Tässä Seppo Vuokon kommentti: Luontopaneelin luontokatoraportti on roskaa

Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#5dfaa1a5

Hesarissa kaipailtiin ruotsalaista tutkimusta jossa avohakkuualue muuttui hiilinieluksi jo kymmenen vuoden päästä.

Tuloksia. Ensimmäisinä vuosina hakkuun jälkeen pintakasvillisuus sitoo enemmän hiiltä kuin taimet. Metsämaa ei ole ”päästöpommi” avohakkuun jälkeen, vaan orgaanisen aineksen hajotus on lähes vakio sukkession eri vaiheissa. (Kuten aiemmin itsekin tarjoilin ajatusta että metsämaan hiillivarasto on melko vakaa.) Metsänhoidolla on suuri vaikutus ilmiössä, koska puiden kasvu on tärkein hiilitaseen osatekijä. Maisematasolla hiilitase riippuu siitä kuinka paljon on nuoria ja vanhempia ikäluokkia. Vanhimpien mitattujen ikäluokkien hiilinielu on noin puolet keski-ikäisistä. Tietyn ikäisten metsien välillä on suuria eroja.

Tiedote ja tarkemmat viitteet löytyvät linkistä.

https://www.slu.se/ew-nyheter/2022/12/kalhyggen-blir-kolsankor-redan-inom-tio-ar/

Keskustelua ilmastotoimista Hesarissa, muun muassa eri maiden hiilinielutavoitteiden reiluudesta. HS pääkirjoitus: ”Erityisesti maankäyttösektorilla on jätetty hyödyntämättä tehokkaita toimia. Niitä ovat esimerkiksi metsäkadon vähentäminen, turvepeltojen vettäminen sekä metsän kasvun voimistaminen. Hallituksella täytyy olla valmius myös rajoittaa metsänhakkuita, sillä hakkuut ovat olleet kestämättömällä tasolla monessa maakunnassa.”

1. kommentti (julkaistu):

”Ei Suomen hiilinielutavoite ole olennaisesti suurempi pinta-alaa kohden kuin muillakaan EU:n metsäisillä mailla. Esimerkiksi Ruotsin tavoite on suurempi.

Meille ei riitä maankäytön hiilineutraalius, vaan on päästävä maakohtaiseen hiilineutraaliuteen – viimeistään samassa ajassa kuin muutkin EU-maat. Eli tarkoittaa että maan hiilinielut sitovat maan kaikki päästöt.

Globaalisti olisi välttämätöntä hillitä kehittyneissä maissa kulutusta, jotta kehittyvissä maissa riittää resursseja elintason nousulle, joka lopettaa väestön kasvun. Globaalisti tulee tavoitella negatiivisia päästöjä, mikä auttaisi onnistuessaan ilmastonmuutoksen peruuttamista. Ellei sitten valtamerien AMOC-mekanismin muutos ehdi sitä ennen jäähdyttää maapalloa.

Minäkin pidän alkutuottajaan eli metsänkasvattajaan kohdistuvaa hiiliveroa huonona ehdotuksena. Se voisi sekoittaa puumarkkinat ja heikentää intoa investoida puun tuottamiseen, eli juuri niiden kovin tarpeellisten hiilinielujen ylläpitoon. Puun hakkaamatta jättämisestä palkitseminenkaan ei välttämättä vähennä hakkuita riittävästi, vaan teollisuus saattaa edelleen ostaa tarvitsemansa määrän puuta.

Ennen kuin hakkuita vähennetään, olisi ehdottomasti laskettava kumpi vaihtoehto tulee julkiselle ja kansantaloudelle kalliimmaksi: sakot EUlle vai puun käytön vähentäminen!”

2. kommentti (julkaistu):

”Kannattaa katsoa Luken sivuilta julkaisu ”Euroopan metsät 2020 -raportti julkaistu” ja sieltä linkki ”Suomenkielinen grafiikka”.

