Eikö ne EU-sakot kuuluisi niiden maksettavaksi, jotka niitä hiilipäästöjä aiheuttavat, eikä niille, jotka niitä yrittävät toisten puolesta niellä?

Siis maksamme valtakunnan  suurimpien päästäjien, eli Nesteen ja SSAB:n puolesta sakot?

Jos maa pyrkii hiilineutraaliksi niin yksinkertaistaen laskenta menee juuri noin, että asetetaan vastakkain päästöpuoli ja nielupuoli ja katsotaan menevätkö ne yhtä suuriksi. Maankäytöllä on myös oma tavoite eli sen on oltava itsessään ensin hiilineutraali, jotta se voi eliminoida päästöpuolen päästöt. Maankäyttöä on muutakin kuin metsät, mm. maatalousmaa ja rakennetun maan (metsäkadon) päästöt kuuluvat siihen.

Lainaus HS keskustelusta, TA linjoilla:

”Ei kyse ole muutamasta typerästä teosta, vaan ihan maan tavasta. Metsiä hakataan liikaa, liian suuria pinta-aloja, liian nuorina ja liian suurella osuudella Suomen pinta-alasta. Siinä hiilitase pysyy negatiivisena, ja siitä sitten seuraa maksuja. Kyllä hakkuiden määrää on syytä pienentää radikaalisti, muuten siitä uhkaa seurata miljardilasku. Toivottavasti EU ei lepsuile asiassa, vaan maksut seuraavat niin kuin on alunperin sovittu, ellei Suomi muuta tapojaan. Jos Suomelle annettaisiin anteeksi ne nielujen pienenemiset, se kyllä nakertaisi EU:n uskottavuuden, ja eivät silloin muutkaan maat välittäisi enää ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Metsien ”hyvin hoitaminen” ei tarkoita ilmastonmuutosta ja luontokatoa hillitsevää hoitamista silloin, kun metsätalousihmiset sitä ilmaisua käyttävät. Heille se hyvin hoitaminen on synonyymi puukuutioiden ja tulojen maksimoimiselle, mutta ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista hyvä hoitaminen tarkoittaa enemmänkin metsänhoidon vähentämistä tai jopa lopettamista.”

Kommentoin TA:lle:

”Entä jos tehdään niin kuin professori Olli Tahvosen tekoäly DeepFSRT ehdottaa: ensin tehdään avohakkuu ja sitten annetaan metsän tuottaa vapaasti hiilinieluja ja luontoarvoja. Saadaan nuoria puustoja, paljon biomassaa ja myös paljon lahopuuta (itseharvenemista). Tuotettu puutavara on vähäarvoisempaa omistajan kannalta, eli tukkipuun osuus tulevasta tuotoksesta alenee.

Mutta jos omistaja saa korvauksen muusta kuin puun tuottamisesta, puun arvon alenema ei ole ongelma. Mutta kuka ja millä tuloilla rahoittaa tuon korvauksen – voisiko ekologisen kompensaation kauppa eli yritykset tulla hätiin? Tätä pitää ihan oikeasti miettiä, jos metsää siirretään suuria määriä hiilinielujen ja luontoarvojen tuotantoon: kuka maksaa ja millä tuloilla?

Yksi ratkaisu on mahdollisesti jo löytynyt. YLEn uutinen otsikolla ”Uusi laskelma: vanhojen metsien hakkaaminen voi maksaa valtiolle enemmän kuin niiden suojelu”. Professori Markku Ollikainen on laskenut että jos hallitus suojelisi 100 000 hehtaaria vanhaa metsää, se tuottaisi valtiolle noin 200 miljoonan euron nettohyödyn vuoteen 2050 mennessä.”

Juuri näin. Suomen metsien hakkuusäästö oli viime vuonna 22 milj.m3 ja huomioiden maapäästötkin nielua oli -10 Mtn-ekv.

Metsissä on kaikki Ok.

Lasku sinne , jotka aiheuttavat päästöjä eli kuten Visa sanoo Nesteelle ja SSAB:lle ja muille päästäjille.

https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/eu-n-maankayttosektorin-hiilinielutavoite-vuodelle-2030-kiristyy?

Jos epäilee että Suomea ja Ruotsia on kohdeltu neuvotteluissa epäreilusti tai että ainoastaan Pohjoismaissa on isoja metsänieluja niin voi vilkaista nuo eri maiden tavoitteet.

Etsi artikkelin nimellä ”Fit For 55: Deal On Carbon Sinks Goal Will Increase EU 2030 Climate Target”. Saavut Europarlamentin sivustolle, jossa klikkaat kohtaa ”value set for the country”.

Tässä on jännä huomata, että joillekin maille sallitaan maankäyttösektorin päästöjä vielä vuonna 2030. Näitä ovat Malta, Irlanti, Tanska ja Hollanti. Näissä maissa on paljon peltoa tai laidunta ja vähän metsää. Myös huomataan että Ruotsin ja Italian nielutavoite on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Siinä mielessä maamme tavoite ei liene kohtuuttoman suuri.