› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,111 - 7,120 (kaikkiaan 7,123)
1 2 3 … 711 712 713

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2025, 15:19

    Ihmettelen vielä laskelmia.

    http://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-2023-ennakko

    Tuossa artikkelissa on vuoden 2023 poistumia. Miksi nyt sitten elävään puustoon sitoutui niin vähän hiiltä? Kasvu oli vuonna 2023 luokkaa 103 ja poistuma 82,3 milj.m3. Metsään jäi elävään puustoon edelliseen vuoteen verrattuna lisää runkopuuta 20,7 milj.m3. Tilastossa tämä kääntyy elävän kasvibiomassan hiilinieluksi, jonka suuruus on -13,2 milj.tn CO2-ekv.

    Runkopuun hakkuusäästön kuutiometri kääntyi siten kasvibiomassan hiilidioksidiekvivalenteiksi kertoimella 0,64 tn CO2-ekv. (13,2/20,7). Oletuksella 200 kg hiiltä per m3 puuta saadaan CO2-ekv: muuntokerroin 3,37 * hiilen määrä 0,2 tn/m3 = 0,734 tn/m3, kuten Kurki edellä jo laskikin.

    Vuoden 2022 poistuma oli 89,5 ja kasvu muistaakseni oli arvioitu olevan 103,5, ja näiden erotus eli hakkuusäästö siis 14. milj.m3. Puuston nettonielu oli 9,81 milj.tn CO2-ekv. Kerroin oli 0,70 tn CO2-ekv. per kuutiometri hakkuusäästöä.

    Nyt on kenties käytetty pienempää massaa puulle kuin 200 kg hiiltä per m3. On ehkä huomioitu entistä tarkemmin eri puulajien osuus puustossa ja käytetty niille eri kertoimia? Lisäksi on muutettu biomassakertoimia kun latvukset ovat pienentyneet. Tilastokaaviossa lukee kyllä selitteessä ”kasvibiomassa”, mutta pitäisikö siinä lukea elävän puuston runkopuun hiilen sidonta? Kun lähes samaan lopputulokseen päätyy huomioimalla vain runkopuu.

    Olisi ihan mielenkiintoista nähdä koko laskelma, miten tuo tulos on saatu. Jostain se ero syntyy.

    Nostokoukku 18.1.2025, 15:38

    ”Kynä nöyrin palvelija”, totesi aikoinaan kenttäpäälikkö, kun olin hakemassa harjoittelupaikkaa koulutusta varten ja esitin listan, jossa oli lueteltu kaikki harjoittelusuunnitelman vaatimat työlajit. ” Mene hakkuulle ”, totesi vielä. Kun harjoittelujakso päättyi, oli harjoittelutodistuksessa hänen allekirjoittamanaan kaikki vaaditut työt.

    Suomea hävettää varmaan olla synnittömämpi kuin suurin osa Eu maista, erityisen iso kaula on E-Saksaan. Laskelmia jatkuvasti muuttamalla on halu päästä samalle viivalle näiden syntisäkkien kanssa. Pärjäämisen häpeä on niin syvälle juurtunut heikon itsetunnon kansaan. Se näkyy yrityselämästä urheiluun. Muuten ei ole selitettävissä 4-1 johdon kääntyminen viimeisillä jääkiekko-ottelun peliminuuteilla katkeraksi tappioksi.

    käpysonni käpysonni 18.1.2025, 16:02

    Muiskaako joku ajan joskus 15-20 vuotta sitten, kun metsäteollisuus oli niin huolissaan puunsaannista, että lobbasi joitakin poliitikkoja ajamaan metsänomistajille erityistä metsänkäyttömaksua, joka olisi määrätty niille metsänomistajille, jotka eivät myy puita. Nyt sitten ollaan tultu siihen pisteeseen, että kun perustuslaki takaa yksityisomaisuuden suojan eikä suoraan voida kieltää puun myyntiä, niin varmasti  nyt monissa piireissä pohditaan jonkinlaista haittaveroa, rangaistusmaksua tms. jolla saadaan puunmyyntiä ainakin vaikeutettua.

    Tolopainen Tolopainen 18.1.2025, 16:16

    SAK esittää 10% palkankorotuksia, eli liikkumineen n.15%. Miten tämä sovitetaan supistuviin hakkuisiin ja väheneviin päästöihin. Kyllä myös SAK:n pitää olla talkoissa mukana eli vaatia palkkoihin leikkauksia ei kulutus muuten vähene.

    konstapylkkerö2 18.1.2025, 16:44

    Kaikista eniten saastuttava lentoliikenne lisääntyy joka vuosi. Miksi siihen ei puututa ?         Palkankorotuksiinkaan ei ole nyt varaa.

