› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,031 - 7,040 (kaikkiaan 7,974)
1 2 3 … 703 704 705 … 796 797 798

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 25.12.2024, 09:52

    Hyvin se Petterin nenä siinä Kajan vieressä kyllä punotti.

    Pankko 25.12.2024, 12:50

    Alkuperäiseen kysymykseen on hyvä vastaus Seppo Vuokon artikkelissa (Makasiini 8/2024). Tuo hiilinieluvouhotus todella haiskahtaa sosialisoinnilta mutta ennen kaikkea rahastukselta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.12.2024, 12:54

    Jospa kumpikaan ennustus ei toteudu? Sosialisointi on todellisuutta vasta jos Suomen valtio kieltää myymästä puuta, mikä ei ole todennäköistä. Rahastus on todellisuutta vasta jos EU määrää sakkomaksuja, mikä on mahdollista, mutta epätodennäköistä. Uusi EU-komissio voi keksiä uudet kuviot hiilinieluasioissa, ainakin toivotaan niin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.1.2025, 10:37

    Etlan tutkija Kaitila miettii auttaisiko maankäyttösektorin päästökauppa hiilineutraaliuspolulla. Yksi sovellus aiheeseen on jo etenemässä eli luonnonarvo- ja hiilikauppa. Hyvää tässä olisi ehkä että kasvun lisäämistoimiin ja lisäsuojeluun saataisiin varoja ja niiden ohjautuminen tehokkaimpiin päästövähennyksiin. Sitä en hahmota mitä maatalouspuolella olisi kiireellisintä tehdä – ehkä vesittää tai metsittää turvepeltoja siellä missä niitä ei enää viljellä.

    puutuomas puutuomas 7.1.2025, 12:44

    Kiireelisimpänä toimena näkisin poistumisen hiilineutraaliuspoluilta ja lakata maksamasta yhtään kenellekkään ”päästöistä” jota hiilidioksidi ei ole missään mielessä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.1.2025, 12:52

    Poistuminen polulta edellyttäisi ilmastolain kumoamista, ja sitä ei ole nyt näköpiirissä.

    Nostokoukku 7.1.2025, 13:03

    Onhan näitä lakeja kunnioittamattomia poistumisia ja lakimuutoksia nähty oikeidenkin lakien kohdalla ilman seuraamuksia. Mm. metsälaki, luonnonsuojelulaki, rakennuslaki, vesilaki ym. Päättäjät ovat niissäkin siloitelleet tietä luonnon hyväksikäytölle. Viimeisimpänä kaivoslaki, jonka mukaan vesistöjen kuormitusta saa lisätä kunhan mineraalit saadaan talteen. Mikä siinä ilmastolaissa on niin pyhää, ettei siitä voida antaa vähän periksi, kun maa on nääntymässä velkataakkaan.

    Ai niin, unohdin , että se on kytköksissä Saksan komission ( Eu:n) asettamiin ilmastotavoitteisiin. Ja Suomen oli nöyränä kuunteluoppilaana lyötävä vuosikymmen paremmaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.1.2025, 13:20

    Joo ei lakeja muutoinkaan niin pyhinä pidetä, esimerkiksi soten hoitotakuu taitaa olla tyhjä pykälä monin paikoin. Ei hiilineutraalius näillä näppäimillä toteudu vielä 2030, siihenhän on enää 5 vuotta aikaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.1.2025, 11:55

    Hyvä yleiskatsaus Lauri Mehtätalolta hiilinieluproblematiikkaan. Hakkuita voidaan uuden ikäluokkasimulaattorin mukaan vähentää haitatta tilapäisesti muutamia kymmeniä vuosia, mutta satoja vuosia jatkettuna tämä johtaa alempaan metsien kasvuun.

    Yleisöstä kysyttiin miksi kasvihuonekaasujen inventaarion menetelmäparannukset johtavat aina metsien päästöjen kasvuun tai nielujen pienenemiseen. Näin on pääosin käynytkin, itsekään en muista lähivuosilta mitään merkittävää muutosta toiseen suuntaan. Toisessa kysymyksessä sivuttiin Suomen metsien maksimikasvua johon olisi mahdollista päästä, jos kaikki kasvua lisäävät toimet otettaisiin käyttöön (käytännössä niitä ei kuitenkaan saataisi kaikkialla yksityismetsissä käyttöön); tulos on että voisi olla mahdollisuuksien rajoissa nostaa kasvu jonnekin 120 miljoonaan mutta ei 150 miljoonaan.

