Muistaakseni talvi 1973-74 oli huomattavasti lämpimämpi kuin nyt. Oulun seudulle ei tullut lunta koko talvena eikä suksia jaettu varusmiehille. Täyttä puppua että ilmasto lämpenisi.

Ilmastokeskustelulle on täällä omakin ketju.

Kävin taas paasaamassa antaumuksella Hesarissa. On edelleen yksipuolista jaanaamista siellä, siis hakkuiden määristä.

”Ihan hyvä analyysi menneistä tapahtumista. Keskustelussa on jäänyt tähän saakka vähälle huomiolle muutama asia. Tärkeimpänä: missä Suomi olisi nyt, jos ei olisikaan parannettu metsänhoitoa ja aiempien sukupolvien työn ja investointien tuloksena ei olisi puuston kasvu noussut kuvatulla tavalla? Metsäteollisuuden tuloilla on suurelta osin rakennettu nykyinen hyvinvointiyhteiskunta, rahoitettu infrastruktuuri ja koulutus sekä luotu innovaatiot, jotka ovat monipuolistaneet elinkeinorakenteemme. Suomi on todellakin seissyt puujaloilla. Entä tulevaisuus? Metsäbiotalouden tiedepaneelilla on paljon mietittävää.

Yksi kysymys on miten selvitään lähivuosina EU:n ilmastositoumusten kanssa. On ehdoteltu hakkuiden rajoittamista, ja näin saataisiinkin heti suurempi puuston metsänielu. Hakkuiden vähennysten taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia olisi verrattava seurauksiin, joita tulee, jos emme vähennä hakkuita. Jos emme pääse EU-sitoumuksiimme, seuraavan kauden päästötavoitteet saattavat kiristyä. On vielä avoin kysymys, miten EU:ssa hoidetaan tilanne, jossa usea jäsenmaa ei pääse tavoitteisiin.

Tarvitaan myös analyysiä siihen, miten hakkuiden vähennykset tulisi kohdentaa, jotta haitat olisivat mahdollisimman pienet. Vähennyksiin tarvitaan rahallisia kannusteita metsänomistajille. Kannattaisiko metsänomistajilta vuokrata vuosittain tarpeellinen määrä hiilinieluyksiköitä kompensaatiomarkkinoilta?

Miten vähennetään suuria turvemaametsien maaperäpäästöjä? Kuinka paksuja turvekerroksia ojitetuilla turvekankailla vielä on jäljellä, eli kuinka kauan päästöt jatkuvat suurina? Kannattaako suometsissä siirtyä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen? Turpeen hajoaminen vähenisi, samoin puuston nielu, joten kuinka suuri on nettohyöty? Ennallistamalla runsaspäästöisiä soita saadaan myös päästövähennyksiä.

Hyvin hoidettu ja jalostetulla materiaalilla perustettu metsä voi tulevassa ilmastossa kasvaa kaksinkertaisesti puuta verrattuna löperösti hoidettuun tai jatkuvapeitteiseen metsään. Mittaustiedot metsistä tukevat Veli-Jussin arviota, että keskikasvu voitaisiin nostaa 5 kuutiometristä 10:een per hehtaari ja vuosi. Käytännössä riittäviä metsänhoitotoimia ei saada toimeksi riittävän laajoilla pinta-aloilla. Jos metsien kasvua lisäävät ja vähentävät kehityskulut suurin piirtein kumoavat toisensa ja jos metsätuhot eivät olennaisesti yleisty, metsien kasvu voi nousta vielä hivenen.

Eräs kommentoija arveli, että veronmaksajat maksavat metsäteollisuuden hiilipäästöt. Päästökauppasektorilla käydään päästöyksiköistä kauppaa, jota halllinnoi Energiavirasto. Metsäteollisuus on kyllä ilmeisesti saanut ilmaisia päästökiintiöitä. Se on kuitenkin katsottu järkeväksi, koska kyseessä on ns. hiilivuotoriskiala. Jos päästöjen hinta nousee täällä liian korkeaksi tai päästökiintiöitä on liian vähän jaossa, metsäteollisuus siirtyy muualle. Tämä voi olla hyvä tai huono asia globaalisti, riippuen siitä mihin hakkuut siirtyvät. Se voi myös olla hyvä tai huono asia meille, riippuen mitä metsäteollisuuden tilalle tulisi.

Nasan satelliittimittaus on varmaan hyvä arvio hiilinieluista, eli hiiltä sitoutuu maamme alueella enemmän kuin sitä vapautuu päästöissä. Aika hurjaa kun huomioi, että sidonta tapahtuu kesän aikana ja koko talven lämmitetään ja pyöritetään teollisuutta. Satelliitti ei kuitenkaan huomioi tuotteiden kulutuksen päästöjä, jotka päätyvät ulkomaille.”

http://www.hs.fi/alueet/art-2000010969838.html</div&gt;

Ilman muuta metsien hakkuita tullaan rajoittamaan. Keinoja vain mietitään vielä. Hiilinieluja tarvitaan kunhan laskentatavoista päästään johonkin päätökseen. Niin kauan kun ei tiedetä miten niitä lasketaan niin päätöksiäkään nielujen rakenteista ei voida tehdä. On aivan turhaa itkeä amatzonin sademetsien hakkuista jos me emme Euroopassa pääse yhteisymmärrykseen asiassa.

Kaikki muu hälinä siitä että tarvitaanko hiilinielujen kasvattamista tai onko ilmasto lämmennyt on aivan turhaa. Näin on käynyt ja nyt sitten sopeudutaan vain.

Se että mitä aiemmin on saatu vaurauttaan metsien hakkuilla ja metsäteollisuudella on ollut sitä aikaa eikä sitä voi kiistää. Nyt vain ollaan uudessa tilanteessa ja siihen pitää sopeutua.

Vielä on syytä muistaa ero säässä ja ilmastossa. Kylmiä talvia on edelleen ja jatkossakin vaikka ilmasto lämpenee edelleen.

Eikös se kuitenkin käytännössä mene niin päin, että jo uhka hakkuiden rajoittamisesta peruu investointeja ja sulkee tehtaita Suomessa?

Katoppas Tolopainen tuosta kuva 1 kohta meret: hiilen sidonta ja päästö ovat lähes yhtä suuret. Kasviosiosta varmaan puuttuu jotain, koska yhteyttäminen 120 – kasvihengitys 59 on paljon suurempi (61) kuin fossiilisten raaka-aineiden päästö (7.7). No on siellä maahengitys 58, jonka sitten lähes nollaakin kasveista saatavan avun. Elikkäs maa hönkii hiiltä muuallakin kuin meidän turvemailla.

https://courses.minnalearn.com/fi/courses/regenfarming/hiili-vesi-ilmasto/hiili/