› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,071 - 7,080 (kaikkiaan 7,104)
1 2 3 … 707 708 709 710 711

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 17.1.2025, 17:34

    Jaa että kivennäsmaatkin nyt päästö. Tätä ihmettelin.

    Se laskentatapa kun on, että on laskettu kivennäismaille karikesyötöstä (kannoista+juurista +neulaset+lehdet) vuosittain hiilivarastoa, joka purkautuu vanhemmasta päästä (aika ehkä 50..100 vuotta) ja lisääntyy viime vuosien uusista hakkuista karikesyötöllä. Eli tuo hiilivaraston täydentyminen vuonna 2023 on ollut pienempi kuin mitä on purkautunut vanhimmasta päästä ja kivennäismaastakin tuli päästö. Näihän lsketaan myös pitempiaikaisen puutavaran hiilivarston joko nielu tai päästö.

    Anneli jo tuota ihmetteli miksi, kun on ollut ennätys hakkuut, mutta kun vuonna 2023 hakkuut vähenivät melkein 6..8 milj.3 (en jaksa hakea nyt  oikeaa lukua) niin karikesyöttö  oli edellisvuotta 2022 sitten vastaavasti pienempi.

    Turvemaiden maapäästöt ovat palanneet vuoden 1990-tasolle. Ilmeisesti nämä Luken viime vuosien tarkemmat mittaukset ojitusalueiden päästöistä nyt kun Suomen ilmasto on piirun verran lämmenyt, on antanut aihetta nostaa niitä moninkertaisesti tasolta +4 Mtn-ekv tasolle n. +14 Mtn-ekv.

    Aj  kertoi jo tämän maapäästöistä edellä.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 17.1.2025, 17:35

    Timpalla hyvä kommentti, nykyajan uutisointi ja laskentamuutokset ovat itseltä vieneet luottamuksen hiilinielujen suhteen.  Onkohan jossain heittoa, tahatonta tai tarkoituksellista. Ei maailma pelastu, vaikka emme täällä kaataisi yhtään puuta. Täällä Itä-Suomessa kylläkin köyhyys ja kurjuus alkaisi tehdä paluuta ja asukkaiden olisi lähdettävä kohti pääkaupunki seutua.

    Kurki Kurki 17.1.2025, 18:30

    Tuo haskkuusäästön 17,2 milj.m3/2023 CO2-nielu -13,2 Mtn on vielä suurempi mysteeri kuin maapäästöt. Miten se lasketaan?

    Tuo hakkuusäästö tarkoittaa pelkkää elävää runkopuuta eli tukkia ja kuitupuuta elävissä puissa plus muu pienmpi runkopuu, joka tulee kaikista 1,3m korkeammista taimistakin.

    Hakkuusäästö 17,2 milj.m3 ei siis sisällä elävää latvusta, oksia eikä kantoja.

    Yhdessä kuutiossa (1m3) runkopuuta hiiltä (C) on 200 kg. Se kerrottuttana 3,67 saadaan yhden kuutiometrin puutilavuuden  CO2-sidonta, joka on 3,37*0,2= 0,734 tn.

    Luken mukaan Suomen vuoden 2023 hakkuusäästön CO2-sidonta on samaa luokkaa, mitä yksin runkopuu sitoo 0,734*17,2 =-12,6 Mtn.

    Miksi ei mukana ole eläviin latvuksiin, oksiin, kantoihin ja juuriin sitoutunut CO2?

    Visakallon hakkuussa kuusikossa suhteet olivat 1/3 (runkopuuta), 1/3 (latvuksia ja oksia) ja 1/3 (kantoja ja juuria)

    Tällaisessa kuusikossa 2/3 osaa hiilestä on muissa puun osissa kuin runkopuussa.

     

     

     

    Nostokoukku 17.1.2025, 18:49

    Käpysonni. Tieteen tekeminen oli propagandistista jo Luken edeltäjässä Metsäntutkimuslaitoksessa. Silloin lopputuloksen päätti teollisuus, sitten tutkittiin kuinka siihen päästiin. Nyt vain kelkka on saattanut kääntyä toisenlaisten tavoitteenasettajien hyödyksi. Ei mitään uutta ”tieteen” tekemisessä, ainakaan metsätieteen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.1.2025, 19:39

    Eikös Visakallon hakkuussa ollut kyse latvusmassan hinnoittelun kertoimista eikä oikeista biomassasuhteista? Mutta oletettavasti Luke on muuttanut biomassakertoimiaan, siis niin päin, että latvuksen osuus on entistä pienempi.

    En jaksa nyt miettiä puuston hiilinielua. Mikä lie tuo ”maaperän elävä aines” laskelmissa, sienirihmastojako?

    Kurki Kurki 17.1.2025, 20:30

    Kai nuo Visakallon kuusikon eri osat on määritelty painon mukaan.

    Maaperän hiilestä Luken nykyisistä laskelmissa puuttunee suurin osa.

    Luken Ilvesniemen mukaan metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan  alapuolella. Eli nämä määperän hiili korreloi maanpäällisen metsän hiilimäärää 40/60 suhteessa.

    Periaatteella 40/60 laskien Suomen 2023 hakkuusästön 17,2 milj.m3 runkopuuta CO2-sidontakerroin on jotain 2 eli Suomen metsien CO2-sidonta todellisuudessa oli n. -35 Mtn.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5

    Timppa 17.1.2025, 20:52

    Tässä taas yksi kommentti:

    Millaiseen tutkimustietoon väittämäsi perustuu?