Nähdään että joissakin EU-maissa on enemmän puuta metsissä ja hakataan pienempi osuus vuotuisesta kasvusta kuin meillä, esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa. Ne tuottavat eteläisempinä maina tehokkaammin puuta per metsähehtaari kuin me, ja niiden hiilinielutavoitteet on määritelty sen mukaisiksi.

Parilla EU-maalla on vielä lupa päästellä aika paljon. Ne maat ovat Irlanti ja Hollanti, joissa päästelylupa perustuu maaperän ominaisuuksiin, mutta molemmissa on mahdollista lisätä reilusti metsäpinta-alaa.

Ei ole järkeä vaatia metsäpinta-alan kasvattamista maissa, joissa on paljon vuoristoa ja viljelymaa pääosin järkevässä käytössä. Sen sijaan niissä EU-maissa, joissa on paljon käyttämätöntä maatalousmaata ja joutomaata kannattaa käynnistää mahdollisimman paljon metsitysprojekteja.”

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010584574.html

3. kommentti (ei julkaistu):

”Se ei ole oikein jos hakkuita rajoitetaan siksi että metsäkadon päästöt kasvavat holtittomasti rakentamisen vuoksi! Metsäkadon aiheuttajien tulisi kompensoida aiheuttamansa pysyvä hiilinielun alenema – esimerkiksi rahoittamalla joutoalueiden metsitystä toisaalla. Hallitushan lopetti hyvin käyntiin lähteneen joutoalueiden metsitystuen kahden vuoden kokeilun jälkeen.”

4.  kommentti (ei julkaistu):

”Entä jos olemme väärässä? Jos nyt ollaan jo lähestymässä keikahduspistettä, jonka jälkeen lämpenemisen torjuntatoimet ovat riittämättömiä ja edessä on vain sopeutuminen. Tähän suuntaan viittaavat esimerkiksi metsäpalojen kasvavat pinta-alat eri puolilla maapalloa. Entä jos ilmasto päinvastoin viilenee, kun AMOC menee sekaisin, ollaanko varauduttu siihen? Emme välttämättä osaa ennustaa oikein sitä, mikä skenaario toteutuu ja kuinka nopeasti, mutta todennäköisin vaihtoehto on se, jonka ilmastotutkijoiden enemmistö ennustaa.

Hallituksen pitäisi katsoa sekä lyhyttä että pitkää aikaväliä. Lyhyen aikavälin tavoitteet sanovat, että pitäisi rajoittaa reippaasti hakkuita juuri nyt, jotta päästään EU-tavoitteisiin. Pitkän aikavälin tavoite on päästä hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi. Silloin voi olla järkevää jatkaa hakkuita sillä tasolla, että metsät eivät olennaisesti vanhene, koska silloin niiden hiilinielu pienenee. Myös voi olla järkevää sakottaa pysyvää metsäkatoa aiheuttavia toimijoita (rakentajat), ts. velvoittaa ne kompensoimaan päästöt esimerkiksi metsittämällä.”

Oliko uusimmassa Maaseudun Tulevaisuudessa hiilinielututkija Pekka Kauppi kirjoitti, että paras tapa lisätä Suomen hiilinieluja on nuorien metsien metsänhoito eli, että jaksollinen metsänkasvatus onnistuu parhaiten. Toisessa kirjoituksessa oli, että samaan puumäärän tuottamiseen tarvitaan 20-40% enemmän pinta-alaa jatkuvassa kasvatuksessa. Ja jatkuvan kasvatuksen hiilensidonta kärsii vielä lahoisuuden kasvusta. Eli jos halutaan lisää nieluja niin lisää raivaamista jaksolliseen metsään on vastaus.

Hankalia arvotettavia ovat nuo eri kaasut ja eri pituisina aikoina tapahtuvat puoliintumiset ilmakehässä. Jos verrataan vain kunkin vuoden päästöjä ja nieluja, ollaan ehkä astetta eksaktimmassa tieteessä. Mutta se ei ole eksaktia kun maaperäpäästöt ovat virhemarginaaleiltaan suuret – mikä ei tunnu häiritsevän heitä jotka haluavat sakottaa Suomea heikoista hiilinieluista.