Oliko se niin, että jos kaikki maailman alkuperäiset metsät palautettaisiin, niin 75 vuoden aikana ne pystyisivät sitomaan sen hiilimäärän mitä ihminen tuputtaa fossiilisista kymmenen vuoden aikana? Aika epätoivoinen urakka metsillä on edessä.

Olen pudottanut lihansyönnin nollaan, nimittäin kasvatetun. Syön vain riistanlihaa ja itse pyydettyä kalaa. Savulahnaa, ahvenkeittoa, voissa paistettua haukea, madekeittoa ja suolattua isoa särkeä. Kuhasta en niin välitä, on mautonta ja pehmeää. Valitettavasti lähijärvi on niitä täynnä. Uistellessa saaliista on 8 kuhaa 2 haukea kohti. Onneksi kuhat ovat suurimmaksi osaksi alamittaisia. Hirveä, kaurista ja peuraa eri muodoissa, pari-kolme kertaa vuodessa majavaa, jänistä , kanalintuja ja sorsia. Lihan syömisen suhteen olen mielestäni aikalailla hiilineutraali.

Annika Kangas hallituksen metsäasiantuntijaksi ilmasto- ja lunnonsuolelupolitiikassa, niin hallituksen ei tarvitse tehdä mitään uusia linjauksia nykyiseen harjoitettuun metsälalouspolitiikkaan. Oliko tämä huomio 30% suojelutavoitteesta myös Kankaan, että se on jo lähellä, kun huomioidaan kitumaat, jotka puuston vähäisyyden vuoksi jäävät hakkuiden ulkopuolelle.

Metsien parhaat kasvuvuodet voi kyllä ulottaa 70 vuoteen ainakin kuusella sille sopivalla kasvupaikoilla.

On meillä metsäbiotalouden tiedepaneeli neuvomassa päättäjiä. Itsekin hieman hätkähdin tuota 35-40 vuotta, kun olen ajatellut, että ainakin pohjoisessa kasvu saturoituisi vähän vanhemmissa ikäluokissa. Olisi kiva tietää olisiko kunnon taimikonhoidoilla ja harvennuksilla pidennettävissä hyvän kasvun aikaa, siis lehtipinta-ala vähenisi nykyistä hitaammin iän myötä.

.