Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,061 - 7,070 (kaikkiaan 7,108)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Menee siis niin että kivennäismaametsien puusto on edelleen nielu (kasvu on suurempi kuin hakkuut ja muut poistumat) mutta maaperän tapahtumat vetävät kokonaisuutta entistä enemmän päästön puolelle. Kun hakkuissa metsään jää latvuksia, kantoja ja juuria ne alkavat hajota. Ilmeisesti em. karikkeita on tullut maaperään vähemmän ja ne hajoavat nopeammin. Laaja hakkuutähteiden keräys kuusikoissa pienentää myös maaperänielua jonkin verran.

    Kurki Kurki

    Mitä päästöjä metsän KIVENNÄISMAASTA voi tulla?

    Ei Luke ole koskaan laskenutkaan kivennnäismaista päästöjä, vaan nieluja.

    Alla linkki Taulukko 1.7 sivulla 47, jossa DOM+SOM, kivennäismaiden nielu välillä 1990..2020.

    Näkyy vaihdelleen -10,7…-7,9 Mtn.

    Orgaanisten maiden eli ojitettutjen soiden maapäästöt DOM+SOM ovat vaihdelleet +12.7 Mtn-ekv…+ 4,7 Mtn-ekv.

    Viime vuosina Orgaanisten maiden päästöt ovat olleet +13..+14 Mtn-ekv eli moninkertaistuneet, vaikka uusia ojia ei viime vuosina juurikaan ole kaivettu lisää.

    Kivennäismaiden CO2- nielu viime vuosina on ollut n. -4 Mtn/v.

    https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

     

    Kurki Kurki

    Kuinka niin runkopuumäärän mukaan? Biomassakerrointa käytetään juuri siihen että runkopuun kasvuun ja poistumaan lisätään muut puun osat. Edit: ”Luken mittauksissa on havaittu, että puiden latvukset ovat lyhentyneet. Pienempi latvus syöttää maaperään vähemmän neulasia ja lehtiä.” (Lähde: HS-linkki).

    Näkyy olevan laskettu runkopuumäärästä, kun 2023 hakkuusäästö oli 17,2 milj.m3 ja siitä Luke oli laskenut CO2-nielua vain -13,2 Mtn. Oletan , että Luke ne oksat, kannot ym. lisät on tuohon myös laskenut mukaan. Tai sitten ne puuttuvat, mutta lopputulos Mesämaan hiilitase oli n. +1,5 Mtn-ekv päästö, kun on huomioitu maapäästöt. Sitä ei sanottu onko pitempiaikainen puutavara mukana vai ei.

    Eli biomassakerroin on nyt 13,2/17= 0,776, kun vanha oli n. 1,3. On siis pudonnut lähes puoleen.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotiedot-2023-metsat-ovat-kaantyneet-paastolahteeksi-koska-puuston-nielu-ei-enaa-riita-kattamaan-metsien-maaperan-paastoja

    Kurki Kurki

    Mitkä Pia Elosen kirjoituksen numerot Hesarissa ovat, kun en pääse maksumuurin vuoksi sitä lukemaan?

    Visakallo Visakallo

    Kurki: ”Viime vuosina orgaanisten maiden päästöt ovat olleet +13..1+14 Mtn-ekv eli moninkertaistuneet, vaikka uusia ojia ei viime vuosina juurikaan ole kaivettu lisää.

    Miten Luke on tuohon tulokseen päätynyt? Vedetäänkö noita tuloksia hatusta aina kulloisenkin tarpeen mukaan?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eikö numerot näy Luken tiedotteesta, mitä numeroita Kurki kaipaat?

    JMa

    Suora lainaus LUKEn tiedotteesta:

    ”Uudelleenlaskennan mukaan kivennäismaatkin kääntyivät päästölähteeksi vuonna 2021 ja tuottivat 0,37 Mt CO2-ekv. päästön vuonna 2023 (kuva 2). Kivennäismaiden nielun pitkän aikavälin hiipumista 2000-luvun alun -10 Mt CO2-ekv. nielusta päästölähteeksi selittävät puustosta syntyvän karikesyötteen pieneneminen (sekä absoluuttisesti että suhteessa kasvaneeseen hiilivarastoon) ja ilmaston lämpeneminen.”

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotiedot-2023-metsat-ovat-kaantyneet-paastolahteeksi-koska-puuston-nielu-ei-enaa-riita-kattamaan-metsien-maaperan-paastoja

    Timppa

    Tässä meikäläisen kommentti Hesariin:

    Rohkenen epäillä sitä, että kivennäismaiden maaperästä on tullut pysyvä hiililähde. Onkohan edes ollenkaan? Kun hakkaan puun ja kasvatan uudet tilalle, niin kaadettujen puiden kannot ja juuret ovat siellä edelleen ja uudet tulleet lisää. Kyllä laskelmassa on jotain pielessä.

    Sekin kannattaa huomata, että jostain sinne maaperään pitää sitä hiiltä saada, jotta sieltä sitä hiiltä poistuisi. Jos sinne ei keräänny, niin jossain vaiheessa kaikki loppuu. Niin päästöt kuin metsänkasvu.

    Laskelmissa ei ole esitetty metsäkadon vaikutusta. Rakentaminen ja etenkin suuret tuulivoimala- ja sähkölinja-alueet hävittävät metsää ja siis pienentävät hiilinielua. Niillä alueilla maaperä epäilemättä muuttuu ainakin joksikin aikaa päästölähteeksi, koska hiiltä maahan kerryttävä puusto on hakattu.

    Kyllä kunnon metsät ovat edelleen hiilinieluja ja niitä pitää kasvattaa ja hakata kuten ennenkin. Vai pitäisikö kieltää puurakentaminen ja vaatia, että kaikki tehdään vain fossiilisilla aineilla tuotetuista raaka-aineista.

    Eikä luonnossa tällaisia äkillisiä muutoksia voi tapahtua. Tuntuu, että metsätalousvihamielinen Ilmastopaneeli on tehnyt parhaansa saadakseen hakkuita vähennettyä ja Hesari ilomielin levittää tätä ”ilosanomaa”.

    Jo otsikko ”Uudet tiedot Suomen metsistä ovat todellinen uutispommi – Seuraukset eivät ole ihan pieniä” johtaa lukijan harhaan. Hätäinen lukija ajattelee, että normaalit metsät ovat päästölähde, kun tutkimuksesta selviää, että kyse on soista, joiden päästöt tutkimuksen mukaan ovat lisääntyneet. Ovatko todellisuudessa, siinäkin lienee monia epävarmuustekijöitä.

     

    Visakallo Visakallo

    Ylen TV-uutisissa toistetaan nyt Ilmastopaneelin ja Luken sanomaa hakkuiden rajoittamisesta. Suomea ajetaan nyt hartiavoimin alas, eikä ketään saada siitä vastuuseen.

    puutuomas puutuomas

    Pitääköhän kohta alkaa maksamaan näistä havumetsien päästöistä Saudi arabeille, Kiinalaisille, ym. köyhille ja kehittyville saaja maille omistamiensa metsähehtaarien perusteella?

Esillä 10 vastausta, 7,061 - 7,070 (kaikkiaan 7,108)