› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,191 - 7,200 (kaikkiaan 7,207)
1 2 3 … 719 720 721

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 23.1.2025, 10:42

    Visakallo voisi kommentoida tähän latvusmassojen määrästä: oliko risuja mitattuna (painona tai tilavuutena) yhtä paljon kuin runkopuuta vai oliko vain käytössä tuollaiset kertoimet?

    Tolopainen Tolopainen 23.1.2025, 10:50

    Mikä on seuraava uusia absraktinen asia, jotta saataisiin tukea väittämälle, että metsien hiilensidonta olisi pienentynyt. Sehän tietenkin vaihtelee vuositasolla, mutta kasvaa koko ajan. Metsien hakkuissa on pääosin kyse harvennushakkuista, jotka lisäävät kasvua. Kyllä on helposti nähtävissä, että puiden latvukset eivät ole muuttuneet mihinkään. Neulaskerrat ovat vähentyneet jo vuosikymmeniä sitten ei viimevuosina.

    Visakallo Visakallo 23.1.2025, 10:56

    En A.J. tiedä latvusmassan todellisesta tilavuudesta suhteessa runkopuuhun, koska ostaja käyttää kauppateknisesti samoja kuutiomääriä, mikä on tietysti käytännössä kaikkein helpoin tapa. Sen voi toki sanoa, että kyllähän järeän kuusikon päätehakkuusta kertyy aivan hervoton kasa latvusmassaa tienvarteen. Hoikan kuusikon päätehakkuussa havukasa on puolestaan huomattavasti pienempi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.1.2025, 12:06

    Näinpä Visakallo. Itselläkin on kokemusta niistä oksista, kun metsäharjoittelussa oli välillä isoja kuusia karsittavana, ja pellon reunassa kasvaneet olivat pahimmat!

    Päätehakkuuvaiheessa kuusikossa on latvusraja jo melko korkealla – paitsi Veli-Jussin harvassa kasvaneissa se on alhaalla. Oksatonta tai lähes oksatonta on ainakin kaksi ensimmäistä tukkia. Sitten on yksi jossa on hentoja kuivia oksia ja vasta neljäs on tuoreoksainen? Kellä on nyt kuusikoita päätehakkuussa tai on hakkaamassa itse, niin voisi havainnoida ja raportoida tänne.

    Löytyi Metlan työraportti vuodelta 2013. Energiapuun määrä ja laatu sekä niiden arviointi. Kts. kuva 4 sivulta 11.

    Tekstin mukaan: kun kuusella mediaanipuun rkl on 30 cm, latvusmassan osuus runkopuun tilavuudesta on 29 prosenttia. Latvusmassan suhteellinen osuus on suurimmillaan nuoremmissa puissa ja pienenee siitä vanhempiin ja järeämpiin, joissa tietenkin absoluuttinen määrä on vastaavasti suurempi.

    Kurki Kurki 23.1.2025, 19:01

    https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536166/mwp259.pdf;jsessionid=168FA3A592B585FB1DB5094EF7AD9A34?sequence=1

    Linkistä:  Kun rinnankorkeusläpimitan mediaani oli 30 senttimetriä, oli latvusmassan osuus runkopuun tilavuudesta 29 prosenttia ja kantopuun osuus 34 prosenttia. Männyllä vastaavat osuudet olivat 22 ja 17 prosenttia ja koivulla 20 ja 29 prosenttia.

    Visakallon hakkuussa biomaassaosuudet olivat kaikki 1/3-osaa eli huomattava ero linkin tietoihin.

    Koko kuusen biomassa CO2-sidonta tilavuuspainolla 0,37 tn/m3, kun runkopuuta on 1m3:

    = 0,37/2*3,67*1,63= 1,11 tn.

    Männyllä = 0,38/2*3,67*1,37=0,96 tn

    Koivulla =0, 48/2*3,67*1,49= 1,32 tn

    Jos hakkuusäästö sisälsi jokaista eri puulajia noin 1/3-osan, niin kaikkien puiden sitoma CO2 ilmasta runkopuuta 1m3 kohden on:

    = 1/3(1,11+0,96+1,32)= 1,13 tn

    Runkopuuhakkusäästö vuonna 2023 oli 17,2 milj.m3 ja sen koko biomassan CO2-nielu = 17,2*1,13=-19,4Mtn

    Luke on laskenut vuoden 2023  hakkuusäästölle CO2-nielua vain -13,2 Mtn.

    Otin puulajien tilavuuspainot niiden alarajalta.Ylärajojen käyttäminen antaisi 1,1*1,13=1,25 tn.

    Kuusen ja männyn oksien kuivatilavuuspaino on noin 2-kertainen runkopuuhun nähden ja sen huomioiminen nostaisi CO2-sidonnan 1,35 tn.

    Lukelta olen saanut muuntokertoimen 1,27 keskimäärin kaikille puulajeille, jolla runkopuumäärä kerrotaan, että saadaan sen CO2-sidonta.

    Missä vika, etteivät tulokset kohtaa.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.1.2025, 19:24

    Runkopuuta on kuusen koko biomassasta 37%. Tässä nyt ainakin on vikaa.

    Raportin latvusmassat oli laskettu Repolan (2007) biomassamalleilla. Voi olla että khk-inventaariossa on käytössä jo tuoreemmat mallit. Raportista: ”Kun rinnankorkeusläpimitan mediaani oli [kuusella] 30 senttimetriä, oli latvusmassan osuus runkopuun tilavuudesta 29 prosenttia ja kantopuun osuus 34 prosenttia. Männyllä vastaavat osuudet olivat 22 ja 17 prosenttia ja koivulla 20 ja 29 prosenttia.”

    Eli jos kuusipuun runkopuun osuus olisi tilavuudeltaan 500 litraa, puussa olisi lisäksi 145 litraa latvusmassaa ja 170 litraa kantopuuta, yhteensä 500 + 145 + 170 = 815 = koko puun biomassa. (Laskin niin että otin prosentit 1000 litran puusta ja jaoin kahdella, toivotaan että meni oikein.) Koko puun biomassasta: 21 % kantoja, 18 % latvusta ja 61 % runkopuuta.

    https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536166/mwp259.pdf

    Kurki Kurki 23.1.2025, 19:47

    Joo totta. Tuossa sanotaan, että prosentit ovat runkopuusta.

    Korjaan tuon laskelman.

    Kurki Kurki 23.1.2025, 20:21

    Koko puun biomassasta: 21 % kantoja, 18 % latvusta ja 61 % runkopuuta.

    Tuo on aika lähellä näitä prosenttiosuuksia, jotka löysin eräästä opuksesta.

    Runkopuuta=58%, latvus+oksat=20% ja kanto ja juuret=22%.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.1.2025, 20:23

    Kyllä, mutta joitakin vähennyksiä on siis Luken mukaan latvusmassoissa havaittu.

    Nostokoukku 23.1.2025, 20:32

    Rinnankorkeusläpimitaltaan 30 cm oleva puu on tilavuudeltaan lähempänä 1 000 litraa kuin 500 litraa. Saattaa olla jopa yli 1 000 litran runko. Silloin muun massan tilavuus on suhteessa pienempi.

Esillä 10 vastausta, 7,191 - 7,200 (kaikkiaan 7,207)
1 2 3 … 719 720 721