› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,941 - 6,950 (kaikkiaan 7,033)
1 2 3 … 694 695 696 … 702 703 704

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • mehtäukko 4.12.2024, 15:34

    ”…tälläiset ojat voi uudistamisen yhteydessä hyvällä omalla tunnolla kunnostusojittaa eli perata…”

    ”Puuston kasvun kannalta kuivatuksen säätelyllä on jatkossakin tärkeä roolinsa,mutta tuoreimman tutkimuksen mukaan puusto hyötyy korkeammasta pohjaveden pinnankorkeudesta.Tämä johtuu siitä, että turvekankaiksi kehittyneet suometsät ovat monessa mielessä erilaisia ekosysteemejä kuin 50 vuotta sitten ojitetut suot.” -kirjoittaa suometsätieteen prof. ALaure`n.

    Eli on siinä kaksi vaihto-ehtoa…

    Kurki Kurki 4.12.2024, 15:45

    En kommentoinut kasvua; nuo rehevät suot voivat olla ravinne-epätasapainossa eli kasvua ei tule ainakaan ilman tuhkaa.

    Nyt on tainnut tuhkalannoitus tehdä melkoisen loikan, kun minäkin sovin 6 ha alan tuhkalannoituksesta ja mitä muutaman muun kanssa keskustellut, niin tuhkalla lannoitetaan. Eikä ihme, jos lannoitus maksaa 350 e/ha ja tuki sille 270 e. Toivottavasti tuhkaa riittää kaikille ja valmistusta olisi riittävästi, sillä teoriassa ainakin 100 000 hehtaarille sitä olisi vuosittain. Jos tuohon päästään, niin karummille ja ravinne-epätasapainoisille turvemaille saadaan ikuinen jatkuva lannoitus, sillä tuhkan vaikutus aika on 30 vuotta ja se tekee jo 3 milj.ha metsälaa 30 vuodessa.

    Metsuri motokuski 4.12.2024, 16:40

    Anneli: Kuten on aiemmin moneen kertaan (!) keskusteltu: vesistöjen tummuminen on luonnollinen ilmiö turvemaiden valuma-alueilla. Ojastot voivat lisätä väliaikaisesti kiintoainesta ja humusta, jos verkostossa tehdään kunnostuksia eikä ole huolehdittu vesiensuojelun rakenteista. Kuormitusta tulee jonkin verran niin kauan kuin turvekerroksen hajoaminen jatkuu

    Eikös tuo juuri tarkoita sitä että vesistöt pilaantuvat ojitusten vuoksi ? Täällä kuitenkin on vakuutettu että vesistöt tummuvat luonnostaan. Mutta jos näin on niin kuinkahan kirkkaita ne ovat olleetkaan vaikka tuhat vuotta sitten. Miksi tummuminen ja rehevöityminen on kiihtynyt metsien ojitusten myötä ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.12.2024, 17:09

    Siinähän se kuormituksen kiihtymisen syy lukee edellä: turvekerros hajoaa kun pohjaveden pinta laskee ojituksen seurauksena.

    Niin se kai menee että on olemassa jokin luonnonkuormituksen taso ja ihmistoimet sitten lisäävät tai vähentävät kuormaa. Vesi.fi-palvelun kuorma on juuri tätä malleilla laskettua lisäkuormitusta vesistökohtaisesti. Sitä en tiedä miten paljon takana on mittauksia ja miten hyvin esimerkiksi luonnonsoiden ja ojitusten osuus on saatu arvioitua. Yleensä ajatellaan että metsäojitus lisää vesistöjen kuormitusta vielä pitkään ojitusajankohdan jälkeen mutta soiden väliset vaihtelut ovat tässäkin asiassa suuret.

    Nämä asiat on jo käsitelty Metsänhoidon vesistövaikutukset -ketjussa.

    Metsuri motokuski 4.12.2024, 18:09

    Niin. On täällä monta muutakin asiaa käsitelty useaan kertaan. En nyt ala sen enempää yksilöimään asioita. Mutta sen olen jotenkin huomannut että metsäojitusten vesistövaikutuksista ei olla oltu kovinkaan huolissaan. Miksiköhän ?

    Kurki Kurki 4.12.2024, 18:24

    Hyvä selvennys Kurki. Mutta jos ojitukset eivät ole rehevöittäneet ja tummentaneet vesistöjä niin mikä sitten ?

    Tottakai kiintoainetta uudisojitusalaueilta on lähtenyt liikkeelle, senhän voi todeta jokainen omin silmin, kun ei ole tehty mitään niiden vähentämiseksi. Näitä purojen suiden turvekasaumia järviin pitäisi siistiä ja matalien järvien ruoppauksiin mieluummin ellallistamisrahat kuin ojien tukkimiseen.

    Humus (TOC) taas on eri asia ja sitä näyttäisi tulevan myös luonnon soilta ja ojituslaueilta suurin piirtein saman verran ainakin linki ntaulukon 1. mukaan.

    Linkki: https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/ojittamattomien-ja-ojitettujen-soiden-vesistokuormitus/

    Metsuri motokuski 4.12.2024, 19:11

    Näyttää olevan eri asia kiintoaines ja humus. Kun en asiaa sen tarkemmin tiedä olen käsittänyt että kyse on samasta aineesta.  Ojitusten vuoksi maaperästä lähtee kiintoainesta eikä humusta.  Joten humus ei värjää vesistöjä vaan kiintoaines sekä ravinteet. Hyvä että selvisi.  Osaan kirjoittaa ja puhua oikeista termeistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.12.2024, 19:38

    Lue Mm Suoseuran sivuja niin saat kokonaiskuvan asiasta. Linkki edellä. Veden ruskea väri johtuu kai lähinnä humuksesta. Kiintoaines voi olla kivennäisiä tai eri kokoisia turvepartikkeleita eli orgaanista ainesta.

    Visakallo Visakallo 4.12.2024, 19:43

    Tuo humus voisi selittää sen, että sellaiset suolammet, joihin ei johda lainkaan ojia, voivat olla vedeltään jopa kahvinruskeita.

    Rukopiikki 4.12.2024, 19:58

    Voivat olla ruskeita mutta voivat olla myös kristallin kirkkaita. Usein happamat suolammet on kirkasvetisiä.

    Noissa vedenlaatu kartoissa ei huomioida käsittääkseni veden tummumista.

    Näin syksyllä ojien pohjilla ja reunoilla rouste nostaa maata joka sitten lähtee veden mukana liikkeelle. Rouste on ojissa ehkä pahin veden likaaja hienojakoisilla mailla. Myös sopivan laatuinen turve roustaantuu ja nousee rousteena ylös.

Esillä 10 vastausta, 6,941 - 6,950 (kaikkiaan 7,033)
1 2 3 … 694 695 696 … 702 703 704