Toinen suuri puute hiilinielulaskennassa Suomelle on puutuotteiden viennissä menevä CO2, joka ei kuulu Suomelle, vaan käyttäjämaille.

Viennissä menee puutuotteissa vuosittain ulos -25…-30 Mtonnin edestä ilmasta sitoutunutta hiilidioksidia.

Viime vuoden hakkuusäästöstä 22 milj.m3 tuli hiilinielua 1,3*22= -29 Mtn.

Näistä + metaanipäästöjen poistumisesta soiden ojituksilla tulee nieluja jo lähes -100 Mtonnia.

Onhan se aika hassua jos täältä viedään puuta Norjaan ja takaisin tuodaan öljyä niin et viejä ei ole vastuussa hyvässä eikä pahassa.

Olen Kopran kanssa aivan samaa mieltä: investointeja voi tehdä tuotannon jalostusarvoon, mutta ei kovin paljon määrän kasvuun kotimaassa. Lämpenevä ilmasto voi tuoda lisähaasteita metsätuhojen muodossa. Käytössä oleva metsäala vähenee suojelualueiden lisäämisen ja metsäkadon vuoksi. Luke ottaa hakkuumahdollisuusarvioissaan huomioon näitä asioita, mutta kaikkia muutoksia ei ole mahdollista ennakoida.

https://yle.fi/a/74-20105267

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Tuomo Kalliokoski arvioi, että ostettavaa voi kertyä jopa noin 40 miljoonaa ekvivalenttitonnia.

Mistähän tässä taas on kysymys?

Maankäyttösektorin päästöistä vai metsämaan tavoitetason alituksesta ja vielä mainitaan liikenteenkin päästöt vai kaikki yhdessä?

Ei maankäyttösektorilta tule tuollaisia määriä päästöjä. Riittää kun se on plus miinus nolla.

Lainaus Lulucf-asetuksesta: Kaudella 2021–2025 jäsenvaltioiden velvoitteena on, etteivät maankäyttösektorin asetuksen tilinpitosääntöjen mukaisesti lasketut päästöt ylitä poistumia, kun otetaan huomioon joustomahdollisuudet ja poistumayksiköiden mahdolliset siirrot
jäsenvaltioiden välillä (ns. nettonollatavoite).

Maankäyttösektorin taseet 2021-25.
Vuonna 2021 alijäämä oli +0,48 Mtn-ekv
Vuonna 2022 alijäämä oli +4,5 Mtn-ekv
Vuonna 2023 ylijääämä oli -1,3 Mtn-ekv
Vuodelle 2024 ennuste -1,0 Mtn-ekv (hakkuut vuoden 2023 tasoa)
Vuodelle 2025 ennuste -1,0 Mtn-ekv (hakkuut vuoden 2023 tasoa)
Lisäksi tulevat joustot, joita Suomella lienee – 10 Mtn-ekv edestä, josta Mykkänen nyt neuvottelee.

Näillä näkymin Suomen maankäyttösektorin nielut tulevat olemaan suuremmat kuin päästöt vuosina 2021-25.

Tahvonen ym. tuloksia, varmaankin DeepFRST-mallilla.

Noin 30 prosentin lisäys nieluissa ja yli kaksinkertainen metsiin ja puutuotteisiin sitoutunut hiilivarasto on mahdollista saada aikaan kustannustasolla 20 euroa per sidottu hiilidioksiditonni.

… Harvennuksia keventämällä lisätään metsään jäävän kuolleen puun määrä, mikä lisää hiilensidontaa: hiili säilyy kuolleissa puissa ja metsämaassa pitempään pois ilmakehästä verrattuna puun nykyiseen käyttöön energiatuotannossa ja tuotteissa. Toisaalta keveämmät harvennukset jättävät metsät tiheämmiksi, mikä vaikeuttaa luontaista uudistumista ja metsien hoitoa jatkuvapeitteisenä.

… Tutkimuksessa tehty taloudellis-ekologinen ja uusiin koneoppimisalgoritmeihin perustuva optimointi osoitti, että pohjoisella havumetsävyöhykkeellä puhtaasti ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta paras tulos voitaisiin saada aikaan avohakkuilla, hyvin pitkillä kiertoajoilla ja harvennuksista luopumalla.

… metsien arvo luonnonvarana voi moninkertaistua hiilinielun ja -varastojen suuren taloudellisen merkityksen seurauksena. Taitavassa metsäpoliittisessa strategiassa tämä arvonnousu voisi realisoitua suomalaisen metsäsektorin ja metsänomistajien eduksi.

https://www.metsalehti.fi/uutiset/tutkimus-harvennuksia-optimoimalla-hiilensidontaa-kohtuuhintaan/#d22ca7cc

Ehdotetut ilmasto-optimimetsät vaikuttavat siis samantyyppisiltä kuin nykyiset Kanadan ja Venäjän metsät: lisää lahopuuta, vähemmän harvennuksia, lisää tiheyttä.