Kuten on jo moneen monituiseen kertaan keskusteltu: ojituksen samoin kuin ennallistamisen ilmastovaikutus riippuu lähtötilanteesta ja lopputuloksesta. Uudisojitukset ovat käytännössä loppuneet, ainoastaan jotain aiemmin ojitettujen soiden osia saatetaan uudisojittaa, esim. tapaus Matti Kärkkäinen. Eli kun kunnostusojitetaan, lopputulos riippuu siitä kumpi kiihtyy enemmän, puuston kasvu vai turpeen hajoamisen (CO2 ja N2O) päästöt. Kun ennallistetaan, vähenevät em. päästöt, mutta saatetaan saada tilalle metaanin päästöjä jos suo vettyy paljon. Metaania tulee paljon avoimilta tai saraisilta (?) vesipinnoilta, mutta ei niinkään rahkasammalen tai varpujen peittämiltä pinnoilta. Lisätietoja: Suoseura.

Juuri näin. Näitä ei kannata ennallistaa, vaan reheviä paksuturpeisia runsaspäästöisiä soita joilla on monimuotoisuusarvoja myös.

Niin. Ojitus lopettaa soiden metaanipäästöt, joita tulee eniten märiltä saranevoilta ja LUKE on laskenut Suomen luonnon soiden 4,1 milj.ha kasvihuonekaasupäästöt (CH4, N2O) vähennettynä turpeen CO2-sidonta ja ne ovat +9,5 Mtn-ekv/v.

Linkin sivu taulukko 1.

https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

Ojitusalueet puhdistavat typpilaskeuman joka vaihtelee 1..4 kg/ha luonnon soiden tasolle 1..2,4 kg/ha. Eivät siis lisää ravinnekuormaa ojitettuna enempää kuin luonnontilaisina. Fosfori päästöt ovat mitättömät luonnon soiden tasoa.

Ojitukset eivät ole pilanneet Suomen vesiä ja sen voi käydä toteamassa vesi piste fi karttapaikassa ja lukijoiden kuvissa vesinäytteet Hukkajoelta ja Oulujärveltä. Hukkajoen ruskea vesi on parasta mahdollista laatua, joka vesi piste fiissä on rankattut esinomaiseksi.

AJ:lta kysyn miksi hyvin metsää kasvavia rehevia soita (korvet) pitäisi ennallistaa? Niillähän kasvu voi olla 10 m3/ha/v.

Hyvä selvennys Kurki. Mutta jos ojitukset eivät ole rehevöittäneet ja tummentaneet vesistöjä niin mikä sitten ? Jos näin on niin kaikenmaailman lasketusaltaat ja pintavalutuskentät ovat turhia rakennelmia.  Turvesoiden vedet voidaan suoraan työntää järviin kun niistä ei mitään haittaa ole. Väitän kuitenkin että mm Keiteleen vedentila on heikentynyt vuosien saatossa. Maanviljelyä on sen vaikutuspiirissä hyvin vähän, mutta metsäojituksia sitäkin enemmän. Keiteleen osalta vesi on tummentunut ja vesikasvustojen sekä limaisuuden määrä lisääntynyt valtavasti.  Ihmetten vain että mistä tämä johtuu jos ei metsäojituksista.

Kertaus ja kertauksen kertaus on opintojen apu mutta moni asia selviäisi ihan lukemalla vanhoja ketjuja ja vähän kuukkeloimalla. Omassa mökkivesistössäni joka on lähellä Keitelettä ei ole viime vuosina näkynyt olennaista muutosta. Veden laatu oli heikoimmillaan joskus 1970-luvulla jolloin rannat ja kalanpyydykset limoittuivat. Ilmeisesti silloin yläjuoksun kuormitus oli suuri Rautalammin  kalanviljelyn ja turvetuotannon vuoksi.

Rehevöitymisen syistä on ollut täällä pariin kertaan SYKE:n laskelma esillä. Siinä karikkeet kuuluvat varmaan metsätalouden osuuteen, joka on siis pieni typen ja fosforin osalta. Laskeuma on yksi merkittävä lähde eli kuivalaskeuma ja sadevesi. Tärkein ravinteiden lähde on maatalous.

Kuten on aiemmin moneen kertaan (!) keskusteltu: vesistöjen tummuminen on luonnollinen ilmiö turvemaiden valuma-alueilla. Ojastot voivat lisätä väliaikaisesti kiintoainesta ja humusta, jos verkostossa tehdään kunnostuksia eikä ole huolehdittu vesiensuojelun rakenteista. Kuormitusta tulee jonkin verran niin kauan kuin turvekerroksen hajoaminen jatkuu.

Pienvesissä voisi ajatella, että lehtikarike olisi paikallisesti merkittävä osio. Se on toisaalta vesieliöiden ruokaa – luki jossain raportissa.