› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,951 - 6,960 (kaikkiaan 7,033)
1 2 3 … 695 696 697 … 702 703 704

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 5.12.2024, 08:33

    Lähetin tämän vastauksen Aki Ikosen lainaamista Suoreuran Taulukon 1 luvuista.

    Nyt aamulla lähetin uudelleen vastauksen, kun ei eilen Hesari julkaissut.

    Aki Ikonen:”””Kaikki edellä ovat TN tiedot löytyvät Suoseurasta haulla ojittamattomien ja ojitettujen soiden vesistökuormitus.”””https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010859720.html

    Aki Ikosella on väärät luvut.
    Tuossa Suoseuran taulukossa 1 on virhe ojitettujen turvemaiden osalta. Mika Niemisen tutkimus N-kuorma (3,1..4,1) kg/ha/v perustuu aiemmalle 13 000 tn/v kuormalle, joka nyt on tarkentunut 8000 tn/v, josta tulee 1,6 kg/ha/v.

    Kysyin Luken Mika Niemiseltä typpi- ja fosforikuormasta näin.

    ”””Tässä on vanha linkki, jonka Luke on poistanut. Siitä olen saanut nämä tiedot joskus vuosi sitten. Tutkija Niemisen mukaan vanhat ojat kuormittavat vesistöjä 13 000 tonnilla typpeä ja 500 tonnilla fosforia.”””

    Ja sain vastauksen:

    Mikä Nieminen :”””Myöhemmin on nuo luvut tarkentuneet. Metsäojituksen päästöt on n. 580 tonnia fosforille ja 8 000 tonnia typelle.”””

    Turvemaiden ojitukset puhdistavat typen laskeumapäästöt 1..4 kg/ha/v luonnon soiden tasolle ja yhdessä metaanipäästöjen poistumisen kanssa ojitukset ovat vertaansa vailla oleva Ilmastoteko.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.12.2024, 09:19

    Hyvä tarkennus, Kurki. Lähetä myös Suoseuralle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.12.2024, 09:48

    <h3>Suomen metsien nieluihin nojaava ilmastopolitiikka tehotonta</h3>
    Suomen ilmastopolitiikkaa on arvioitu metsäntutkijoiden parissa tehottomaksi, koska se nojaa liikaa metsien heikkeneviin nieluihin, eikä panosta tarpeeksi fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan eikä hiilen talteenottoon. Tutkimusprofessori Annika Kankaanmukaan Suomessa tulisi panostaa teknisiin nieluihin ja hiilen talteenottoon. Samaa ovat esittäneet Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ja Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen.

    – Vaikka tekniset nielut ovat nyt kalliita, niille tulee kysyntää ja markkinoita. Suomen on hyvä olla eturintamassa niitä kehittämässä, sanoo Kangas.

    Leinosen mukaan Suomen tulisi edelleen vauhdittaa fossiilisten käytön vähentämistä ja investoida teknologisiin hiilinieluihin sen sijaan, että puhutaan päästöoikeuksien ostamisesta päästöjen kompensaationa.

    http://www.sttinfo.fi/tiedote/70733759/suomella-hyvat-edellytykset-hiilidioksiditalouden-suurvallaksi

    Pari asiaa kannattaa muistaa. Maankäyttösektorille on EU-politiikassa oma hiilineitraaliustavoite, jonka saavuttamisessa hiilen talteenotto ei pysty auttamaan. Hiilen talteenottoteknologia ei myöskään ehdi avuksi kuluvalle ongelmalliselle EU-hiilinielujen sopimuskaudelle 2021-2025.

    Visakallo Visakallo 5.12.2024, 09:59

    Aika skeptiseksi tässä tahtoo näiden hiilinieluasioiden suhteen tulla. Vallitsevat, jopa ehdottomat totuudet kun  aika-ajoin tekevät täyskäännöksiä. Ruoka-asioissa tahtoo olla samantapaisia käänteitä. Ennen leipä ja peruna olivat suurimpia pahiksia suomalaisten ruokapöydässä, mutta nyt ne ovatkin saman ruokapöydän aatelia!

    isaskar keturi 5.12.2024, 10:06

    Muuttujien painoarvoa muuttamalla malli antaa, mitä halutaan. Peruna edelleen hankala energian lähde, koska pääasiassa tärkkellystä ja käytettävä heti tai varastoituu rasvaksi. Mutta ympäristömuuttujan mukaan tulo toikin sen hyvikseksi.

    käpysonni käpysonni 5.12.2024, 10:19

    A.J

    Maankäyttösektorille on EU-politiikassa oma hiilineitraaliustavoite, jonka saavuttamisessa hiilen talteenotto ei pysty auttamaan. 

