Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,721 - 6,730 (kaikkiaan 6,755)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tolopainen

    Julkinen taho, osti suojeluun verottomalla kauppahinnalla. Kiitos kysymästä.

    Tolopainen

    Hartolassa ja muuallakin halutaan laittaa pää pensaaseen ja nukkua Ruususen unta. Jotkut muka kävelee hakkuuaukoissa, jotka on juuri hakattu ja voivottelee, miten maisema on pilattu ikiajoiksi. Jo on ihmisillä pieniä murheita. Valtiolta on rahat loppu ja perustetaan hyvinvointialueita ja uusia virkoja, että rahat riittäisivät paremmin. En oikein usko, että tämä järjestelmä saa mitään järkevää aikaiseksi, puhumattakaan suuremmista maista.

    Nostokoukku

    Suomen-tauti vaivaa hiilimarkkinoita. Markkinoilla toimivan yrityksen toimitusjohtaja harmittelee, että valtio ostaa hiilensidontaa mieluummin ulkomaisilta toimijoilta kuin suomalaisilta metsänomistajilta.

    A.Jalkanen

    Kyllähän valtio voisi ostaa meiltä hiilen sidontaa mutta sitten teollisuus saisi vähemmän puuta markkinoilta. Se tulisi kalliiksi kun ensin verorahoilla maksettaisiin metsänomistajille ja lisäksi jäisi teollisuuden kerrannaisvaikutukset pois eli tavallaan kaksinkertainen vahinko. Jos ostetaan hiiltä sen sijaan ulkomailta, tulee vain yksinkertainen vahinko?

    Sitä päivää odotan että metsäkadon aiheuttajat joutuvat kompensoimaan aiheuttamansa vahingon. Metsäkatodirektiivikin askartelee navetoiden kanssa ja jättää nämä isommat asiat huomiotta.

    A.Jalkanen

    Ollikainen ja Kangas kertovat MT:ssä miksi heidän laskelmansa suojelun lisäämisen vaikutuksista kansantalouteen on suuruusluokaltaan oikea. MT:lle kiitos siitä että nämä eivät ole maksumuurin takana. Kaiken kaikkiaan maltillisen suojelupinta-alan lisäämisen vaikutukset eivät olisi dramaattiset. Vaikutuksia voidaan lieventää oleellisesti muun muassa vähentämällä puun käyttöä energiaksi ja nostamalla jalostusastetta (arvonlisää). Lisäksi esitetään näkökohta: jos puunjalostus meillä alenee, arvonlisä kyllä pienenee aluksi, mutta pitemmällä aikavälillä tilalle tulee jotain muuta kun pääoma ja työvoima suuntautuvat toisin.

    17.9.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/b1335082-1ed9-4692-a37f-ccc0ebc94585

    26.9.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/055d2b16-e680-493f-91c5-c0c62c8c5a04

    MaalaisSeppo

    Kovin naiveilta tuntuvat nämä keskustelut koskien puun käytön vähentämistä mm energiaksi. Ajatuksena kai on ensin estää puun käyttöä ja sitten seurata mitä tapahtuu esim energiamarkkinoilla.

    Oikea kähestymistapa olisi tuoda markkinoille muita vaihtoehtoja puun käytölle ja sitten seurata, mitä tapahtuu puumarkkinoilla. Toistaiseksi puun kilpailuasema on vahva.

    A.Jalkanen

    Kyllä, ja kilpailuasetelmaa pitää tarkastella globaalisti. Se korostaa entisestään puun vahvaa asemaa, jos mietitään mitä haitallisempia raaka-aineita puun käytöllä korvataan.

    R.Ranta

    Jos rahaa sirtää taskusta toiseen, niin se ei siitä vähene. Jos annat rahat ulos, niin ne vähenevät. Meidän ongelmamme on, että me velkaannumme ulkomaille

    Aivan ilmeisesti hiilivarastoa joudutaan lisäämään metsiin tavalla tai toisella, jolla nähtävästi lyhyellä aikavälillä voi olla vaikutusta puun tarjontaan. Metsänomistajalle ylitarjonta laskee hintaa ja niukkuus puolestaan nostaa sitä, kuten olemme viime aikoina huomanneet.

    En ole koskaan oikein ymmärtänyt millä tuolilla MTK metsäasioissa istuu. Et voi palvella kahta herraa. Jos toiselle kumartaa, niin pyllistää toiselle. MTK esim. metsälain uudistamisessa ei milään tavalla ollut aktiivinen ajamaan metsänomistajan valinnanvapautta. MTK:n oman edun vuoksi luulisi olevan todella elintärkeää pyrkiä aidosti ajamaan kaikkien metsänomistajien asiaa. Pata vanhoillisuus ja vanhat periaatteet ovat tässä porukassa niin lujassa, että sukupolven täytyy vaihtua ennekiuin ymmärrys voi lisääntyä. Sama ongelma koskee myös vanhaa metsäamattilaisten kaarttia.

    Kurki

    Aivan ilmeisesti hiilivarastoa joudutaan lisäämään metsiin tavalla tai toisella, jolla nähtävästi lyhyellä aikavälillä voi olla vaikutusta puun tarjontaan. Metsänomistajalle ylitarjonta laskee hintaa ja niukkuus puolestaan nostaa sitä, kuten olemme viime aikoina huomanneet.

    Metsien hakkuusäästö 22 milj.m3 viime vuonna nosti metsien hiilivarastoja -1,3*22 -4,5+12,5 -3,5 = -24.1 Mtn. Maankäyttösektorille riittää EUn asettama 0-tulos viisivuoitiskaudelle 2021-25  ja Metsämaan vertailutasoon myös päästään, sillä jo sovittuja joustoja on riittävästi.

    Lisäksi Suomen tulee siirtää hiilineutraaliustavoittettaan vuoteen 2050.

    Korjasin laskelmaa 28.9 : 1,3*22= hakkuusäästön CO2-nielu…. -4,5= metsien kivennäismaapohjien CO2-nielu….+12,5= metsien turvemapohjien (CO2+CH4+N2O)-päästöt…. -3,5= pitempiaikainen puutavara

     

    A.Jalkanen

    Kurjelle kysymys: laskeeko Luke ja Ilmastopaneeli kuluvan sopimuskauden hiilinielut eri tavalla? Niitä laskelmia kai EU seuraa eikä meidän toiveikkaampia laskelmia tällä palstalla.

Esillä 10 vastausta, 6,721 - 6,730 (kaikkiaan 6,755)