› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,221 - 7,230 (kaikkiaan 7,962)
1 2 3 … 722 723 724 … 795 796 797

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • 140ärrä 24.1.2025, 22:42

    Sähkökattiloista on hyvä muistaa se, että sähkökattila ei tuota energiaa, vaan muuttaa muualla tuotettua energiaa lämmöksi. Hyötysuhteeltaan sähkökattilalla tuotettu kaukolämpö ei ole sen kummempi suorasähköllä lämmitykseen verrattuna, pikemminkin huonompi lämmönsiirtoverkoston häviöiden takia. Suuressa määrin sähkökattiloihin perustuva kaukolämmöntuotanto on erittäin arka sähkön saatavuuden häiriöille, mikä pitäisi aina muistaa täällä tuholaisen naapurissa.

    Mutta millä sitä lämpöä sitten tuotetaan, kun ei saa käyttää hiiltä, kaasua, öljyä, turvetta eikä kai kohta puutakaan?

    . 24.1.2025, 22:46

    Niin onkohan nyt huomioitu että Suomen tarve lämmitykselle on ihan eri mitä keski-euroopassa

    Onko reilua vaatiakaan nieluja samalla tavalla

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.1.2025, 05:53

    Markkinahakkuut-tilaston perusteella vaikuttaisi että puuta menee aika vähän suoraan kaukolämpöön metsähakkeena. Ensin tehdään puusta jotain muuta ja vasta käyttöön kelpaamaton jae poltetaan. Poikkeuksena pientalojen polttopuu joka on iso erä, lähes kymmenys puun käytöstä.

    ”Sähkökattiloiden ennakoidaan leikkaavan eniten juuri metsästä korjattavan energiapuun määriä, sillä metsäteollisuuden sivuvirrat riittävät jatkossa korvaamaan yhä paremmin pakkaskausien polttoainetarpeet.” (Metsäuutiset energiabuumista)

    Apli 25.1.2025, 11:48

    Vihreiden Harjanne kommentoi uuden ympäristöministerin puheita: ”Rimanalitus heti ensimmäisenä päivänä” | HS.fi

    Uusi ministeri joutui heti vihreiden hampaisiin..

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.1.2025, 12:03

    Niin joutui. Antaisin väistyneelle ministeri Mykkäselle sikäli ruusuja, että hän ei lähtenyt panemaan toimeen tuloksiltaan epävarmoja hiilinielutoimia. (Raakkujen suojavyöhykkeissä tuli hutkittua ennen tutkimista.) Aikalisä on hyvä ottaa ellei olla varmoja mitä tehdään, vaikka aika on Suomella jo loppumassa. Vertailutasolaskennan kauden (2021-25) viimeinen vuosi menossa. Tulos kaudelta tiedetään ehkä vuonna 2027.

    Erikoisin kommentti Hesarin keskusteluissa on ollut se missä halutaan maksattaa metsänomistajilla tai metsäteollisuudella mahdolliset EU-sakkomaksut. Tämä olisi monella tavalla väärin ja epäviisasta. Olisin suuresti hämmästynyt, jos EU uskaltaa määrätä sakkomaksuja maille, joissa khk-inventaarion epävarmuusmarginaalit ovat monta miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Tällaisia voisivat Suomen lisäksi olla turvemaavaltaiset Ruotsi ja Irlanti.

     

    Metsäkupsa Metsäkupsa 25.1.2025, 12:21

    Hiilinieluhömppä on tyypillistä EU:n ja oman lainsäädännön aikaan saamaa keitosta. Suomella on luovutetussa karjalassa puuttuvat hiilinielut, siellä hakkuut siirtyneet tälle puolelle. Siellä on jo 80 vuotta tehty ennallistamista, joten Putin saattaisi antaa laskennallista hiilinielua mahdollisiin sakkomaksuihin pakotteiden poistoa vasten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.1.2025, 12:29

    Pakinaa hiilinieluista, kansantalouden numeroiden valossa.

    http://www.metsagroup.com/fi/uutiset-ja-julkaisut/blogit/uusiutuvaa-biotaloutta-vai-saastuttavaa-fossiilitaloutta/

    Kurki Kurki 25.1.2025, 13:11

    Juha Jumppanen:

    Maaperähiilen laskenta perustuu prosessimalleihin, joissa tehdään paljon oletuksia. Näin tärkeässä asiassa laskennan tulisi mielestäni pohjautua maastomittauksiin sekä mallien kalibrointiin jatkuvien maastomittausten perusteella.