     

    Sehän oli poliittisen väännön seuraus tuo EU:n hiilineutraalisuustavoite, tuo on siis eräänlainen ”poliittinen hiilinielu” koska nielunsa hävittäneet maat vastuuttivat EU:n metsäiset maat nielemään nielunsa hävittäneiden maiden päästöt, näin kansankielisesti ilmaistuna eikä eu-jargonilla.

    Ainoa järkevä tapa suhtautua kaikkeen missä on EU, on kyynisyys, sillä peli EU:ssa on kovaa, armoa ei anneta eikä sääliä tunneta, kun eu- maat käyvät kamppailua eri asioissa. Yleensä isot maat tai tai tiettyjen asioiden ympärille liitoutuneet maaryhmät jyräävät pienemmät maat. Suomi ja meidän metsämme ei ole velvollinen toimimaan esim. Saksan tai Puolan valtavien hiilipäästöjen nieluna.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.12.2024, 10:25

    Käpysonnille tarkennus. EU:n alueella on tietääkseni vain kolme maata joille sallitaan maankäytön päästöjä: Irlanti, Hollanti ja Malta. Suomi ei niele muiden maiden päästöjä, pelkästään omat maankäytön päästönsä. Tämä periaate astuu voimaan 2026. Sitä ennen on kuluva meille vaikea sopimuskausi, jossa metsien hiilinielulle on käytössä vertailutaso eikä todellinen hiilinielu. Sitä voimme kutsua vaikka poliittiseksi nieluksi.

    Kotimainen keskustelu väärästä nielupolitiikasta on vähän turhaa, kun oikeastaan parempaan ei nyt ole ollut mahdollisuuksia EU:n jäsenmaana.

    Visakallo Visakallo 5.12.2024, 12:15

    isaskarille vastaan, että silloin ennen vanhaan, kun vielä kasvatettiin joulukinkut kotona, keitettiin muuripadassa perunat ja muussattiin ne kiehuvalla vedellä haudutettujen ohrajauhojen kanssa, – ja avot! – Johan oli potseissa itsenäisyyspäivän aikoihin kämmenen leveys läskiä kyljissä!

    Kurki Kurki 5.12.2024, 18:12

    Kotimainen keskustelu väärästä nielupolitiikasta on vähän turhaa, kun oikeastaan parempaan ei nyt ole ollut mahdollisuuksia EU:n jäsenmaana.

    Totta, kun vertailutasot määritettiin 2000-luvun loppupuolen vähäisten hakkuiden mukaan, jolloin oltiin tilanteessa, että metsäteollisuus loppuu Suomesta.

    Suomi liittyi euroon 1999 markan aliarvostetulla suhteella, joka oli devalvaatio eli kilpailyky parani. Mutta ei mennyt kovin monta vuotta, kun sekin etu oli ulosmitattu, kun kilpaijamaita korkeammilla palkankorotuksilla metsäala jo vuonna 2005 joutui kustannuskriisiin ja UPM aloitti työsulun paperiliittoa vastaan palkkapolitiikan muuttamiseksi kilpailijamaiden mukaiseksi eli nostetaan palkkoja kilpailija maiden mukaan. YPM hävisi lakon ja sari sairaanhoitajien palkkojen noston myötävaikutuksella viimeinen niitti Suomen metsäteollisuudelle tuli finanssikriisissä 2009, kun koko 2000-luvun laskenut ja metsäteollisuuden laskutusvaluuttana ollut dollarin arvo vielä tämän päälle romahti pariteetistä vuoteen 2009 mennessä 1,6 ja samaan aikaan Suomen metsäalan palkankorotukset olivat joka vuosi kilpaijamaita korkeammat, mutta kilpailukyky säilyi niukasti, sillä metsätuotteiden hinnat nousivat koko ajan.

