› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,681 - 6,690 (kaikkiaan 7,033)
1 2 3 … 668 669 670 … 702 703 704

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Metsuri motokuski 3.9.2024, 10:53

    Eikös visa meidän kuuluukin maksaa oma osuus nesteen ja terästeollisuuden päästöistä kun me käytämme niiden tuotteita ? Olkoon sitten vaikka sakkoja. Eipä taida olla vielä vaihtoehtoja riittävästi millä nesteen tai terästeollisuuden toiminta jäisi tarpeettomaksi.

    Kurki Kurki 3.9.2024, 19:58

    Nyt ehkä selviää, mistä tuo 40 Mtonnin nieluvaje tulee.

    Minä lähetin siitä kysymyksen Ympäritöministeriöön osoitteeseen kirjaamo.ym@gov.fi.

    No ei selvinnyt. Vastaus on jostain syystä turvallisuuskysymys. Että sillä lailla. Ilmeisesti siitä ei uskalla paljastaa mitään.

    Vastauksesta: Olet saanut salatun viestin. Viesti avataan ja siihen voidaan vastata yläpuolella olevasta linkistä. Yhteys on suojattu TLS-salauksella. Turvallisuussyistä viestin lukemista on rajoitettu ja se voidaan lukea korkeintaan 30 päivän ajan.

    Ja kysymys oli.

    Kysyn mistä tuo 40 Mtn-ekv tulee, sillä ei ainakaan Maankäyttösektorilta.
    Lainaus Lulucf-asetuksesta ”””Kaudella 2021–2025 jäsenvaltioiden velvoitteena on, etteivät maankäyttösektorin asetuksen tilinpitosääntöjen mukaisesti lasketut päästöt ylitä poistumia, kun otetaan huomioon joustomahdollisuudet ja poistumayksiköiden mahdolliset siirrot jäsenvaltioiden välillä (ns. nettonollatavoite). ”””

    Maankäyttösektorin taseet 2021-25.
        Vuonna 2021 alijäämä oli +0,48 Mtn-ekv
        Vuonna 2022 alijäämä oli +4,5 Mtn-ekv
        Vuonna 2023 ylijääämä oli -1,3 Mtn-ekv
        Vuodelle 2024 ennuste -1,0 Mtn-ekv (hakkuut vuoden 2023 tasoa) Vuodelle 2025 ennuste -1,0 Mtn-ekv (hakkuut vuoden 2023 tasoa) Lisäksi tulevat joustot, joita Suomella tiettävästi on – 10 Mtn-ekv edestä, josta Mykkänen nyt neuvottelee.

    Näillä näkymin Suomen Maankäyttösektorin nielut tulevat olemaan suuremmat kuin päästöt vuosina 2021-25.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.9.2024, 11:46

    Kurki on edelleen toiveikas ilmasto- ja luontopolitiikan onnistumisen suhteen. Itse en ole aivan yhtä toiveikas, vaan luulen että molemmissa tulee vielä haasteita eteen. Onko niin että vuonna 2030 meidän maankäytön (LULUCF-sektori) pitää sitoa nettona 17,7 milj. hiilidioksidiekvivalenttia – vuodessa vai 5-vuotiskaudella? Vai riittääkö että ollaan matkalla kohti hiilineutraaliutta maana vuoteen 2050 mennessä, silloinhan muiden alojen päästövähennykset auttaisivat myös tavoitteeseen pääsyä.

    Tässä aiheeseen liittyvä Tahvosen tiedote.

    https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestavyys/metsien-hiilinieluja-ja-varastoja-voidaan-kasvattaa-alhaisin-kustannuksin

    Kurki Kurki 4.9.2024, 15:16

    Tällainen vastaus oli kysymykseen eli kyse on maankäyttösektorin nieluvajeesta, joka on tehty kahden ensimmäisen 2021..22 vuoden luvuista. Metsämaa menee kyllä propagandan puolelle, kun ei ole huomioitu mahdollisia joustoja. Ne nyt tietenkin piti jättää arvioista pois.

    YLE:n haastattelussa esitetty arvio nieluvajeen mahdollisesta suuruudesta perustuu
    kasvihuonekaasuinventaariossa raportoituihin vuosien 2021-2023 poistumiin ja niiden erotukseen
    tilipitoluokkien vertailutasoihin. Vuosille 2024-2025 ei ole käytettävissä KHKI:n lukuja, joten niille on
    muodostettu laskennallinen arvio toteutuneiden nettopäästöjen ja vertailutason välille käyttäen
    olemassa olevia ennusteita metsien hakkuukertymistä, sekä olettaen muiden maankäyttöluokkien
    päästökehityksen pysyvän ennallaan. Näitä laskennallisia lukuja käyttäen on päädytty haastattelussa
    esitettyyn lukuun 40 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia per vuosi. Lukuihin liittyy useita erilaisia
    epävarmuuksia ja lopulliset luvut ovat tiedossa vasta vuonna 2027.
    LULUCF asetuksessa on useampia erilaisia joustomekanismeja. Näiden joustomekanismien ehtona on,
    että EU kaikki jäsenmaat huomioituna saavuttaa tavoitteen, eli ettei kauden aikana maankäyttösektori
    tuota enemmän päästöjä kuin poistumia. Jutussa esitetty arvio nieluvajeesta on ennen joustojen
    käyttöä

    Näkyy olevan Metsämaan nielu ratkaiseva eli jos se jää alle vertailutasosta viisivuotiskautena puutuotteiden kanssa paljon. Metsämaan vertailutaso toisen teknisen korjauksen jälkeen ovat -19,3 Mt CO2-ekv puutuotteiden kanssa ja -13,50 Mt CO2-ekv ilman puutuotteita.

