Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,811 - 6,820 (kaikkiaan 6,904)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tolopainen

    Miksi Suomessa on lähes 200 uimahallia, niiden ylläpito maksaa satoja miljoonia vuodessa. En ole käynyt uimahallissa yli 20v vuoteen. Ne ovat inhottavia saastepesiä.

    Rane

    ” Jos syyt ovat: turpeen nopeampi hajoaminen, kuivien kesien toistuminen, metsätuhojen yleistyminen, metsien ikärakenteen vanheneminen jne. niin auttaako näihin hakkuiden vähentäminen? Pääasiassa ei!”

    Pahintahan mitä nyt voi tehdä on lisätä vanhoja suojelumetsiä.Jos asiaa ajatellaan ilman arvo ja ideologiarasitteita niin vanhimpia suojelualueita tulisi ryhtyä vähitellen uudistamaan jotta niiden hiilinielut ei romahda kun ilmaston muuttuessa tauti ja tuholaispaine kasvaa.

    A.Jalkanen

    Suojelumetsillä on eri tehtävä, ei toimia hiilinieluina vaan hiilivarastoina ja lajiston säilyttäjinä. Siellä asuu myös kaarnankuorijoiden vihollisia.

    MaalaisSeppo

    Kiinaan olemme jo ulkoistaneet vaatetuotannon ja sen osalta päästömme ovat vähentyneet. Toisaalta vaatteiden hinta on laskenut ja lisännyt kysyntää ja kauppakeskuksia. Kävin eräässä, ahdistava kokemus. Asiakkaista 80 % oli naisia, jolla usella on jo kaapit pullollaan vaatteita. Marin ilmiö lisäsi aikoinaan vaatteiden kysyntää, nyt Ignes Stub.

    Miehethän juovat olutta enemmän kuin naiset. Miehet voisivat ryhdistäytyä ja juoda pelkästään tuontiolutta. Tämä alentaisi päästöjämme ja ilmasto kiittäisi? Vapautuvat ohrapellot voitaisiin metsittää. Sellaiselta teen juuri energiapuuta. Ikä 18 v, arviolta 150 m3/ha. Kasvu nyt ainakin 15m3/ha/a. Huonompia kuusenturilaita poistaen kohtuu laadukas metsä tulee.

    Tolopainen

    Miksi juoda olutta, kun hanasta tulee juomakelpoista vettä. Ihminen ei tarvitse veden lisäksi mitään muuta juomaa.

    MaalaisSeppo

    Arvasin, että Tolopainen vastaa pian noin. Vesi on tietysti parempi vaihtoehto kuin kotimainen olut. Tuontiolut Suomen päästöjen kannalta vain hieman parempi kuin vesi. Tolopainenhan kannattaa kotimaisen teräksen tuotannon lopettamista Suomen päästöjen vähentämiseksi. Tilalle tulisi kiinalainen, suurempipäästöinen teräs, mikä olisi ilmastolle haitallisempi kuin kotimainen teräs.

    Uskoisin, että kotimainen olut on ilmaston kannalta parempi kuin ulkomainen, mutta Suomen päästökustannusten ninimoinnin kannalta ulkomainen voi olla parempi. Vaikeita, poliittisia kysymyksiä. Joskus tuntuu, ettei niitä voi ihmisjärjellä ymmärtää.

    Rane

    ”Suojelumetsillä on eri tehtävä, ei toimia hiilinieluina vaan hiilivarastoina ja lajiston säilyttäjinä.”

    Niin,tämä ei ole vain ideologia vaan myös väärin ajateltu.

    Ensinnäkin vanha pystyyn lahoava metsä on äärimmäisen epävarma hiilivarasto.

    Toiseksi luonnon tapa reagoida muuttuviin olosuhteisiin on muuttua,ei museoida.Kun olosuhteet maapallolla ovat muuttuneet evoluutio on tuottanut uusia muunnoksia joista paremmin uusiin olosuhteisiin sopivat ovat valloittaneet elintilan.Vanhat lajit ovat hävinneet joko liian suuren olosuhteiden muutoksen takia tai/ja uudet lajit ovat valloittaneet elintilan.