    Epäilemättä nuorien metsien harvennushakkuut ovat lisääntyneet, koska metsien uudistushakkuut alkoivat todenteolla 1950-luvulta alkaen. Tuntemani metsien uudistushakkuut alkoivat 1963 ja entistä enemmän puutamme kertyy näiden metsien harvennushakkuista. Ja niin pitääkin olla. Harvennushakkuilla pidämme metsämme kasvukunnossa. Kun katsoo harvennushakkuun vaikutusta, niin näkee, että parin vuoden jälkeen kasvu alkaa kiihtyä ja kompensoida poistunutta puumäärää.

    Tilamme hakkuiden vuosien 2018-24 keskiarvo on 4 % suurempi kuin vuosien 2008-17 keskiarvo. Vastaavana aikana harvennushakkuista kertyvä puumäärä on kasvanut 50 % ja uudistushakkuupinta-ala on vähentynyt 23%.

    Tutkimukset kertovat, että Etelä-Suomen kuusikoissa suurin keskikasvu saadaan, jos ne uudistetaan n 65-vuotiaina. Hyvin hoidettu hyvällä pohjalla oleva eteläsuomalainen kuusikko saattaa kasvaa niin hyvin, että se on uudistettava jo 60-vuotiaana, koska puut muuten kasvaisivat ylisuuriksi eivätkä mahtuisi kulkemaan sahojen koneistojen lävitse. Ottaen huomioon myös tuhoriskit, niin etenkin kuusikoiden uudistushakkuut pitää tehdä aika varhaisessa vaiheessa.

    Jos haluaisin, että metsämme jatkossa kasvaisivat entistä paremmin, niin en kyllä ymmärrä, että ainakaan hakkuita vähentämällä siihen päästäisiin. Harventamattoman metsän kasvu taantuu sen koko loppuiäksi. Myös uudistushakkuukelpoisen metsän kasvu alkaa hiipua nopeasti, mitä tuhot lisäävät.

    Ehkä ilmastopaneelin kannattaisi suunnata tarmonsa päästöjen pienentämiseen. Ei energiaa ja hyödyllisiä raaka-aineita tuottavien metsien kasvun tukahduttamiseen.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.1.2025, 21:03

    Timpalla oikein hyvä kommentti. Hakkuiden alentamisen vaikutukset olisivat ainakin EU-sitoumustemme täyttymisen kannalta aluksi positiiviset, mutta pitemmällä aikavälillä ne voivat olla negatiiviset.

    Itse kommentoin talouspuolta Mykkäsen haastatteluun Hesarissa. Keskustelu vähän hajaantuu, kun samasta aiheesta tehdään monta eri juttua.

    ”Meillä valtio tuli luvanneeksi EU:lle liian suuret hiilinielut, mutta tilanteeseen ovat toki osasyyllisiä ennakoimattoman suuria hakkuita tehneet metsäteollisuus ja puun myyjät. Kun ehkä parin vuoden päästä tiedetään, mitä EU-sanktioita puuttuvista hiilinieluista mahdollisesti tulee, voidaan miettiä mitä tehdä. Hakkuiden pienentäminen on helppo ja heti käytettävissä oleva keino. Silläkin vaihtoehdolla on hinta: jos hakkuita ja teollisuutta vähennetään, työllisyys, vienti ja verotulot alenevat sekä metsien sijaintipaikkakunnilla että valtion budjetissa. Muut keinot ovat hitaampia, mutta parantavat metsätalouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Pia Elosen kokoamasta kaaviosta näkyy, että olennaisimpia ovat päästöjä alentavat toimet turvemaametsissä.”

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000010971089.html

    Kurki Kurki 17.1.2025, 21:21

    Kun ehkä parin vuoden päästä tiedetään, mitä EU-sanktioita puuttuvista hiilinieluista mahdollisesti tulee, voidaan miettiä mitä tehdä.

    No ei mene hiilinielujen kanssa Ruotsissakaan hyvin.

    Metsien kasvu on Suomen luokkaa vähän yli 100 milj.m3/v ja hakkuut suurempia kuin Suomessa. Jos oikein ymmärrän näistä linkeistä, niin Ruotsissa hakkuut olivat 20 milj.m3 suuremmat vuonna 2023 kuin Suomessa.

    https://nordicforestresearch.org/wp-content/uploads/2023/06/Nordisk-skogsstatistik-2023-mindre.pdf

    https://www.skogsstyrelsen.se/en/news/sharp-decrease-in-fellings-in-2023/

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.1.2025, 21:26

    Täs on sit se kolmas juttu ja siinä haastateltiin Ilmastopaneelin pj Seppälää.

    Ja kommenttia kehiin sinnekin!

    ”Kun kasvihuonekaasujen inventaarion laskentamenetelmiin tulee merkittävä muutos, se toteutetaan takautuvasti koko aikasarjaan alkaen vuodesta 1990, jotta tilaston vuodet säilyvät vertailukelpoisina keskenään ja nähdään maan suoriutuminen.

    Merkittävin muutosajuri viime vuosien heikoissa hiilinieluissa ovat suuret hakkuumäärät. Vielä 2000-luvun alkuvuosina oltiin hakkuissa noin 60 miljoonan kuutiometrin vuositasolla. Vuoden 2010 jälkeen määrät nousivat noin 70 miljoonaan, siis jo ennen puuntuonnin loppumista Venäjältä.

    Kasvukauden pituus ja lämpösumma ovat viime vuosina nousseet, joten on mahdollista, että orgaaninen maaperä (turve) on hajonnut entistä nopeammin. Ehkä jonkin verran myös karikkeet, eli vuotuinen lisäys maaperään puista ja pintakasvillisuudesta.”

    http://www.hs.fi/suomi/art-2000010970147.html

Esillä 10 vastausta, 7,071 - 7,080 (kaikkiaan 7,104)
1 2 3 … 707 708 709 710 711