    Sitten finanssikriisissä 2009 metsätuotteiden hinnat romahtivat yhdessä laskutusvaaluutan dollarin kanssa, joka oli tuhoisa kaksoisloukku Suomen metsäteollisuudelle.

    No eihän siinä voinut suomalainen metsäteollisuus enää selvitä kuivin jaloin, kun palkkoja oli 10 vuotta nosteltu kilpailijamaita enemmän joka vuosi. Muiden kilpailijamaiden metsäteollisuus ei kärsinyt finanssikriisista, sillä 2000-luvun ylikorkea hintataso jäi voittoina metsäyhtiöille puskureiksi, kun taas Suomessa metsäyhtiöiden voitot ulosmitattiin palkkoihin. USAssa dollarin heikkeneminen metsäteollisuuteen valuutta ei ollut vaikuttamassa mitenkään, kun se on markkinoiden laskutusvaluutta ja heikkeneminen vielä paransi kilpailukykyä.

    Suomessa metsäteollisuuspaikkakunnilla menetettiin 20 000 työpaikkaa finanssikriisin jälkeen. Metsägroup kävi lähellä konkurssia. UPM päätti jättää pohjoisen Suomen ja siirtää toimintoja ulkomaille. Kajaani ja Kemijärvi lopetti. Pohjoisen metsät tulivat myyntiin.

    Kurki Kurki 6.12.2024, 08:27

    Vastaus Aki Ikoselle ja Toni Amnellille eilen, jota ei julkaistu.

    Aki Ikonen kirjoitti:”””Soiden lisäojituksia ei tule tehdä, koska soiden ojitukset lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistöjen ravinne kuormitusta.
    Turve ei ole uusiutuva luonnonvara, kuten myös Toni Amnell on hyvin perustellut.”””

    Soiden ojitukset eivät lisää N-ravinnekuormitusta (1,6 kg/ha/v), kun luonnon suona ollessaan niiden kuormitus on Suoseuran mukaan 1..2,4 kg/ha/v.
    Kasvihuonekaasupäästötkään eivät lisäänny, sillä 5 milj.ha ojitettujen soiden kasvihuonenkaasupäästöt (CH4+N20+CO2) ovat +2,5 tn-ekv/ha (12,5/5), kun luonnon suona ollessa, niillä (CH4+N20+CO2)-päästöjä oli yhteensä +2,4 tn-ekv (9,5/4). Eli saman verran.
    Suo-ojitukset ovat ILMASTOTEKO, sillä päästöt eivät poikkea luonnon soihin verrattuna kuten ei ravinnekuormituskaan.
    HIILINIELU tulee sitten näiden ojitusalueiden puiden kasvusta, joka vähentää ilman hiilidioksidia CO2.

    Tarkoitat siis Amnellin tätä turpeen fossiilisuuden perustelua.””” Ensinnäkin unohdat sen, mitä Aki kirjoitti, että turvetuotantosuolla kasvillisuus poistetaan. Turvehan muodostuu enimmäkseen rahkasammaleesta ja sarakasveista, eivätkä ne rahkasammalet ja sarat sinne suolle ilmesty tyhjästä, kun ne on kerran poistettu.”””

    Melkein pitää voihkaista?”Turvetuotantoalue ei kasva turvetta”.
    Mutta niillä toisilla soilla tulee aina vuosittain sitä 100 vuotta vanhaa rahkasammalen juuristosta peräisin olevaa kuollutta turvetta keskimäärin 1mm lisää.
    Rahkasammalen ja suon muun pintakasvillisuuden juuriston lahoaminen turpeeksi kestää 100 vuotta ja tätä turvetta Suomen soissa syntyy joka vuosi 40 miljoonaa jursinturvekuutiota.
    Kun väite oli, että turve on fossiilista, niin miten on fossiilisten laita? Syntyykö niitä vuosittain jossain kuten turvetta?
    No ei tietenkään lisäänny, mutta turvetta syntyy joka vuosi kuten puutakin metsien kasvaessa ja ne ovat uusiutuvia.

Esillä 10 vastausta, 6,951 - 6,960 (kaikkiaan 7,033)
1 2 3 … 695 696 697 … 702 703 704