    Nyt tämä ”lajikato” on mantra jota hoetaan joka paikassa ja sillä voidaan perustella lähes kaikenlaista päätöksentekoa(rahankäyttöä).Suurelle yleisölle annetaan ymmärtää että lajikato on nykyisen ihmisen historian aikana keksitty ilmiö ja syyllisyys ajaa typeriin poliittisiin päätöksiin.Todellisuudessa 99% maapallolla eläneistä eliölajeista on kuollut sukupuuttoon.Nykyinen maapallon lajimäärä on siis yksi(1) prosentti eläneistä eliölajeista.Lajikato on maapallon historiassa hyvin yleinen ilmiö ja evoluution kannalta välttämätön.Uudet lajit eivät voi menestyä jos vanhat eivät häviä.

    Lisäksi tämä metsien museoiminen on vain vääjäämättömän viivyttämistä.Mikään metsä ei säily loputtomiin.Ennemmin tai myöhemmin (ilmaston lämmetessä ennemmin) metsä palaa tai lakoaa myrskyssä ja uusi metsä alkaa taimikosta…

    Tolopainen

    Kuvitteleeko maslais Seppo että Kiinasta ei tuoda terästä Suomeen. Kyllä kaikki tuulimyllyjen rungot tehdään Kiinassa kiinalaisesta teräksestä kuten kaikki kiinalaiset koneetkin, jotka tänne tuodaan. Rautaruukki ei ole mitenkään vähäpäästöinen terästehdas. Sehän on aivan väärässä paikassa, jonne pitää kaikki raaka-aineet tuoda ja viedä sieltä valmis teräs tuhansien kilometrien päähän. Rahtaamiseen kuluu paljon turhaa energiaa.

    Nostokoukku

    Tolopaisen kanssa olen nyt samaa ja eri mieltä. Ensin Tolopainen ylistää peltojen raivauksen merkitystä hiilensitojina, käyttäen Perhon peruslohkoa esimerkkinä. Keski-Pohjanmaallahan suopohjien kauppa kävi aikoinaan kiivaana. Mitä karumpi ja vähäpuustoisempi suo, sen kiinnostavampi oli. Siitä kun sai edullisesti peltoa. Ohi ajellessa olen noita peltoja katsellut. Aika vähätuottoisia ovat. Harva korsikko sammakkoa rintaan ja niin teräväpäistä että pistää siihen reijän. Olisikohan raivausintoa kiihdyttänyt EU-tuet? Olen omalla kylällä seurannut näitä eu:n mukanaan tuomia näennäisviljelijöitä. Siemeniä nimeksi, lannoitusta ei ollenkaan ja sitten odotellaan kädet ristissä sellaisia syyspäivä, että ei pääse puimaan eikä tarvitse kuivata. Heti seuraavassa kommentissa Tolopainen ilmoittaa kuitenkin Visan parhaaksi ilmastoteoksi kantturoiden poislaiton ja peltojen metsittämisen. En Visaa tunne kuin tämän palstan kirjoitusten perusteella, mutta uskon hänen paenneen peltonsa todella kasvamaan ja tarvinneet joka korren eläintensä rehuksi. Ei siis mikään näennäisviljelijä. Samaa mieltä olen Tolopaisen kanssa teräksestä. Kiinasta tulee rungot tuurimyllyihin, samoin tulee jokaisen myllyn jalkoihin rekkakuormittain betooniterästä. Työntekijät tulevat ulkomailta, ei siellä suomalaisia saatikka paikallisia rakentajia näy missään vaiheessa. Joku lumenauraaja saattaa paikkakunnalta saada urakan.

    MaalaisSeppo

    Kyllähän Kiinasta tuodaan Suomeenkin terästä, mutta pitääkö sitä lisätä? Muistelen jostain lukeneeni, että Raahen terästehtaan ominaispäästöt ovat pienemmät kuin keskimäärin.

    Eräs kolleegani tutki n 15 v sitten mahdollisuuksia vähentää Kiinan terästeollisuuden päästöjä. Silloin osa tehtaista oli melko pieniä ja tehottomia. Päästöt oli mitä oli. Nykyään todennäköisesti parempia.

    Asuuko Tolopainen lähellä Raahen terästehdasta, kun se niin ärsyttää? Eihän se mikään ympäristön komistus ole ulkoakaan saati sisältä. Kokemukseni kylläkin on jo 20 v takaa.

Esillä 10 vastausta, 6,811 - 6,820 (kaikkiaan 6,904)