Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,661 - 6,670 (kaikkiaan 6,703)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki

    Rehevillä korvilla voitanee tarkoittaa kasvupaikkaluokkia jotka vastaavat tuoretta kangasta

    Eihän kivennäsismaista nyt ole kyse, vaan ravinteikkaiden suometsien maapäästöistä.

    A.Jalkanen

    Tarkoitan että kai tuhkalannoituksen kohteeksi kelpaa jos ojitettu suo on mustikkaturvekangas tai rehevämpi? Paljonko niitä lienee yhteensä pinta-alana?

    Kurki

    Ok. Luulin, että vastaus oli tuohon rehevien turvemaiden pinta-alaan.

    A.Jalkanen

    En tiedä mitä on tarkalleen tarkoitettu, kun en ole tarkistanut pinta-aloja. Hiilinielu vaikutti kuitenkin pieneltä tuhkalannoituksen vaikutusarviossa. Edit 3.9. Ai tässä olikin mukana jatkuva kasvatus vaikutuksineen. Hyvin vaikea arvioida tarkalleen mutta yleisarvaus olisi että jatkuva kasvatus vähentäisi maaperän hiilipäästöjä verrattuna saman alueen kasvatukseen jaksollisena. Vielä jos tuhkalannoitusta käytettäisiin apuna niin paljon kuin mahdollista tilanne paranee entisestään. Ja sovellusalue voisi olla laajempikin eli kaikki suometsät voivat sopia jatkuvaan kasvatukseen, jos vain pohjaveden pinta ei nouse liikaa. Maanmuokkauksella ja viljellen uudistamisella on kuitenkin hinta, jota ei välttämättä kannata maksaa heikoilla suokasvupaikoilla etenkin Pohjois-Suomessa.

    Ojitukseen innokkaita kuten Kehveliä vähän toppuuttelisin. Periaatteessa ojitetun suon turve muuntuu siis suolla kasvavaksi puuksi. Vasta kun turve on pääosin hajonnut, alue on kivennäismaan kaltainen ja puiden kasvu tuottaa nettonielua. Hiilitase on siis ensimmäisellä kiertoajalla melko huono. Melkein sama lopputulos ilmakehän kannalta saavutetaan, jos poltetaan turve suoraan energiaksi. Turvemaalla kasvanut polttopuu ei siis ole aivan tarkalleen hiilineutraali, koska se aiheuttaa turpeen hiilivarojen purkua ilmakehään. En tiedä onko tästä laskelmia olemassa, siis muita kuin kasvihuonekaasujen inventaario, mutta siinä käy juuri näin, että turvemaalla kasvava puiden nielu vastaa suunnilleen maaperän päästöjä.

    tamperelainen

    Metsien hiilinielun pienentymisen vuoksi on riski, että Suomi ei saavuta EU:n maankäyttösektorille (lulucf) asettamaa viiden vuoden hiilensidontatavoitetta. Jos näin käy, EU voi määrätä Suomen täyttämään vajeen ostamalla hiilinieluja oman tavoitteensa ylittäneiltä mailta, Espanjalta, Italialta ja Romanialta. (Yle 26.8.)

    Kolmikon nostaminen hiilensidonnan mallioppilaiksi saa monen suomalaisen kohottamaan kulmiaan. Maat ovat tyypillisestikin niitä, jotka onnistuvat EU:n rahanjaossa pääsemään aina saamapuolelle siinä missä Suomi on maksajan roolissa.
    >Vaikka hiililaskenta perustuukin tarkkaan tieteelliseen tutkimukseen, hiilensidontavelvoitteissa ja päästöoikeuksien määrittelyssä kyse on poliittisesta rakennelmasta, jonka rakentamisvaiheessa osa on hoitanut edunvalvontansa huonosti, osa taas oikeinkin hyvin.
    >Suomi kuuluu suovaltaisena maana alueisiin, joille on langennut ilmastokeskustelussa pahiksen rooli turvemaidensa vuoksi.
    ”Euroopan ympäristökeskuksen ennusteen mukaan Espanjassa hiilinielut putoavat vuosina 2020–2030 toistakymmentä prosenttia ja Romaniassa nieluista on leikkautumassa yli neljännes.
    Pahin tilanne on Saksassa, jossa metsien ennustetaan vuotavan hiiltä kuluvalla vuosikymmenellä paljon enemmän kuin ne edellisellä vuosikymmenellä sitoivat. Syynä käänteeseen ovat ennen muuta kuivuus-, myrsky- ja hyönteistuhot. (MT Metsä 3/2023)
    Euroopassa tullaan taatusti pohtimaan tarkasti, miten tilanteen väistämätön muuttuminen vaikuttaa hiilinielulaskentaan ja -tavoitteisiin.

