Etkö ole seurannut kommentteja Amerikan vaaleista? Trumpettihan kehui suomalaista metsänhoitoa. Haravoimme kuulemma ahkerasti metsiämme. Siinähän haravoinnissa se kivennäismaiden muutos piilee.

Luonto itsekkin poltti preerioita. Kasvillisuus uusiutui nopeasti ja ilmestyi pitkään uinuneita lajeja, jotka olivat vain odottaneet siemenpankissa ruohikkopaloa. Sama ilmiö Afrikan savanneilla.

Mutta hakattu kuitenkin vähemmän kuin kasvu. Puuta on nyt enemmän kokonaisuudessaan ja per hehtaari. Vaikea käsittää että suurempi puumäärä tuottaa muka vähemmän kariketta.  Onko sitten jo liian tiheässä?

Joo ihmettelijä vilkaise Metsäuutisten artikkeli hiilinieluista. Siinä oli muistaakseni niin että latvukset ovat pienentyneet VMI-koepuissa. Eli puusto on todennäköisesti kasvanut liian tiheässä. Tuskin jatkuvan kasvatuksen rääseiköitä on vielä niin paljon että vaikuttaisivat.

Anne Pakkanen:

”Ikimetsissä on 3-4 kertaa, etelässä jopa kuusi kertaa enemmän hiiltä kuin keskimäärin talousmetsissämme, joiten tämä maailman paras metsänhoitomme ei nyt auta. Talousmetsissä on sitä enmmän hiiltä, mitä vahempia ne ovat. Eikä ne muutu hiilineutraaleiksi vielä pitkiin aikoihin, jos ne jättää muuttumaan luonnontilaan, siitä huolimatta, että teollisuus yrittää muuta uskotella.

Lisäksi puun kokonaispoistuma on isompi kuin hakkuukertymä. Monilla alueilla on jo ylitetty kokonaiskasvu. Tämän kokonaispoistuman lisäksi hiiltä poistuu melkoisesti maasta siellä olevan monimuotoisen elämän päättyessä hakkuiden jälkeen, kun puut eivät sitä enää ruoki. Tästä syystä hiiltä häviää nykyisillä hakkuutavoilla ja -määrillä enemmän kuin sitoutuu. Syy muutokseen on hakkuukypsyysrajojen poisto 2014 ja hakkuiden siirtyminen nuorempiin metsiin. Tämä on myös kiihdyttänyt luontokatoa.”

Mitä tähän oikein sanoisi? Jälleen ymmyrkäisenä.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000010987155.html

Vähän aikaisemmin toisessa ketjussa…

Pari kirjoituksessa olevaa virhettä korjaisin. Ensinnäkin puuston keskimääräinen kasvu ei ole hidastunut ikääntymisen vuoksi vaan kasvaneiden hakkuiden vuoksi. Toiseksi kirjoittaja luettelee monia syitä, miksi metsät ovat muuttuneet hiilinieluista päästölähteiksi, mutta tärkein ja olennaisin syy puuttuu: metsiä on vuodesta 2014 alkaen hakattu aina vain nuorempina, kun metsälain muutoksessa poistettiin vahvaan tutkimustietoon perustuvat hakkuukypsyysrajat. Tämä muutos on mahdollistanut kymmenen vuoden kuluessa nähdyt hakkuumäärien kasvun. Metsämme ovat nyt aiempaa huomattavasti nuorempia, minkä vuoksi metsämaassa on aiempaa vähemmän hiiltä, sillä hiilen määrä maassa kasvaa metsän ikääntyessä. Metsän hiilinielu kasvaa vaikka puun runkotilavuuden kasvu hidastuu. Kolmanneksi kirjoittaja virheellisesti väittää, että metsät muuttuisivat 10-20 vuoden kuluttua ikääntymisen myötä päästölähteeksi, jos hakkuita vähennetään. Näin ei käynyt, kun hakkuut olivat vähäisemmät ja vanhat hakkuurajat olivat voimassa eikä niin tule käymään vaikka hakkuita myöhennetään. Myös tämä johtuu siitä, että hiiltä sitoutuu maaperän elävään ainekseen. Kun hiilensidontaa mitataan vain puun tilavuuden kasvuna, joudutaan harhateille. Kuvitellaan, että metsää kannattaa ilmastosyistä hakata nuorena. Tätä metsäteollisuus markkinoi omien intressiensä takia, mutta se ei pidä paikkaansa. Kirjoittajan esittämistä keinoista en ole samaa mieltä. Toki metsäkatoa kannattaa estää ja metsittää silloin kun se on mahdollista, mutta näiden toimien vaikutus hiilensidontaan on vain murto-osa siitä, mihin päästää hakkuita myöhentämällä ja palaamalla metsälain muutosta edeltäville hakkuutasoille. Hakkeen käytöstä voimaloissa tulee luopua.

AJ:

”Hiilinielu on alentunut pääasiassa kasvaneiden hakkuiden ja turvemaan maaperäpäästöjen vuoksi. Kasvun hidastumisen syitä ei vielä kovin tarkkaan tiedetä. Valtakunnan metsien inventoinnin tuloksista nähdään, että ikärakenne on nyt hyvää kasvua suosiva eli keski-ikäisiä metsiä on paljon. Hakkuita himmailemalla vanhennettaisiin ikärakennetta, mikä pikku hiljaa alentaisi kasvua, mutta ei äkkinäisesti. Päätehakkuita voidaan myöhentää jonkin verran hyvin hoidetuissa metsissä, harvennuksia yleensä ei.

Metsäkeskuksen mukaan metsiä ei hakata kovin paljon nuorempina kuin ennen metsälain uudistusta 2014. Puut kasvavat entistä nopeammin päätehakkuukokoon ts. niitä ei hakata juurikaan pienempinä.

Ilmaston kannalta on sama missä puu hakataan meillä vai muualla, mutta monimuotoisuuden kohentamiselle tulisi lisää mahdollisuuksia hieman pienemmillä hakkuiden määrillä Etelä-Suomessa. Ilmastopolitiikka mittaa EU:ssa hiilinieluja eikä varastoja, joten niiden kasvattaminen ei sinällään auta tässä akuutissa hiilinielujen pulassa. Muutenkin olisi kiireellisintä lopettaa fossiilisen energian ja raaka-aineen käyttö. Sitä odoteltaessa on järkevää turvautua puuhun – vaikka sitten puuston ja maaperän hiilivarojen kustannuksella.

Voimaloissa kannattaa polttaa se jätepuu joka ei kelpaa jatkojalostukseen. Puun vaihtoehtona ollaan siirtymässä halvan sähkön vuoksi sähkökattiloihin joten puun polttoa ei ehkä ole tarpeen rajoittaa.”

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000010981807.html

Totta ja tarua sopivasti sekoitettuna. Vielä ei tekoäly korvaa asiantuntijaa eikä itseopiskelua. Asioita on osattava suhteuttaa. Esimerkiksi miten jatkuva kasvatus vaikuttaa metsän hiilitaseeseen kokonaisuutena, ei pelkästään maaperässä.

Sienet  häiriintyvät vähemmän peitteisessä mallissa, mutta onko sillä suurta merkitystä sitten. Hyvin vaikuttaa metsä kasvavan, mutta voisiko kasvaa vielä paremmin tai olla vastustuskykyisempi tuhoja vastaan kun sieniä olisi enemmän ja lajisto monipuolisempi?