› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,001 - 7,010 (kaikkiaan 7,026)
1 2 3 … 700 701 702 703

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo Visakallo 14.12.2024, 19:58

    Kiina pitää huolta siitä, että hiiltä riittää ilmakehässä jatkossakin, vaikka kivihiilen tuonti Venäjältä onkin vähentynyt reippaasti:

    IL: Kiina on ostanut venäläistä hiiltä 10,5 miljardilla dollarilla, kun vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna luku oli 13,3 miljardia dollaria. Tuonti romahti peräti 21 prosenttia. Kokonaistuonti ei ole kuitenkaan laskenut. Kiina on korvannut Venäjän ja Indonesian hiilen tuomalla enemmän Mongoliasta ja Australiasta, joiden kanssa sillä on vapaakauppasopimus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.12.2024, 17:09

    Lisää keskustelua EU:n hakkuuvuodosta. ”EU:n päättäjien pitäisi harkita uudelleen, mikä on metsien asema ilmaston pelastamisessa”, tutkija Kallio sanoo.

    http://www.forest.fi/fi/artikkeli/hakkuiden-vahentaminen-eussa-lisaisi-hakkuita-muualla/

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.12.2024, 12:34

    Metsäuutiset kertoo että Luke on laatinut synteesiraportin kasvun lisäämisen mahdollisuuksista. Jatkuvaan kasvatukseen ei oteta kantaa tietopulaan vedoten mutta jotain voidaan sanoa laitoksen toisen synteesin pohjalta: jos jk yleistyy kovin paljon, etenkin kivennäismailla kuusikoissa kasvu alenee mm. koska jalostushyötyä jää saamatta.

    Nostokoukku 17.12.2024, 14:24

    ”Jalostushyöty” saattaa mennä kirjanpainajien suihin, eikä riitäkkään. Samoin ”lannoitushyöty” hukkaantuu lumituhoihin nuoria puustoja lannoitettaessa. Keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tulee tykkylumitalvi. Silloin alkaa lannoitetuissa puustoissa käydä pätke ja rutina. Kokemusta on.

    Makarov 17.12.2024, 17:20

    Ei ole ollut ongelmia tykkylumesta lannoitus alueilla, siinäkin hyvä oikea aikainen metsienhoito vähentää riskiä tuhoihin.

    Kurki Kurki 17.12.2024, 20:08

     

    Tässä Ilmastopaneelin näkemys miten lisätään nieluja.

    Nettonielua voidaan vahvistaa monin eri tavoin. Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi turvepeltojen vettämisellä. Se yhdessä turpeennostoalueiden jälkikäsittelyn kanssa vahvistaisi nielua kolme megatonnia, paneeli arvioi. Metsäkatoa vähentämällä ja metsitystä tukemalla nielua voitaisiin vahvistaa kahdella megatonnilla, suometsänhoidon toimilla ja lannoituksella nielu vahvistuisi vielä yhdellä megatonnilla.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/ilmastopaneeli-vaatii-lisatoimia-nielujen-vahvistamiseksi-keinoina-metsitys-ja-hakkuiden-rajoitus-2/#5dfaa1a5

    Tuhkannoituksella 20 vuoden perspektiivillä voisi saada lisänielua paljon enemmän kuin tuo 1 Mtn.

    Tuhkalannoitteiden tuottaminen edellyttää kyllä puuta ja turvetta käyttävien lämpövoimalaitosten säilyttämistä.

    käpysonni käpysonni 18.12.2024, 14:15

    Jotenkin kaukana realismista tämä suomalainen hiilinielukeskustelu, kun maailmalla tilanne on tämä:

    Järjestöltä karu arvio: Hiilen kulutus nousemassa ennätyskorkeaksi

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/338b02e3-cf44-4359-990f-85a5113e6952

    Kurki Kurki 19.12.2024, 19:08

    AARRE-lehti.

    Soinin vanha turvetuotantoalue Naarassuo on nykyään kasvihuonekaasuja tutkiva tutkimusasema.

    Turvetuotannon loputtua paljaana suon CO2-päästö oli +5 tn/ha/v, mutta muuttui muutamassa vuodessa päästöstä vajaan -1.0 tn/ha/v nieluksi ojituksen, männyn taimien istutuksen ja tuhkalannoituksen jälkeen.

    Olisiko tuhkalannoitus samanlainen lääke rehevien ojitettujen turvemaiden maapäästöille, jota Luke laskee tulevan +10 Mtn/v. Tuhkalannoitus lisäisi paitsi metsien kasvua myös maapohjan pintakasvillisuuden kasvua (sammalet ja varvikko) niin, että tämä ainakin vähentäisi maapohjan kokonaispäästöjä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.12.2024, 20:04

    Kyllä kai turvetuotannon loputtua turvekerros on jo melko ohut ja osaltaan siksikin päästöt pienet. Rehevällä suolla maaperäpäästöt kai jatkuvat niin kauan kuin turvekerrosta on jäljellä. Jos puu kasvaa hyvin ja ojat ovat matalat, päästötase voi olla positiivinen. Luke ja yliopistot tutkivat, joten ollaan myöhemmin viisaampia.

    Berza 19.12.2024, 20:45

    Sukevan yhteismetsähän lopetetulla turvesuollaan teki eräänlaisen kokeilun. Levitti tuhkaa muistaakseni moninkertaisesti, mitä normaalisti käytetään. Jätti loput luonnon hoidettavaksi ja tulos oli aika yllätys. Hitonmoinen koivun ja männyn taimisto nousi hyvin nopeasti kasvuun. Tästä oli joissakin lehdissä juttuakin. Olisi mukava käydä katsomassa nyky tilannetta. Kylläkin ilmakuvassa näkyy ihan tästä puhelimen ruudustakin, jotta paljon on puustoa nousemassa. Tosin on aikamoisia laikkuja, ettei ole tapahtunut juuri mitään, mutta äkkipäätä katsottuna 2/3 osalla on kunnon puuston alku.

Esillä 10 vastausta, 7,001 - 7,010 (kaikkiaan 7,026)
1 2 3 … 700 701 702 703