    Kiveen hakatut tavoitteet saattavat ennen pitkää jokaisen maan valtaviin ongelmiin.

    EUlla vaikeat ajat ovella.Johtavissa maissa Saksassa ,Ranskassa ja Italiassa ääri oikeisto(tai -vasemmisto)laiset puolueet lisäävät valtaansa.

    Ranskassa alkukesän ylimääräissä parlamenttivaaleiissa äärioikeisto ja vasemmisto lisäsi kannatustaan ja Macronin mahti väheni.Hallitus syntyy jos syntyy  tuskien kautta,toimintakyky ?

    Italissa äärioikealle asemoituva Meloni vallassa

    Itäisessä Saksassa äärioikeistolainen AFD ja äärivasemmistolainen  puolue ovat vahvoja .Shoulzin hallitus voi menettäää otteensa entiseen DDR-alueeseen

    EUn johtavien maiden poliittiset vaikeudet hankaloittavat päätöksentekoa.Etenkin Ukrainen tuki kärsinee ja toisekseen ilmastonmuutoksen torjunta kohtaa vastustusta

    MyösEU-parlamentissa on enemmän oikeistolaisia  meppejä,mutta heidät ilmeiseti pyritään eliminoimaan  pätöksenteista

     

    MaalaisSeppo

    https://yle.fi/a/74-20108749. Huomasitteko, miten vanhojen metsien suojelu muka säästää hiilinielujen kautta valtion menoja. Taitaa Ollikaisen etumerkki olla väärä.

    Siis vanhan, hiilisidonnan osalta hiipuvan metsän suojelu säästää hiilimaksuissa. Eihän se niin mene. Teollisuuden puut hankitaan sitten vastaavasti paremmin hiiltä sitovista metsistä ja tulos on negatiivinen.

    Toisaalta jos myös samalla rajoitetaan teollisuuden puun saantia, niin tilanne hieman muuttuu hiilimaksujen suhteen, mutta perusongelma jää, eli hiilensidonnan kannalta on parempi hakata hiipuvia vanhoja metsiä.

    Hakkuilla voidaan vaikuttaa myös epäsuorasti hiilipäästöihin. Jos hakkuita vähennetään, elintaso laskee ja sitä kautta myös päästöt. Jostain (poliittisista) syistä tätä, Helsingin ulkopuolista kansaa kurjistavaa seikkaa ei tuoda esiin.

    Rane

    Ylen jutussa on jäänyt pieni yksityiskohta mainitsematta.Kyseessä on nimittäin Koneen Säätiön tilaama selvitys näiltä kahdelta (puolueettomalta) tutkijalta.Ja kun Koneen säätiö maksaa jonkun tutkimuksen selvityksen tai projektin kustannukset niin lopputulos on varmasti etukäteen tehty selväksi…

    Tutkijat tyrmäävät hallituksen metsälinjauksen: Vanhojen metsien laaja suojelu tuottaisi satoja miljoonia enemmän kuin hakkuut – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    Rane

    Niin,tuon tutkimuksen lopputulosta selittää se että hyödyiksi on laskettu ns.mielikuvitusrahaa.Esim.”vanhojen metsien suojelua kannattavien arvojen toteutumiselle” on laskettu rahallinen arvo.

    Jostain syystä luonnonsuojelun tutkimuksessa ei vaikuta olevan minkäänlaista tutkijoiden keskinäistä kritiikkiä?

    Tolopainen

    Havumetsävyöhykkeen metsistä on 5% metsätalouden käytössä, missä se valtava hyöty on, jota 95% noista metsistä tuottaa.

    A.Jalkanen

    Siirretty toiseen ketjuun.

Esillä 10 vastausta, 6,661 - 6,670 (kaikkiaan 6,703)