Nesteelle tämä on vaikea asia, öljyn hinta kun laskee niin uusiutuvien käyttö pienenee, samoin käy Trumpin Usa First politiikka, siinä Nesteen Usaan toimittamille uusiutuville polttoaineille käy köpelösti, Usan omat tuottajat saa vähäiset markkinat seuraa markkinoille ylituotantoa ja hinnat romahtaa..

Mykkänen eilen illalla  tv:ssä kertoi metsänomistajan  tulon nostosta , myydään järeämpänä kuin riukuina puuta vaikka vähemmän mutta saadaan enemmän  rahaa  ja pidetään metsää peitteisenä niin säilyy hiilen sidonta.  Ensimmäisiä  tulosta puheita sitten Lipposen hallituksen silloin   — ja  pitkään aikaan ++!

MaalaisSeppo: hiilivarastoa ja -tasetta pitää tärkeänä keskustelukumppani TA  ja esimerkiksi Suomen Ilmastopaneeli. Minä en niinkään. EU:n ilmastopolitiikka nojaa hiilinieluihin, mikä voi olla aivan viisasta, koska se kannustaa pitämään metsät nuorehkoina ja hyvin kasvavina. Yritin eilen siis perustella TA:lle miksi Suomen hiilitase on positiivinen eikä negatiivinen kuten hän toistuvasti väittää. Maaperän hiilivarastojen muutokset ovat mukana siinä määrin kuin ne osataan suhteellisen varmasti laskea.

Olisivatko Saksan tuhotkin olleet vältettävissä, jos metsiä ei olisi päästetty niin vanhoiksi (lue: hakattu enemmän) ja samaan aikaan olisi huolehdittu sekametsistä ja monimuotoisuudesta? Tuo sama skenaario on tulossa meille päin, joten meidän on syytä alkaa varautua. Vanhoja kuusikoita kannattaa nuorentaa ennakoivasti ja jättää vain sen verran pystyyn kuin on tarpeen monimuotoisuuden kannalta.

Avohakkuita moititaan siitä että ne katkaisevat hiilen sidonnan juuri siksi ajaksi, jossa aikaikkunassa meillä on kiire hillitä ilmastonmuutosta eli lähivuosina. Toisaalta jatkuvapeitteisyyskään ei toimi oikein hyvin tässä kohtaa. Esimerkiksi kuivuudesta ja valoshokista kärsiviä kuusipuita ja korjuuvaurioita syntyy yhtä lailla siinä. Erityisen paljon jos menetelmää sovelletaan rehevien korpien ojikoilla ilman mahdollisuutta säätää pohjaveden pintaa kuivina kesinä.

Eilisestä keskustelusta talteen vielä Matti Heikuraisen loistava kiteytys:

”Metsien hiilinielun kasvattaminen Suomessa lisää noin vastaavalla määrällä hakkuita muualla, sillä globaali kysyntä ei Suomen vähenevästä tuotannosta pienene! Eli globaali ilmastovaikutus olisi noin 0.

Nämä maakohtaiset laskelmat ovat ”vähän” keinotekoisia. Ainoa jolla on todellista merkitystä on päästöjen vähentäminen / fossiilisten päästöjen pienentäminen. Sama asia olisi esim Raahen terästehtaan lopettaminen. Suomen päästöt pienenisivät, mutta kiinalainen tuotanto täyttäisi markkinatarpeen…”

AJ (HS kommentti tarjolle):

”Jos katsoo karttaa maailman metsistä, Suomi ja muut Pohjoismaat näkyvät kartalla tumman vihreinä. Keski- ja Etelä-Eurooppa vain paikoin. Eli meillä päin on metsiä hoidettu ilmastomielessä hyvin. Nyt kun on taas ilmastokokous, niin päättäjät voisivat miettiä ilmastorahoitusta ja kannattaisiko sitä käyttää entistä pontevammin metsitykseen. Entä missä viipyy EU:n metsitysohjelma, onko sellaista?

Vähän aikaa sitten valmistui laskelma, jonka mukaan heikkotuottoisten laidunten metsittämisellä saataisiin sidottua noin kymmenen vuoden päästöt koko maapallon mittakaavassa. Metsitys pitää hoitaa niin että siitä koituu positiiviset vaikutukset paikallisväestölle. Subtropiikissa ja tropiikissa puiden ja maatalouden yhdistelmä on monesti koettu hyväksi. Metsitys ei siis välttämättä tarkoita että viljely ja laidunnus loppuisivat alueella kokonaan.”

Metsäuutisissa keskustelua aiheesta ministeri Mykkänen A-studiossa: miten saadaan lisää hiilinieluja ihan lähivuosina että päästään ilmastolain tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035?

Antaisin mieluiten markkinoiden hoitaa: jos metsälle löytyy vaihtoehtoinen tapa tienata, sitä ei välttämättä hakata. Siis hiilen sidonnan ja luontoarvomarkkinan kautta. Julkisen vallan rooli tässä on luoda niille pelisäännöt. Luonnonsuojelulain luonnonarvokauppa vaatii toimiakseen paljon ely-byrokratiaa. Luontoarvojen nettikauppa (esim. MTK:n tai Compensate-yhtiön) ja tulokselle jokin riippumaton todentaja voisi olla helpommin sovellettava vaihtoehto.

Viimeisimmässä metsälain uudistuksessa poistettiin ikä- ja läpimittarajat päätehakkuulta ja taustalla olleet talousperusteet lienevät edelleen olemassa. Harvennusten lakirajan sopivuutta en osaa arvioida muuten kuin että myös liian tiheänä kasvattamisella on haittoja. Ehkä mieluiten tiukentaisin metsälaissa vain jatkuvan kasvatuksen lakirajaa.

Kuinka paljon metsäpalossa jää hiiltä hiilenä ja hiiltyneinä erittäin hitaasti lahoavina runkoina ja oksina maahan ja pystyyn verrattuna siihen mitä haihtuu ilmaan?