Sivustaseuraajasta kuulostaa oudolta kun metsien kasvun hiipuminen tutkijoiden mielestä johtuu metsien ikärakenteen vanhenemisesta.Nyt hiilinielujen vähenemiseen aiotaan reagoida vanhentamalla metsiä.

Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää kehuu MT:n jutussa että jos Suomen metsät jätettäisiin täysin hakkaamatta niin metsien HIILIVARASTO olisi huomattavasti suurempi kuin nykyisin.Lahopuukin olisi erinomainen hiilivarasto.Nieluproblematiikan hän hienotunteisesti jättää käsittelemättä.

Vaikuttaisi että metsien kasvun ja hiilinielun kannalta on käynnistetty operaatio ”Kustaan housuun niin on lämpimämpi olo”.

Tällainen Suomi olisi ilman metsätaloutta – olisivatko luonnontilaiset metsät silloin parempi hiilivarasto? – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

Onko tuota hiilen kiertoa sellun osalta mietitty loppuun asti? No mietitääs me porukalla. Isosta osasta sellua tehdään  vessapaperia, joka viemäreiden kautta päätyy jätevedenpuhdistamoille, siellä se siivilöidään yhdessä kakan kanssa pois vedestä, ja tuo kiintoaines päätyy yleensä biokaasun tekoon tai kierrätyslannoitteeksi pelloille, biokaasulaitoksen kiinteä jäännös myös kierrätykseen, osa kiintoaineksista päätyy peltojen lisäksi myös maisemointiin. Eli loppujen lopuksi tuo sellu päätyy  eri paikoissa kierreltyään takaisin maahan, eli sinne mistä se on lähtenytkin, eli kun puhutaan pitkäikäisistä ja lyhytikäisistä puutuotteista, ei se sellun hiili sittenkän häviä hiilenä ilmaan vaan päätyy takaisin maaperään, ainakin osa siitä. Onko tutkijat ottaneet tämän huomioon laskelmissaan?

Tämä ei tietenkään koske niitä sellusta valmistettuja tuotteita, jotka päätyvät poltettaviksi.

Ja vähän tilastotietoakin ym:

Ei Suomen metsiä kaadeta siksi, että joku sellutehtailija tulee sanomaan, että tarvitsee puuta. Metsiä harvennetaan siksi, että ne kasvaisivat jatkossa entistä paremmin. Tässä metsänomistajan apuna on kuluttaja, joka käyttää metsäteollisuustuotteita ja metsäteollisuus, joka muuttaa arvottoman harvennuspuun ensin arvokkaaksi selluksi ja sitten vielä arvokkaammaksi lopputuotteeksi.

Ennen sellu- ja paperiteollisuutta pienikokoinen puutavara jäi metsiin lahoamaan ellei sitten asutuskeskusten lähellä päätynyt uuneihin.

Selluteollisuus on metsänomistajan paras ystävä. Se jalostaa arvottoman puun arvokkaiksi myyntituotteiksi ja maksaa tästä puusta nykyään hyvin. Myin keskisuomalaista koivukuitupuuta Kuopiossa toimivalle Savon Sellulle. Ihmettelin puunostajalle miten teidän kannattaa näinkin kaukaa hakea puuta. Ostaja kertoi, että he tekevät koivusta aallotuskartonkia, siis vaikka hedelmälaatikkopahvin väliosaa. Sanoi, että heidän tuotteensa on niin lujaa ja laadukasta, että sillä on erittäin hyvä kysyntä.
Luken mukaan vuonna 2023 Suomesta vietiin puutuotteita, siis lähinnä sahatavaraa ja vaneria 3, 026 Miljardilla eurolla. Massaa ( sellu ym), paperia ja kartonkia vietiin yhteesä 10, 4 Miljoonaa tonnia yhteensä 8,548 Miljardin euron arvosta. Massan osuus vientimääristä oli 42 %. Arvokkain tuoteryhmä oli kartonki, jota vietiin n 3,3 Miljoonaa tonnia 3,171 Miljardilla eurolla.

Kaikkea sellua ei voi jatkojalostaa Suomessa, sillä sitä käytetään vahvistamaan lämpimissä maissa tuotetusta eucasellullusta valmistettavaa paperia tai kartonkia. Ei myöskään siksi, että esimerkiksi kevyitä pehmopapereita ei kannata kuljettaa kauas merien taa. Nautitaan vaan siitä, että kiinalaiset ym maksavat sellustamme hyvin, mistä niin teollisuus, metsäteollisuusalan työntekijät, metsänomistajat ja koko kansantalous hyötyvät

Kyllä Timpan asialliset kommentit kiinnostavat täällä. Tuossa lainauksessa  oli viennit euroina mitä harvoin muistetaan. Toisinaan tuntuu että hiilinielu on osalle keskustelijoista abstrakti asia, jonka vaihtelu ei vaikuta mihinkään muuhun kuin metsänomistajan tilipussiin. Eli ei kosketa heitä itseään mitenkään.