokonaispoistuma oli 86,8 Mm³ (https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-alueittain-2023), jolloin nettokertymä puuston osalta oli n. 92 Mm³. Se, että tuon määrän nielutaso olisi <0, ei vaikuta kovin uskottavalta. Ehkä näihin päästövähennystalkoisiin tulisi osallistuttaa metsäsektorin lisäksi muitakin, kuten Raahen terästehdas 3740670 t CO₂:n päästöillään, mikä vastaa 4,7 M puu-m³:n nielua.

Jostain raportista jäänyt mieleen, että turvemaan päästön epävarmuus olisi luokkaa 30 prosenttia suuntaan tai toiseen. Esimerkiksi 10 milj. tonnin päästö voi siis olla todellisuudessa 7 – 13 milj. tn haarukassa.

Hiilinielu- ja suojelukeskustelut jatkuvat… AJ:

”Suomalaisen puun arvonlisä on viime vuosina ollut noin 200 euroa kiintokuutiometriltä, josta hakkuiden vähentämisen kustannukseksi saadaan noin 170 euroa per tCO2 tonni.” Lähde: Haluammeko uusiutuvaa biotaloutta vai korvata sen ilmastoa saastuttavalla fossiilitaloudella? Jos tätä lukua verrataan päästöyksikön hintaan, huomataan että hakkuiden rajoittaminen tulee kansantaloudelle todennäköisesti kalliimmaksi kuin sakkojen maksaminen. Kummassakin tapauksessa veronmaksajat osallistuvat maksuun, joko suoraan euroina budjetissa tai vähenevinä verotuloina. Ennen kuin tiedämme tarkemmin mitä EU:sta on tulossa, ei kannata rynniä paniikkiratkaisuihin.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010975108.html

Lähetin Luken kirjaamoon tällaisen kysymyksen.

Hei.

Esimerkki kuusikosta, joka tuli esille puukaupasta Metsälehden keskusteluissa (Hiilinielu), jossa myydyn kuusikon tilavuusosat olivat 1/3 (runkopuuta), 1/3 (oksat+latvus) ja 1/3 (kanto+juuret).

Laskema kuusikon CO2-sidonnasta
– runkopuuta 1 m3
– kokonaistilavuus kuusipuuta on 3m3.
– tilavuuspaino 0,37 tn/m3
. hiiltä (C) on 0,5* 0,37 tn/m3= 0,185 tn/m3.
– hiilidioksidiksi (CO2) muunnettuna on 3,67* 0,185 tn= 0,68 tn/m3.

Koko kuusipuun CO2-sidonta on 0,68 tn/m3*3 m3= – 2,0 tn
Muuntokerroin mitatulle runkopuumäärälle olisi koko puun CO2-sidonta jaettuna runkopuumäärällä.

Eli muuntokerroin olisi tässä tapauksessa 2/1= 2,0 tn/m3.

Esimerkki: Hakkuusäästö on 100 m3 runkopuuta ja se kerrotuna muutokeroimella 2 saadaan, että hakkuusäästön CO2- sidonta on:

2 tn/m3*100 m3= 200 tn-CO2.
Laskelmassa siis ei ole maapäästöjä tai nieluja.

Olen saanut LUKE:lta Suomen kaikkien puiden keskimääräisen muuntokertoimen, joka olisi 1,28 tn per runkopuu-m3, joka siis sisältää elävän runkopuun lisäksi elävät latvukset+oksat+kannotja juuret.

Miten on laskettu vuoden 2023 runkopuuhakkuusäästön 17,2 milj.m3 hiilinielu -13,2 Mtn?
Luken muuntokertoimella lkaskettuna se olisi 1,28*17,2= -22,0 Mtn.
Ero on valtava n. 9 Mtn.

Ja sain vastauksen.

Hei,
kiitos mielenkiinnosta metsien kasvihuonekaasuinventaariota kohtaan.
Runkopuun tilavuuden puun kokonaisbiomassaksi muuntava kerroin on – yli kaikkien puulajien ja kasvupaikkojen – noin 0,7. Inventaariossa puuston nettonielulaskelma tehdään jokaiselle pääpuulajille erikseen ja
luonnonpoistumalle, hakkuupoistumalle ja kasvulle käytetään niille laskettuja omia biomassakertoimia. Puulaji- ja kasvupaikkakohtaiset kertoimet muuttuivat
VMI13:n ja VMI12:n välillä korkeintaan muutamia prosentteja.
Terveisin,
Juha Mikola, Tutkimuspäällikkö, Kasvihuonekaasujen monitorointi
Tarja Tuomainen, Erikoistutkija, Hiilen kierron hallinta

Asian vastuuvalmistelija: Tarja Tuomainen

Katja Holmala
Ohjelmajohtaja, erikoistutkija
Hyväksytty Luken prosessinhallintajärjestelmässä 28.01.2025 klo 14:35:23.

Kysymykseen tuosta laskentatavan erosta 9 Mtn ei mitään mainintaa, vaan annetaan runkopuun kokonaisbiomassakerroin 0,7, joka on runkopuun CO2-sidontakerroin ja joka on ollut tiedossa tuossa esimerkki-laskelmassa ja joka riippuu puiden tilavuuspainoista.

Ei edes tällä 0,7 kerrottuna hakkuusäästö 17,2 milj.m3 saada tuota CO2-sidontaa -13,2 Mtn.

Eikä mitään mainintaa elävän puun muista osista runkopuun lisäksi eli näyttää siltä, että Metsämaan CO2-nielu lasketaan vain runkopuulle ja jätetään muut elävät osat latvukset, kannot ja juuret huomioimatta.

https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-alueittain-2023

En löydä tuosta linkistä noita kopioituja lukuja metsämaan nielusta.

https://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvihuonekaasuinventaario-2022-maataloussektorin-ja-maankayttosektorin-lopullisiin-tuloksiin-ei-merkittavia-muutoksia-verrattuna-joulukuussa-2023-julkaistuihin-ennakkotietoihin

Vuosi 2022.

Metsien kasvu 103,5 Mm3 ja poistuna 89,5 Mm3.

Hakkuuusäästö 14 Mm3.

Massakerroin kasvulle 128,93/103,5= 1,246

Massakerroin poistumalle 116.36/89,5= 1,30

CO2-sidonta 128,93-116,36= -12,54 Mtn

Hakkuusäästön 14 Mm3 CO2-sidonta 1,3*14= -18,2 Mtn

Jos nassakerroin kasvulle olisi sama kuin poistumalle, niin kasvun sidonta olisi 1,3* 103,5= -134,6 Mtn ja vuoden 2022 CO2-nielu 134,6-116,36=-18,2 Mtn

Tuo erilainen massakerroin sidonnalle 1,246 ja päästölle 1,3 selittää tuon pienemmän runkopuuhakkuusäästön CO2-nielun.

Miksi CO2-sidontakerroin kasvulle on 1,246 ja poistumalle 1,3.

Muutenkin olettaisi, että sidontakerroin olisi suurempi kuin päästökerroin, sillä 70% puun kasvusta menee juuristoon. Onko maaperässä elävä biomassa hienojuuret, sienijuuret, pieneliöt ja mikrobit mukana laskelmissa?

Nyt ollaan tämän asian ytimessä.