› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 6 vastausta, 6,881 - 6,886 (kaikkiaan 6,886)
1 2 3 … 687 688 689

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 12.11.2024, 14:05

    Rukopiikki kysyy vaikeita. Riippuu metsäpalosta ja metsiköstä: paksut rungot nyt ainakin säilyvät. En ole nähnyt luonnossa kunnon metsäpaloaluetta kuin kaksi kertaa: Tammelassa ja Venäjän Paanajärvellä. Molemmissa olivat puut pystyssä, vain lehdet ja oksat olivat osittain palaneet ts. valtaosa metsän hiilestä oli edelleen paikallaan. Meillä ei ole historiallisesti ollut kovin usein metsää uudistavia paloja, vaan ne ovat olleet yleensä pintakuloja männiköissä. Jos maastossa on valmiina paljon kuollutta puuta, isompikin roihu on mahdollinen, mutta ei kovin yleinen.

    mehtäukko kommentoi Metsäuutisissa: miksi metsien uudistamista ei valvota tiukemmin. Lienee resurssikysymys eli montako ihmistyövuotta Metsäkeskus kohdistaa työhön. Jossain sanottiin työn tuottavuus on kaukokartoituksen ja lennokkien avulla tehostunut olennaisesti.

    Nostokoukku 12.11.2024, 14:09

    Nyt olisi Mykkäsellä viimeisinä töinään oivallinen paikka näyttää esimerkkiä. Valtion metsiä vain menee kiihtyvää tahtia nurin entistä nuorempina riukuina. Ministeriöt latasivat vielä ensi vuodelle 6 milj. € lisää tulostavoitetta. Että sellaista esimerkkiä hiilivarastoista ja järeällä puulla enemmän tienaamisesta.

    Perko 12.11.2024, 14:30

    Suhteellista ; kansantaloudestamme osa seisoo edelleen puujaloilla kohta nekin  on lahoa.

    Kautta aikain metsäteollisuuden paras ulkomaanvientituloksen saavutus Suomessa oli vuonna 2021, jolloin vientitulot ylittivät 10 miljardia euroa  netto tulos 1, 8 miljardia euroa. Vuonna 2021 metsäteollisuuden vienti kasvoi merkittävästi, mikä johtui muun muassa kasvaneesta kysynnästä erityisesti pakkausmateriaalien ja rakennusmateriaalien osalta.

    Vertailuksi aiemmin nokiakin hiersi puuta ja möi vessapaperia joskus 1960; Vuonna 2000 Nokian liikevaihto oli noin 31,4 miljardia euroa ja nettotulos noin 7,1 miljardia euroa. Tämä aika oli Nokian suurimman kasvun ja menestyksen aikaa, koko 90 luvun Nokia oli johtava  tuloksissa. ennen kuin kilpailu matkapuhelinmarkkinoilla kiristyi ja älypuhelinten yleistyminen muutti markkinoita dramaattisesti.  Vientiin ei kulutettu  paljoakaan massoja eikä kuljetukset rasittaneet väyliä.

    Nokian aikaisemmasta menestyksestä on syntynyt kulttuuri, joka tukee innovaatioita ja yrittäjyyttä, ja tämä on rohkaissut monia tekijöitä ja yrityksiä kehittämään uutta ja ennennäkemätöntä teknologiaa.

    Keveät ja vähämassaiset laitteet esim:  Tähän kuuluu erilaisia teknologisia innovaatioita, kuten kevyitä blokchain-ratkaisuja ja laitteistojen kehittämistä, jotka perustuvat uudenlaiseen osaamiseen ja materiaalitieteeseen.