    Suomelle haastavin tilinpitoluokka
    on metsämaan ja puutuotteiden muodostama, jossa komission hyväksymä voimassa oleva vertailutaso

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.9.2024, 16:07

    Mikäköhän oli tuo 40 milj. tn per vuosi, Kurki. Vai per laskentakausi 21-25?

    Kurki Kurki 4.9.2024, 16:31

    No voi hitto. Kyllä sen pitänee olla laskentakausi, sillä se jo tekee 4 miljardia 100 e/tn hinnalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.9.2024, 16:47

    No, aika näyttää kuin tässä käy. Sellainen innovaatio tarvittaisiin jossa metsäteollisuuden päästöt imaistaisiin talteen piippujen päästä ja ne erät lisättäisiin metsänieluihin, ja lisäksi halvalla, ja nopeasti. Se olisi kiva tietää mitä metsäteollisuus eli ongelman varsinainen aiheuttaja tästä kaikesta miettii. Varmaan suunnittelee investointeja ulkomaille.

    Kurki Kurki 4.9.2024, 17:01

    Aleksi Lehtonen/Luke  kertoo, miten tuo 1,9 milj. metsähehtaarin lannoitus toteutettaisiin.

    Ei siis ole kyse siitä, että vuosittain lannoitettaisiin 200 000 hehtaaria. Puolet ojitettuja suometsiä ja toinen puoli typellä kuivempia kivennäismaa metsä, vaan aloitetaan 30 000 +30  000 hetaarin lannoituksilla ensimmäiset 5 vuotta.

    Kasvua koko 10 vuodelta vain 0,7 m3/ha/V.

    Raportin kuvassa 9 on myös esitetty kuinka skenaarion 2 (30 000 ha lisää 5 vuoden ajan, sen jälkeen 60 000 ha lisää 10 vuoden ajan) mukaan
    tuhkalannoitus lisää vuosittaista puuston kasvua. Vuosittain kasvun lisä on 2035 mennessä vajaa 800000 m3 vuodessa ja kumulatiivinen lisäkasvu jaksolta 2021 – 2035 on yli 4 milj m3.

    • Kangasmaiden typpilannoituksen vaikutusta puuston kasvuun ja -nieluun
    arvioitiin MOTTI simulaattorin avulla. Jos typpilannoituksen piiriin lisättäisiin
    30000 ha ensimmäisen 5. kauden ajaksi metsiä ja tämän jälkeen vuosittain
    60000 ha metsiä tulisi tästä lisäkasvua noin 0,54 milj. m3 vuodessa.

    • Typpilannoituksen vaikutukset puuston kasvuun ovat yleensä lyhytaikaiset (noin 4-8 vuotta).

    140ärrä 4.9.2024, 23:05

    Mitenkähän nuo hiilitaseet on laskettu? Katsoin tässä Omametsästä yhden kuvion tietoja, hiilitase 0.58t miinuksella, eli ilmoille tuprutellaan ilmastonmuutosta. Kyseinen kuvio on vanhaa, omia aikojaan metsittynyttä peltoa, juurakoiden perusteella kolmisenkymmentä senttiä multaa, sitten alkaa savikko. Pohjavesi on varsin ylhäällä ajankohdasta riippuen. Puustoa 236 kuutiota/ha, enimmäkseen raudusta. Sen verran tiheässä ovat, että aluskasvillisuutta ei ole, vaan maa on multapinnalla (harvennus onkin tulossa ensi talvena.) En tiedä miten vanha pelto on, mutta ainakin vuoden 1952 ilmakuvassa se on jo peltoa. Ehkä tuo on ollut turvemaata alunperin, mutta nyt se luokitellaan kangasmaaksi. Turpeesta ei ainakaan tuulenkaatojen kohdalla ole mitään jälkeä, multaa mikä multaa.

    Ilmeisesti tuosta ei saa hiilinielua koskaan, vaikka mitä tekisit. Viereiset kuviot on lähinnä harvaa heikkolaatuista raudusta ja ravinnehäiriön pilaamaa kuusta, ja loput satunnaisten pajupuskien pilkuttamaa rehevää aukkoa. Ne menee ensi talvena sileäksi ja lannoitetaan, muokataan ja istutetaan, mutta tähän hiilikriisiin siitä ei koskaan tule näillä lukemilla olemaan apua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.9.2024, 09:54

    OmaMetsän hiililaskelmiin kannattaa suhtautua varauksin. 30 senttiä multaa ei kai suuria päästöjä aiheuta. Jos puu kasvaa alueella edes jotenkin eikä puiden kuoleminen ole suurempaa kuin kasvu, vaikea tuosta on päästölähdettä saada. Avohakkuu, muokkaus, lannoitus ja istutus muuttaa pelin aivan toisennäköiseksi. Boori kannattaa huomioida aina peltomaalla. Ojat on oltava kunnossa, jos meinaa raudusta kasvattaa mutta kuinka syvällä pohjavesi pitää olla, osaisiko joku sanoa? Jos pohjamaa on savea, tammi saattaisi sopia metsikön yhdeksi puulajiksi.

    Metsien hiilikauppaa viritellään.

    https://www.hiilensidontary.fi/ajankohtaista/

Esillä 10 vastausta, 6,681 - 6,690 (kaikkiaan 7,033)
1 2 3 … 668 669 670 … 702 703 704