Maankäyttösektorin hiilineutraalihan Suomi tulee olemaan vuonna 2025, kun oli viime vuonnakin. mutta ne miljardit Ollikainen on laskenut Metsämaan vertailutason alituksen mukaan n.-19 Mt-ekv/v viisivuotiskaudelle 2021..25.

No itse asiassa vertailutason laskentasäännöt tulivat EU:sta että ei ollut meidän oma virhe.

Hiilineutraalius ilman maankäytön nieluja on loogisesti mahdotonta saavuttaa, koska muut sektorit tuottavat aina päästöjä joita ei voida painaa nollaan. Myös Ruotsissa.

Esimerkiksi tällainen keinulauta löytyy maankäytöstä: jos maa- ja metsätalouden turvemaiden päästöjä saadaan vähennettyä, hakkuita voidaan lisätä.

Viime vuosien runsaiden hakkuiden takia Suomen on mahdollista saavuttaa hiilineutraslisuus 2035. Ajatelkaa miten hyvin viime vuosina istutetut taimikot kasvaa verrattuna niihin vanhoihin harsintametsiin, jotka hakattiin pois. Ympäristöväki tulee hattu kourassa kiittämään tämän päivän avohakkuita, ne olivat suuri ympäristöteko. Kadulla istuminen ei vähentänyt yhtään päästöjä, pilareiden höyrytys eduskuntatalon julkisivulla lisäsi runsaasti päästöjä. Mitä vaarallisia aineita vapautui ympäristöön, onko tutkittu, kuoliko paljon kuoriaisia, jotka olivat menneet pilarien saumoihin.

Huonosti olisi Suomen asiat, jos pellot olisi jätetty raivaamatta ja rämeet ja suot ojittamatta, nyt ne sitoo hiiltä runsaasti joka kasvukaudella. Perhossa on turvemaalla Suomen suurin peruslohko, se on vaatinut työtä ja ahkeruutta. Ei pidä alkaa lapselliseksi, köyhyyteen on täällä hyvin lyhyt matka.

Suomen suurimmat hiilipäästöt syntyy turhasta ja tappiollisesta teollisuustuotannosta Porvoossa ja Raahessa, miksi sellaista edelleen jatketaan. Tappiollisen Naantalin jalostamon toimintaa jatkettiin turhaan 40v.

Meillä on tässä maassa ainakin 200 turhaa kuntaa ja kunnanvirastoa, paljonko niidenkin turha lämmittäminen maksaa lisäksi on kymmeniä tuhansia neliöitä turhia sairaaloita, joita pitää lämmittää. Voi tätä tuhlausta.

Lisäksi on ainakin 3000 turhaa navettaa aiheuttamassa metaani päästöjä ja kuluttamassa sähköä. Niihin lomittajat ajelee päivittäin kaksi kertaa päivässä autoillaan ympäri maakuntia kymmenien kilometrien päästä, mitä järkeä siinäkin on.

Meillä miljoona palkansaajaa ajelee päivittäin turhaan työpaikalle, voisivat tehdä työnsä etänä kotoa.

Miksi emme tee niin, että päästöt vähenee, vaan siten että ne eivät vähene, yhteiskunta toimii vielä samoin kuin 1930 luvulla, kouluista pidetään lomia sadonkorjuu kaudella.

Kaksi selittäjää: ilmaston lämpeneminen on kiihdyttänyt turpeen hajoamista maa- ja metsätaloudessa ja kokonaispoistuman nousu 30 miljoonalla kuutiometrillä 15 vuodessa (2009 > 2024). Venäjän tuonnin korvaaminen, teollisuuden hyvä suhdanne ja energiapuun runsaat hakkuut näkyvät. Etelän maakunnissa on muutamassa hakattu ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä täysimääräisesti. Pohjoisessa ja suojelualueilla hiiltä on kertynyt metsiin, ja tietenkin hakkuutähteiden hiiltä eteläänkin jonkin verran.

Hesarin pääkirjoituksessa huomautetaan että hakkuut eivät ole kestävällä tasolla. Pitänee paikkansa jos mietitään monimuotoisuuden kannalta eteläistä osaa maasta. Sen sijaan jos metsien kyky sitoa hiiltä heikkenee nopeasti (kuten lehti kirjoittaa), silloin keinovalikoima pitää miettiä tarkasti syiden mukaan. Jos syyt ovat: turpeen nopeampi hajoaminen, kuivien kesien toistuminen, metsätuhojen yleistyminen, metsien ikärakenteen vanheneminen jne. niin auttaako näihin hakkuiden vähentäminen? Pääasiassa ei!