    Vaikka VMI-tuloksista on jo aiemmin tiedettykin, että keski-ikäinen metsä kasvaa nopeimmin, on uusi tulos että puiden kasvu hiipuu säännönmukaisesti 30 vuoden iän jälkeen riippumatta alueesta, puulajista ja kasvupaikasta. 100 vuoden iässä kasvu on noin 2/3 maksimista. En ole perehtynyt julkaisuun, eli siihen kuinka paljon tässä tuloksessa on mittausta ja kuinka paljon simulointia.

    Laurin mukaan metsän kasvun hiipuminen iän myötä johtuu ylläpitohengityksen noususta puun biomassan kasvaessa. Eli luultavasti viherhiukkasten määrä suhteessa ylläpidettäviin yhteytystuotteita kuluttaviin puun osiin (uudet lehdet, nila ja juuret) pienenee. Tilanne voisi olla yhden puun osalta erilainen, jos jokaisella yksittäisellä puulla olisi enemmän kasvutilaa ja se voisi siten ylläpitää suuremman lehtipinta-alan.

    Suurimmat hiilivarastot ovat siis turvemaan ja kivennäismaan maaperässä. Näihin liittyvät myös suurimmat arvioinnin epävarmuudet. Turvemaan hajoamisnopeutta kuvaavat mallit esimerkiksi perustuvat Paavo Ojasen mittauksiin vain 68 suolta.

    http://www.youtube.com/watch?v=4n1n7JW8mAc

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.1.2025, 11:58

    Metsäkato Suomessa -seminaari Tieteiden talossa 9.1.2025. Paikalla asiantuntijoina Anna Lintunen, Aino Assmuth, Liisa Kulmala ja Tuomo Kalliokoski. Keskustelusta yhteenvetoa.

    http://www.tieteidenyo.fi/fi/ohjelma/tieteiden-talo

    Metsää häviää vuosittain n. 14000 hehtaaria. Pellonraivauksen, rakentamisen sekä voimala-alueiden ja voimalinjojen raivaamisen aiheuttama metsäkato aiheuttaa muutaman prosentin Suomen kokonaispäästöistä.

    Metsitystä tehdään paljon vähemmän kuin vuosittainen metsäkadon pinta-ala on. Valtiontukea ei ole tällä hetkellä metsitykseen saatavilla kun Metka-tuki loppui. Metsitykseen sopivia joutoalueita olisi reilut 100000 hehtaaria.

    Metsäkadon päästöjä voitaisiin hillitä hehtaarikohtaisella metsänraivausmaksulla tai maankäytön muutosmaksulla. Jos maksu olisi voimassa, hankkeet suunniteltaisiin huolellisemmin. Viime hallituskaudella maksua jo valmisteltiin, mutta päätöstä ei ole saatu eteenpäin nykyisen hallituksen toimesta. Maksu voisi olla suurempi turvemaalle kuin kivennäismaalle tai porrastua luontoarvojen mukaisesti.

    Voimalat tulisi sijoittaa, jos mahdollista, muualle kuin metsään. Sijoittelussa tulisi välttää erityisen arvokkaita luontokohteita. Haitat voitaisiin joissakin tapauksissa kompensoida parantamalla luonnontilaa jossain muualla.

    Päästökauppa toimii energiantuotannossa, mutta luonnon monimuotoisuuden vähentäminen on edelleen ilmaista. Uusiutuvalle energialle on kestävyyskriteereitä, mutta ne koskevat lähinnä biomassan energiakäyttöä.

    Keskustelu energiahankkeista niitä valmisteltaessa tuo paikallisten asukkaiden tietämyksen suunnittelijoiden käyttöön. Hankkeet tulee valmistella läpinäkyvästi, kertoen vaikutukset luontoon, kuntatalouteen ja hiilinieluihin. Oikeudenmukainen vihreä siirtymä tarkoittaa, että hankkeiden olisi oltava sosiaalisesti hyväksyttäviä.

Esillä 10 vastausta, 7,031 - 7,040 (kaikkiaan 7,974)
1 2 3 … 703 704 705 … 796 797 798