     

     

    A.Jalkanen 12.11.2024, 19:11

    Tässä on nyt sitten tulos. Jos on kovapäistä porukkaa tällä palstalla niin on muuallakin. Ei kai tässä voi muuta kuin heittää hanskat tiskiin!? TA:

    ”Suomessa ei varmaan ainakaan metsätaloustoimijoiden suunnalta saa kovin helposti puolueetonta tutkimusta. Niissä on usein käytetty sinivalkoisia laseja, ajateltu Suomen lyhyen tähtäimen taloudellista etua, kun pitäisi tutkia ekologiaa. Ekologisissa tutkimuksissa, jotka ovat siis ekologien tekemiä, voidaan saavuttaa paremmin puolueettomuus.

    Nyt sinäkin jätät huomioimatta metsien hiilivaraston, jonka purkamisessa ilmakehään ei ole järkeä. Hakkuissa niitä puretaan ilmakehään. Kaadetun puun osalta se tapahtuu viiveellä – sellussa lyhyellä, sahatavarassa pidemmällä viiveellä.

    Puun polttaminenkaan ei ole järkevää. Lämmön tuottamisessa tulee siirtyä pois polttamisesta, maalämpöön, hukkalämmön talteenottoon ja energiansäästöön. Puolankin kannattaa tehdä näin. Ja mikäli ei käytetä purjelaivoja puun rahtaamisessa Suomesta Puolaan, siinäkin tulee päästöjä.

    Emme voi vaikuttaa muiden maiden hakkuisiin, mutta voimme tehdä oman osuutemme hakkuiden tuntuvassa vähentämisessä. Aiemmin mainittu pieni viilaus ei riitä, vaan tarvitaan Suomen metsätalouden perusteellinen remontti. Meillä on kasvatettu hakkuut reippaasti yli kestävän hakkuutason, ja sitä on nopeasti pienennettä reilusti ennen kuin kaikki vanhatkin metsät on hakattu. Hakkuukierron pituutta on kasvatettava myös talousmetsissä, ja lopetettava avohakkuut ainakin melkein kokonaan.

    Aiemmin mainitut metsäpalot, kuten hyönteisten aiheuttamat puukuolemat (luonnollisessa määrin, ei puupeltojen runsaammissa määrin) ovat luonnollisia asioita ja kuuluvat luontoon. Metsäpalossakaan ei edes puuston koko hiilivarasto vapaudu ilmakehään, ellei kyseessä ole sitten superpalo. Sama pätee hyönteisten tappamiin puihin, jotka voivat olla jopa satoja vuosia hiilivarastona vielä kuolemansakin jälkeen.”

    http://www.hs.fi/alueet/art-2000010816483.html

    A.Jalkanen 12.11.2024, 19:59

    Vastasin nyt kuitenkin kun oli niin provo.

    ”Nyt mennään jo rankasti sivuun uutisotsikosta, mutta Toni kirjoittaa jälleen sen verran hyvin, että ansaitsee kootut vastaväitteet.

    Tuo on outo ja leimaava väite, etteivät metsätaloustoimijat osaisi tai haluaisi tehdä päteviä ekologian tutkimuksia. Mihin kategoriaan luetaan esimerkiksi tietokirja Puiden asukkaat? Toinen kirjoittaja on opettaja metsäoppilaitoksessa ja toinen on tutkija Luonnonvarakeskuksessa.

    Suuri ja nopea hakkuiden alentaminen auttaa kyllä lähivuosien EU-hiilinielutarpeisiin. Jos aleneminen jää pysyväksi, pitkällä aikavälillä metsien alenevan kasvun kierre johtaa metsäteollisuuden supistumiseen. En usko että valtaosa kansalaisista tätäkään haluaa, vaan jonkin pysyvästi kestävän ratkaisun. Sen ansaitsevat myös metsänomistajat, jotka pelkäävät nyt hakkuurajoitteita ja harmaata korvauksetonta lajien ja luontotyyppien suojelua.

