› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,181 - 7,190 (kaikkiaan 7,955)
1 2 3 … 718 719 720 … 794 795 796

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Mikko Riikilä Mikko Riikilä 22.1.2025, 18:28

    Sen verran Timpan yllä olevaa viestiä oikaisen, että Luken tutkijat tekivät yhdessä venäläisten kanssa laskelman, jossa kuusikoita ensiharvennettiin vasta 60-vuotiaina, ei Jyväskylän yliopisto…

    jees h-valta 22.1.2025, 19:02

    Ursula ei kai sitten hoe että eurooppa ensin. Kyllä tosiaan, olemme kusessa koko euroopan unioni. Näillä pitsinnypläyskokoontumisilla saamme vain uudelleen huokaisevan syvän taantuman, vanhastakaan toki emme ole eroon pääsemässä. Jenkkilä ja Kiina ottavat mittaa kumpi maailmaa vie ja euroopan Ursula se vain piipittää.

    Visakallo Visakallo 22.1.2025, 21:05

    Mikähän äly siinä Lukella ja venäläisillä mahtoi olla takana, että metsää mentäisiin vasta 60 vuotiaana ensiharventamaan?

    Kurki Kurki 22.1.2025, 22:24

    Venäjällähän lasketaan metsien kasvavan tai ainakin ennen muinoin n. 1 m3/ha/v. Ehkä se tuli siitä.

    Visakallo Visakallo 22.1.2025, 22:34

    Ja se meni Lukelta läpi sellaisenaan! Ei millään pahalla, mutta minulta tahtoo joskus mennä usko koulutumman väen tekemisiin. Mökin mummot kun ovat monissa asioissa viisaampia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.1.2025, 08:44

    Sami Oksa, sidosryhmäsuhdejohtaja UPM Fibres Suomi:

    Metsistä ei pidä tehdä ilmastonmuutoksen syntipukkia

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000010981807.html

    Kommentti. (Jostain syystä tätä ei ole Hesarissa julkaistu, vaikka olen tarjonnut kaksi kertaa. Olen ilmeisesti joutunut jäähylle tai peräti vaihtopenkille!)

    Onnistunut kiteytys metsien käytön merkityksestä ja metsäpolitiikan parantamisen mahdollisuuksista Suomessa.

    Eri hakkuutasojen hyviä ja huonoja puolia ja taloudellisia vaikutuksia pitää pohtia. Hakkuuvuodon vaikutuksia on vaikea ennustaa, kun puuraaka-aineen markkinoita on monenlaisia. Kauppaa käydään puista, jotka ovat sertifioituja ja alkuperältään todennettuja eli ”vastuullisia”. Toisaalla kauppaa käydään puista, jotka ovat vastuullisuuden ja kestävyyden suhteen epäselviä. Monesti raaka-aineen saatavuus, sopivuus ja hinta ratkaisevat. Kumpaan markkinaan puun käytön kasvu jatkossa kohdistuu, eli miten valistuneita kuluttajat ovat?

    Hiilinieluasioissa pitää muistaa kasvihuonekaasujen laskennan erikoisuudet. Energiaviraston sivuilla mainitaan, että metsäteollisuus saa ilmaisia päästöyksiköitä, koska se on ns. hiilivuotoriskiala, eli päästömaksut karkottaisivat teollisuuden Suomesta ulkomaille. Hakkuut lasketaan päästöksi jo maankäyttösektorilla ja näin ollen niitä ei voida laskea enää päästöksi teollisuudessa, etteivät ne tule lasketuiksi kahteen kertaan.

    Pitäisikö metsää kasvattaa eri tavalla, esimerkiksi entistä harvemmassa vai tiheämmässä? Yleisin ehdotus on että ”pitempään”, eli ainakin maksimaaliseen kiertoajan keskikasvuun saakka. Kiertoajan jatkamisen hyöty riippuu siitä, kuinka paljon metsässä on yhteyttävää lehtivihreää, jonka määrää säädellään tiheydellä.

    Metsämaaperän heikentyneeseen hiilivarastoon Lukessa kerrotaan syiksi turpeen ja karikkeiden hajoamisen kiihtyminen. Uutena huomiona yksittäisten puiden latvusten pieneneminen ts. pienempi karikesato ja karikekertymä hakkuista. Latvusten pienuus viittaisi siihen, että nuoret metsät ovat kasvaneet liian tiheinä.

    Kuinka suuri nettohyöty saadaan turvemaametsien jatkuvasta kasvatuksesta? Parhaassa tapauksessa turpeen hajoaminen saadaan pohjaveden pintaa nostamalla hidastumaan. Jos samanaikaisesti saadaan puiden kasvu tuhkalannoituksen avulla paranemaan, turvemaametsän nettohiilitase paranee.

    Kurki Kurki 23.1.2025, 09:06

    Sami Oksalla faktat hallussa kuten Trumpillakin Suomen metsistä.

    Trump ylisti Suomea – ”Eikö olekin kaunista”

    Trump kertoi keskustelleensa Suomen johdon kanssa maan metsänhoidosta.

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010983187.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=is_tf&utm_source=hs.fi&utm_content=promobox

    Nostokoukku 23.1.2025, 09:15

    Ehkä keskusteltu on, mutta ei ymmärretty. Metsien haravointia…..Joopa joo. Kas kun ei maininnut jääkarhujen kanssa kisailua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.1.2025, 09:25

    http://www.metsalehti.fi/artikkelit/latvusten-kutistuminen-hyydyttaa-hiilensidontaa/#d22ca7cc

    Mikolla hyvä selventävä artikkeli Metsäuutisissa, kiitos!

    Syitä lehtimassan alenemiseen on hyvä analysoida tarkemmin ennen metsänhoidon ohjeiden mahdollista muuttamista: miten puulaji, ikä ja kasvupaikka vaikutti, millaisissa tilanteissa muutoksia tapahtui? Onko ongelmana se että nykyisiä ohjeita ei noudateta? Niissä on nykyään tiheyden suhteen vaihtoehtoisia kasvatusketjuja jotka johtavat eri pituisiin kiertoaikoihin.

    Kurki: … hakkuun biomassat olivat 1/3 (runkopuu), 1/3 (latvus ja oksat) ja 1/3 (kannot ja juuret).

    Eivät puut ole muuttuneet muodoltaan tällaisiksi. Muutoksia oli kumpaankin suuntaan ja ne olivat pieniä. Runkopuun osuus olisi oltava edelleen vähintään 50 prosenttia, jolloin latvus voisi olla 20 prosenttia ja juuristot 30?

    Kurki Kurki 23.1.2025, 10:26

    Eivät puut ole muuttuneet muodoltaan tällaisiksi.

    Kuusethan ovat olleet aina tällaisia. Ohjeiden mukaan hoidettujen kuusikoiden massasuhteen ovat aika lähellä tuota Visakallon hakkuusta saatua tulosta.

    Tietenkin männyt ja koivut ovat vähän eri juttu, mutta kyllä niidenkin koko elävä biomassa ylittää runkopuun tilavuuden.

Esillä 10 vastausta, 7,181 - 7,190 (kaikkiaan 7,955)
1 2 3 … 718 719 720 … 794 795 796