    Pärjäämisestä: Suomi voitti salibandyn MM:n vaikka oli Ruotsille häviöllä jo 0-4.

    Nostokoukku 18.1.2025, 16:52

    Huvikseen lentely on sen verran rahakkaiden harrastus, että siihen ei voi puuttua. Aihe on kuoliaaksi vaiettu kaikissa päästökeskusteluissa. Ja vielä sallitaan lentoyhtiöiden valehtelu päästöjen määrästä. Lisäksi valtio tukee huomattavalla summalla jokaista lentoa, huomattavasti suuremmalla summalla kuin sähköistä junaliikennettä. Valtion tuki sisäiselle lentelylle oli huipussaan Savonlinnan lennoilla, 495 € / matkustaja. Keskimäärin tuki oli 111 €. Junaliikenteen tuki oli 4 € matkustajalta.

    Kurki Kurki 18.1.2025, 17:22

    Ihmettelen vielä laskelmia.

    Niin minäkin.

    13,7/20,7= 0,66 eli CO2-määrä jää alle keskimääräisen runkopuun (20,7  on runkopuuta) sisältämän CO2-määrän 0.734 ja vaikka olisi lakettu alemmalla puun tilavuuspainolla, niin  missä on laskettu puun muiden elävien osien sisältämä CO2 eli latvus, oksat, kannot ja juuret? Ainahan puun koko elävä biomassa on suurempi kuin vain runkopuuosan. Kuusella 2-kertainen.

    Lähetin Lukeen tästä kysymyksen Tarja Tuomaiselle.

    Saksan Maankäyttösektorin referaatti perusteluineen näkyy olevan prikulleen sama kuin Suomen.

    Onko harrastettu yhteistyötä.

    Linkki: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/51aacdd5-7d6b-49d0-9097-4c32501d122a

    Nostokoukku 18.1.2025, 17:55

    Ei se niin mene, se on toisin päin. Suomen referaatti on prikulleen sama kuin Saksan.

    . 18.1.2025, 18:36

    Käpysonni muistan hyvin tuon ajan, oli eräs tuttu vanhus kauhuissaan että miten metsilleeen nyt käy tuli oikein vasite asiasta kysymään

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2025, 18:38

    Ehdotin Hesarissa hiilinieluvuokria. En osaa sanoa onnistuisiko. Kauppapaikkoja on, kuten Hiilipörssi tai Compensate Foundation. Onko pöljä ehdotus? Kommentoikaa te!

    ”Metsänomistajan näkökulmalta tuonnin loppuminen oli hyödyllistä, koska se nosti yhdessä hyvän suhdannevaiheen kanssa puun hinnan aiempaa selvästi korkeammaksi. Aiemmin puun hinta jäi jälkeen kustannusten noususta.

    Metsänomistajan vinkkelistä on tapahtunut ilmastopolitiikassa hiilinielujen omiminen valtion käyttöön. Siksi halutut hakkuiden rajoitteet pitäisi jotenkin kompensoida. Kompensaatiomarkkina voisi tulla tässä valtion avuksi, eli siellä voitaisiin käydä kauppaa hiilinieluista. Jos valtio, yksityinen henkilö tai yritys haluaa lisätä hiilinielua, hän voi ostaa tai ehkä paremminkin vuokrata metsänomistajilta tarvittavan määrän nieluyksiköitä. Kaupaksi käynyt määrä kasvua jäisi sitten vuosittain hakkaamatta.

    Se kohta jossa maksuvelvoite voisi kyllä olla hyödyksi olisi maankäytön muutosmaksu: jos hävittää metsää pysyvästi, joutuu korvaamaan alueen hiilinielun. Metsäkadostakin kun lasketaan päästöjä valtion piikkiin. Muutosmaksuista saisi varoja mahdollisten sakkojen maksuun tai em. nieluyksiköiden vuokriin.”

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000010971089.html

    Sampo Pihlainen on miettinyt hiilitukia. Hän on kartoittanut myös riskejä. Jos hiilinieluyksikön hinta olisi korkeampi kuin puun hinta, teollisuus ei saisi tarvitsemaansa puumäärää. Tämän voi ehkä välttää niin että vuosittain olisi myynnissä vain tarvittava määrä yksiköitä, ja kun ne olisi ostettu, sen vuoden kiintiö olisi täynnä. Osa malleista on määräaikaisia, eli omistaja myy jonkin aikavälin hiilensidonnan ja siinä sidonnan määrän mittaaminenkin sujuisi varmaan helposti.

    https://yle.fi/a/74-20013517

Esillä 10 vastausta, 7,111 - 7,120 (kaikkiaan 7,123)
1 2 3 … 711 712 713