› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,651 - 6,660 (kaikkiaan 6,711)
1 2 3 … 665 666 667 … 670 671 672

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo 28.8.2024, 19:21

    Valtiontalouden tarkastusvirasto ei taida edelleenkään olla niitä kaikkein luotettavimpia alallaan? Poliittisen tartunnan saanut matematiikka kun pystyy jopa aivan uskomattomiin loppupäätelmiin.

    Kurki 28.8.2024, 20:33

    https://yle.fi/a/74-20107868

    Tarkastuksessa ei selvitellä poliitikkojen, vaan ministeriöiden ja suunnitelmien valmistelussa mukana olevien tutkimuslaitosten toimia. Mielenkiinto kohdistuu siihen, kuinka poliitikoille tuodaan tietoa ja millaista tieto on.

    Jaha, siis selvitellään millaista tietoa tutkimuslaitokset toimittavat päättäjille.

    Kyseessä siis ovat ainakin Ilmastopaneeli ja Luontopaneeli.

    Nyt ehkä selviää, mistä tuo 40 Mtonnin nieluvaje tulee.

    Minä lähetin siitä kysymyksen Ympäritöministeriöön osoitteeseen kirjaamo.ym@gov.fi.

     

    A.Jalkanen 28.8.2024, 20:39

    Myös sektoritutkimuslaitokset (mm. Ilmatieteen laitos, Suomen Ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus) tuottavat tietoa päättäjiä varten.

    A.Jalkanen 1.9.2024, 10:53

    HS koettaa selittää hiilinieluja. Asiassa syytetään taas metsien hakkuita kuinkas muuten. Jutussa puhutaan hiilinieluyksiköistä ja päästöyksiköistä, metsistä ja muusta maankäytöstä, päästökauppasektorista ja taakanjakosektorista. Ilmastojargon on vaikea suomen kielen lajityyppi ymmärtää, mutta yritetään. Artikkelissa on nyt uutta se että mielletään metsäkato myös maankäytön päästöjä lisäävänä.

    Keskittyminen hakkuisiin johtunee siitä, että niiden vähentäminen on ainut nopeavaikutteinen keino. Maa- ja metsätalouden turvemaiden käsittelyn muutokset eli siirtyminen jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, joka säästää maaperän turvetta hajoamiselta, on toinen keino. Kolmas on tarpeettomien turvepeltojen nopea vettäminen eli pohjaveden pinnan nosto. Ei kuitenkaan vetisiksi allikoiksi, jotka tuottavat metaania.

    Nyt tarvitaan päteviä vertailulaskelmia siitä mikä tapa ja mikä taso tuottaa riittävän vaikutuksen ja mikä on sen hinta kansantaloudelle ja julkiselle taloudelle.

    ”Jos Suomi ei saa ensi vuonna päättyvän tarkastelujakson kuluessa maankäyttösektorin päästö- ja nielutasetta kumulatiivisesti pidettyä tavoitetasossa, siirtyy nieluvaje laskennallisena päästönä vähennystaakaksi taakanjakosektorille, johon kuuluvat muun muassa liikenne ja maatalous.

    Siellä Suomen on lisätoimien lisäksi mahdollista ostaa muilta valtioilta päästövähennysyksiköitä, mutta niitä on todennäköisesti rajallisemmin saatavana. Sen vuosi se tulisi todennäköisesti hiilinieluyksiköiden ostoa kalliimmaksi.

    Mikäli taakanjakosektori ei kuroisi vajetta umpeen, siirtyisi asia seuraavalle EU-kaudelle. Siinä tapauksessa nieluvajeen kaupanpäällisiksi tulisi kahdeksan prosentin lisäpäästövähennystavoite ikään kuin sakkona.

    Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä pitää tavoitteensa hoitavilta jäsenvaltioilta hankittavia ostoja, olivat kyseessä sitten nieluyksiköt tai päästöyksiköt, hyvin ongelmallisina. Niiden saatavuudesta ei ole varmuutta, eivätkä ne korjaa ongelmaa, vaan lykkäävät sitä eteenpäin.

    …

    Maankäyttösektorilla on hakkuiden lisäksi merkitystä siinä, miten turvemaiden ja metsäkadon päästöjä saadaan hallittua. Seppälän mielestä asiaa ei voida hoitaa niin, että turvepeltojen päästövähennykset kasataan maanviljelijöiden niskaan. Yhteiskunnan tehtävä olisi ratkaista asia oikeudenmukaisella tavalla, mutta siihen ei löydy poliittista rohkeutta.”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010656474.html

    Perassic Park 1.9.2024, 11:03

    Hesarin näkemys oikeuden mukaisuudesta on täyttä Hesaria.

    Lehti pitää suurena vääryytenä nielumaksujen kohdentumisen veronmaksajille.

    Kun kerran näin, aviisin kantana on että lasku ja hakkuurajoitusten tulonmenetykset voidaan panna metsänomistajien piikkiin.

    Oikea osoite laskulle olisi ne jotka ovat hyväksyneet ääliömäisen laskutavan Suomelle hiilinieluista päätettäessä.

     

    A.Jalkanen 1.9.2024, 11:33

    Ilmastotoimia kootusti: Ilmava-hankkeen erinomainen yhteenveto nopeista ja hitaista apukeinoista maankäytössä.

    https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547155/ilmava-ilmastotoimet_policy-brief_20210823.pdf?sequence=5&isAllowed=y

    A.Jalkanen 1.9.2024, 12:28

    Kommentti HS.

    ”

    Suomea ei ole kohdeltu eri tavoin tai epäreilusti kun EU:n yhteisistä nielutavoitteista on päätetty. Forest Europe 2020 -raportin mukaan keskimääräinen hakkuutaso oli raportin maissa 75 prosenttia metsien kasvusta. Suuria metsänieluja on siis muuallakin kuin Suomessa ja Ruotsissa.

    Kasvihuonekaasuinventaarion laskenta tarkentui turvemaiden osalta ja siksi koko päästöaikasarja korjattiin vuodesta 1990 lähtien. Myös vertailutaso johon hakkuita verrataan korjattiin, minkä ansiosta metsien päästötavoite ei ollut aivan mahdoton. Metsäteollisuuden huippusuhdanne kuitenkin sekoitti pelin aiheuttamalla huippuhakkuut.

    Missä päätehakataan 20-30 vuotiasta metsää? Se ei ole järkevää missään muussa tilanteessa kuin hyvän leimikon muodostamiseksi tai vajaatuottoisen metsän uudistamiseksi. Metsä on silloin juuri pääsemässä parhaan arvokasvun vaiheeseen, kun kuitupuu muuttuu tukkipuuksi.

    Maankäytön päästötavoitteiden mahdollisuuksia kuvataan esimerkiksi Luken ILMAVA-hankkeen policy brief -taulukossa. Siitä näkyy että suurimpia vuotuisia eriä voivat tuottaa (suuruusjärjestyksessä): turvemaametsien maaperä, puutuotteet, metsäkadon torjunta, lahopuu, turvemaapellot.

    Lisää varoja nielujen tuottamiseen ja päästöjen vähentämiseen keräisin velvoittamalla metsäkadon aiheuttajat kompensoimaan, eli lahjoittamaan varoja metsityshankkeisiin, turvemaiden tuhkalannoitukseen tms. Ensimmäinen velvoitekausi ei korjaannu näillä toimilla, mutta pitkällä aikavälillä ne olisivat hyödyksi.