    Samaa mieltä. Eikun polttamaan eri ikäisten metsien aarin kokoisia maapohjia 1m sysvyydeltä, että saadaan metsän maaperässä olevan hiilen määrä selville per metsän puun määrä.

    Luken Ilvesniemen Biosoil tutkimuksen mukaan maapohjassa on 1,5 kertainen hiilimäärä sen yläpuoliseen biomassaan verrattuna. Jos maaperän hiili korreloi puukuutioiden määrän kanssa, kuten tutkimus antaa olettaa, niin silloin muutokerroin 2,5.

    DI ja IT-konsultti Jarmo Kanerva näkyy olevan sitä mieltä, että ”Suomen hiilinielu lasketaan väärin”.

    Puut sitovat 140 milj tonnia ja metsät puineen 250 milj tonnia.

    Luke kanssa lähes samat luvut: 1,3*104 = -135 Mtn

    Ilvesniemen kanssa lähes samat luvut 2,5*104= -260 Mtn (maaperä mukana)

    Linkki: https://kanerva.eu/fi/2477/suomen-hiilitase-lasketaan-vaarin/

    Mitähän tarkoittaa tuo 2,5 Mtn rajoitus?

    ”Metsistä mahdollisesti saatavaa hyötyä rajoitetaan kuitenkin päästölaskelmissa vuoden 1990 päästöihin sidotulla kattoluvulla, joka on Suomen osalta 2,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisesta hyödystä voidaan käyttää vain osa muiden maankäytöstä aiheutuvien päästöjen kattamiseen.”

    Olisiko tässä osa selitys siihen, että Luken Metsämaalle laskema nielu on niinkin alhainen? Sille on rajoitus.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.1.2025, 13:40

    En tiedä rajoituksista, pitää tutustua. Tulkitsisin alustavasti niin että ne eivät vaikuta raportointiin, vaan rajoitteet ja ylimääräiset helpotukset huomioidaan vasta siinä vaiheessa kun katsotaan laskentakauden 21-25 kokonaistulosta.

    Metsämaahan kertyy vuodessa vain sen verran lisää biomassaa kuin pintakasvillisuus ja elävä puusto tuottaa. Maaperälaskenta on kivennäismaiden osalta epätarkkaa kuten orgaanistenkin joten sieltä on vaikea mittauksin apuja saada. Apua tulisi jos EU-tavoitteet perustuisivat tarkemmin mitattaviin osioihin kuten energian käyttö (hyvin tarkkaa) ja maanpäällinen runkopuun määrän muutos (kohtalaisen tarkkaa).

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.1.2025, 14:39

    Päivän paasaus, osittain Ranen innoittamana.

    ”EU:n ilmastopolitiikka perustuu siihen, että jäsenmaista tulee hiilineutraaleja jossain aikaikkunassa. Aluksi maankäyttö saadaan sisäisesti tasapainoon ja myöhemmin maan kaikki yhteenlasketut nielut ja päästöt. Metsä on ainut maankäyttö, joka tuottaa merkittäviä nieluja. Lisäksi on pieni kotimaahan jäävien puutuotteiden hiilinielu ja tulevaisuudessa ehkä ns. teknisiä nieluja.

    Metsätalouden kannustetta ja metsien kykyä tuottaa nieluja ei saisi vaarantaa. Kokonaisuuden saamisesta toimimaan vastaavat yhtä lailla kaikki muutkin kuluttajat ja päästelijät. Metsänomistajalle on sama saako hän tuloja puun vai hiilinielun myynnistä, joten akuutti nieluongelma voidaan hoitaa osittain perustamalla hiilinieluyksiköiden kauppapaikka.

    Metsäammattilaiset tietävät metsien kasvudynamiikan ja tunnistavat kaksi riskiä kiertoaikojen pidentämisessä. Ensimmäinen on kasvun aleneminen metsien vanhetessa. Toinen on tuhoriskien kasvu, joista erityisesti kaarnakuoriaisiskit ovat nopeassa kasvussa. Keski-Euroopan varttuneita kuusikoita kuolee pystyyn ja samaa on jo nähtävissä meilläkin.

    Metsien inventoinneissa on havaittu pari heikkoa signaalia: on yksittäisten puiden kuolemista ja latvuksen pienenemistä. Jälkimmäinen viittaa liian tiheänä kasvamiseen. Hakkuiden vähentäminen on siis monin tavoin riskipitoinen toimenpide. On hyvä, ettei ministeri Mykkänen lähtenyt sitä edistämään.”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010988713.html

Esillä 10 vastausta, 7,221 - 7,230 (kaikkiaan 7,962)
1 2 3 … 722 723 724 … 795 796 797