    Perustelen pientä viilausta sillä, että lähes neljännes metsä- ja kitumaan yhteisalasta on jo pääosin hakkuiden ulkopuolella. Sähköntuotannon hankkeet lohkaisevat vielä metsämaata pois, samoin vanhojen metsien suojelualueet Etelä-Suomessa. Osittaisten rajoitteiden piiriin tulevat lisäksi suojakaistat ja peitteisinä hoidettavat suometsät. Jatkuvan kasvatuksen markkinaosuus on tällä hetkellä vain muutama prosentti turvemaiden kaikista hakkuista, joten siinä kohtaa lisäämisen varaa on runsaasti. Näiden toteuduttua ollaan jo selkeästi yli kolmanneksessa metsien kokonaisalasta, eli aika lähellä biodiversiteettistrategian tavoitetta.

    Loput metsäalasta jää talouskäyttöön. Sillä alalla ei pidä lähteä rajoittamaan avohakkuita – kuten ei jatkuvan kasvatuksen kohteillakaan, ellei metsä uudistu. Sekametsien lisääminen ei onnistu ilman avohakkuun palauttamia valopuulajeja. Rajoitetussa ja rajoittamattomassa käytössä olevan metsäalan tuotoskyky ja terveys määräävät sitten mahdolliset kestävät hakkuutasot.”

    A.Jalkanen 13.11.2024, 17:25

    Tiedekulmassa ilmastoasiaa. Atte Korholan mielestä kivihiili tulee taklata ja metaaniin pitää kiinnittää huomiota. (On siis laskettava, kannattaako soita kuinka paljon ennallistaa: vähenevätkö turpeen hajotuksen päästöt enemmän kuin metaanin päästö kasvaa.) Anna Lintunen kertoo metsätuhoriskeistä ja kertaa maankäytön ratkaisut. Ne ovat aika lailla samat kuin mitä täällä on moneen kertaan kerrottu.

    Yleisökysymys: nuori metsä vai vanha metsä parempi ilmaston kannalta? Olennaista on että hiili on poissa ilmakehästä. Meidän vanhat metsät eivät vielä sovelletuilla kiertoajoilla (alle 100 vuotta) muutu päästölähteiksi.

    Yleisökysymys: onko ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttäminen mahdollista nykyisen talousjärjestelmän puitteissa? Korholan mukaan väestönkasvu tulee taittumaan ja valtioiden vaurastuessa ilmastotoimet yleensä tehostuvat. Talouskasvu on pystytty jo 2o valtiossa irrottamaan päästöjen kasvusta. Ei ole siis välttämätöntä muuttaa talousjärjestelmää, vaan pitää vain tehdä järkeviä ja hyviä ratkaisuja. Juontaja ehdottaa että haitat pitää saada tuotteiden hintoihin. Lintunen ehdottaa hiilinielukauppaa ja kulutuksen muuttumista toisenlaiseksi. Tiedolla pitää tukea poliitikkoja. Ravinnon tuotanto vastaa jopa 20 prosenttia lämmittävistä ilmastopäästöistä joten siihen kannattaa tarttua.

    Yleisökysymys: eikö keikahduspisteisiin kannattaisi jo varautua? Panelistit kannustavat, että kyllä kannattaisi.

    Yleisökysymys metaanista. Vesisärötys aiheuttaa metaanin päästöjä ja erilaiset vuodot, eli fossiilienergian käyttö. (Lisäksi mm. riisin viljely ja naudanlihan tuotanto.)

    Yleisökysymys ilmaston muokkauksesta, onko mahdollisuuksia? Vaihtoehtoja tutkitaan aktiivisesti. Hiilen sieppaus- ja poistoteknologioita tutkitaan myös. Tarvitaan kaikki käytettävissä olevat tekniikat.

    Yleisökysymys: mitä tavallinen kansalainen voi tehdä? Ylläpitää toivoa! Muuttaa kulutuskäyttäytymistään.

    http://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024/miten-maapallon-kay

Esillä 6 vastausta, 6,881 - 6,886 (kaikkiaan 6,886)
1 2 3 … 687 688 689