    Metsäteollisuuden määrällinen kasvu ei ole enää mahdollista. Metsien kasvun merkittävä lisääminenkään ei taida onnistua, koska metsät vanhenevat ja kasvua lisääviä toimia ei saada tehtyä riittävän suurilla pinta-aloila. Summa summarum, maksamme joka tapauksessa – joko hakkuiden pienenemisen seurausvaikutuksina tai sakkomaksuina. Kumpi vaihtoehto lienee parempi?”

    Kurki 1.9.2024, 19:17

    https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547155/ilmava-ilmastotoimet_policy-brief_20210823.pdf?sequence=5&isAllowed=y

    Puuston kasvua lisäävillä kangasmaiden typpi-
    lannoituksella ja suometsien tuhkalannoituksella
    voidaan kasvattaa vuosittaista hiilinielua 1,82 Mt CO2
    ekv vuoteen 2035 mennessä, mutta tämä edellyttäisi
    yhteensä 1,9 miljoonan hehtaarin lannoittamista
    vuoteen 2035 mennessä. Lannoitus voi lisätä maaperän
    hiilivarastoa, koska metsän hiilivarasto ja kariketuotos
    lisääntyvät lannoituksen jälkeen enemmän kuin
    maaperän hajoitustoiminta.

    Siis 1,9  milj.ha lannoitettaisiin ja nielua saatasiin vain -1,82 Mtn-ekv.

    Kai nyt typpi- ja tuhkalannoituksella sen 2,5..3 m3/ha/v lisäkasvun voisi saada.

    Eli yhteensä vuosikasvuksi 1,9 milj.hehtaarilta keskimäärin 5 milj.m3/v, joka vastaa nielua 1,3*5=-6,5  Mtn-ekv.

    Lisäksi kun vielä teroitetaan, että maaperän hiilivarsto lisääntyisi alkuvaiheessa enemmän, kun hajoitustoiminta ei ehdi mukaan.

     

    Kurki 1.9.2024, 20:35

    Jatkoa edelliseen.

    Linkistä: Siirtyminen jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen rehevissä ojitetuissa suometsissä voi vähentää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä noin 0,3-2,4 Mt CO2 ekv. vuosittain alustavien tulosten mukaan.

    Reheviä korpia lienee metsätalousmaasta noin 3%  eli noin 0,6 milj. ha.

    Tutkitut päästöt ovat vaatimattomat ja lieneekö huomioitu metsän kasvun alenemaa jatkuvassa kasvatuksessa verrattuna esim aukoilla uudistamiseen naveromätyksellä?

    Tässä tutkimuksessa on rehevä ojitettu suo, jossa aukon maapäästöt ovat alemmat kuin ojitetun verrokkialueen päästöt, sillä pojavedenpinta nousee aukolla puuston haihdutuksen lakattua. Tasaikäismetsänä aukoilla uudistaen ja  naveromätyksellä puuston kasvu ei laske ja taimikon kasvu on varmistettu eli pohjavesi on riittävän alhaalla 20 vuodeksi, jonka jälkeen puusto haiduttamalla pitää pohjaveden maapäätöjen kannalta optimaalisella korkeudella. Myös syvempää ojitusta tarvitaan varmistamaan ettei pohjavesi nouse liikaa ja estä puiden hyvää kasvua siellä, missä maaston epätasaisuus voi kerätä vesiä alempiin kohtiin.

    https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1

    A.Jalkanen 1.9.2024, 20:40

    Rehevillä korvilla voitanee tarkoittaa kasvupaikkaluokkia jotka vastaavat tuoretta kangasta eli mustikkatyyppiä tai parempaa. Avohakkuu on kyllä hyvä olla repertuaarissa mukana, jos on jostain syystä tarpeen vaihtaa puulajia. Päästöt turpeesta voidaan hillitä kummassa tahansa (jatkuvassa tai jaksollisessa), jos pohjaveden pinta saadaan pysymään sopivilla tasoilla.

Esillä 10 vastausta, 6,651 - 6,660 (kaikkiaan 6,711)
1 2 3 … 665 666 667 … 670 671 672