› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,621 - 6,630 (kaikkiaan 6,689)
1 2 3 … 662 663 664 … 667 668 669

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Apli 13.7.2024, 08:14

    Turve ja turpeen käyttö Suomessa – Bioenergia ry

    Energiaturpeen osuus Suomen energiatuotannosta on supistunut viime vuosina pariin prosenttiin ja kymmeneen prosenttiin kaukolämmöstä.

    Kurki 13.7.2024, 10:27

    Seuraavana sitten kaukolämpöä tehdään sähköllä kun aurinko ja tuulivoimaa tulee reilusti lisää jonkunhan se on käytettävä kun teollisuudessa ei ole näköpiirissä sen parempaa..

    Sähkön hinnan määrää Saksa eikä Suomeen tulvivan miljardirahan  ulkomainen intressi tuulivoiman rakentamiseksi perustu Suomen kulutuksen varaan, vaan sähkön vientiin ja vetytalouteen.

    Vety ja sähkö taitaa olla vielä pitkään niin kallista, että turvetta ja puuta on vaikea syrjätyttää pitkään aikaan.

    Nykyään rakennettavien suurimpien myllyjen kiinteitövero kunnalle on n. 50 000 e ja moni pieni pohjoisen kunta (2000 asukkaan kunta 13..15 milj.euron vuosibudjetilla) voi jo 200 myllyllä tienata melkein koko vuosibudjetin verran kiinteistöveroja.

    Kalajoella on jo 200 myllyä.

    Tuulivoimakartan pisteitä on tiheimmin länsirannikolla. Kaikkein eniten voimaloita, yhteensä runsaat 200, on Pyhäjoella ja sen naapurissa Kalajoella. Onko kalajokisilla hyväksikäytetty olo?

    https://www.hs.fi/talous/art-2000009618671.html

    A.Jalkanen 13.7.2024, 10:37

    Tässäkin kohtaa huolettaa se huoltovarmuus; kannattaako ihan oikeasti luopua hajautetusta kaukolämmön tuotannosta puulla ja turpeella?

    Apli 13.7.2024, 10:58

    Huoltovarmuus on tärkeää, sen takia turvetta halutaan nostaa varastoon, mutta kun kukaan ei halua sitä käyttää, kun yhtiöt haluaa vähentää hiilidioksidi päästöjä, ja turpeen imago on huono tällä hetkellä..  Kurjelle, lähes kaikki isommat kaukolämpöyhtiöt hankkii tai ovat hankkineet sähkökattiloita kaukolämmön tekoon, luuletko että ovat huvikseen niihin investoineet? Tai investoivat?

    A.Jalkanen 13.7.2024, 11:18

    Pitäisi perustaa turpeen varmuusvarastoja tai vähintään nostoon sopivan kaluston varmuusvarastoja.

    A.Jalkanen 13.7.2024, 20:34

    Maataloustuen erikoisuuksia: ”Kaiken lisäksi, jos haluaa istuttaa nämä voikukkapellot, niin pitää maksaa niille maksetut tuet viiden vuoden ajalta takaisin, joka tekee hehtaarilta n. 2000 euroa.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010534744.html

    Rane 13.7.2024, 21:15

    Ei pidä Anneli uskoa kaikkea mitä HS:n lukijat/toimittajat kirjoittavat.Jos kyseessä on ”maatalouskäytöstä syrjäytyneet” peltoalat niin miten niille on maksettu tukia.Jos pelloille ei ole tehty mitään viljelytoimenpiteitä (eli kasvaa vaan voikukkaa) niin satelliitit ja tekoäly pyytävät viljelijän ottamaan kännykän sovelluksella valokuvan niin että Gps todentaa kuvan tulevan ko. kuviolta.

    Jos taas ilmoitat peruslohkojen poistuneen viljelykäytöstä kun mahdolliset ympäristösitoumukset ( vapaaehtoisia) ovat loppuneet,niin voit istuttaa pelloillesi mitä haluat.

    Eli mielipidekirjoittajan kirjoitus on sepitettä.Mutta tämä ei haittaa koska se menee täysillä läpi HS:n lukijoiden keskuudessa mikä kertoo jotain ko.lehden lukijoiden älykkyystasosta…

    Rane 13.7.2024, 21:19

    Ps.Ja tämä pökökaarti on neuvomassa miten metsää pitäisi hoitaa.

    käpysonni 13.7.2024, 21:23

    Viitaten tuohon A.J.:n linkkaamaan HS:n Erkki Lähteen kirjoitukseen, niin tuntuu erikoiselta väite että kaksi kolmasosaa Suomen metsistä oli yli 100 v. sitten, eli 1900-luvun alussa luonnontilaisia, eli ihmisen koskemattomia. Eikö kuitenkin tuolloin  puu ollut yleisin energianlähde, eli puuta kyllä varmasti hakattiin isommalta kuin kolmasosalta koko metsäpinta-alalta, vaikka teollisuuskäyttö oli pientä nykyiseen verrattuna. Toki rakentamisessa puu oli yleisempää kuin tiili tai betoni.

    A.Jalkanen 13.7.2024, 21:40

    Ranelle kiitos täydentävästä lisätiedosta tukipolitiikkaan. Takaisinmaksu ei siis ole merkittävä este metsittämiselle. Kuitenkin jos metsittämällä menettää vuotuisen hehtaarituen, niin siinä tapauksessa tuen säilyttäminen saattaa kiinnostaa saajaa enemmän.

    Minäkin epäilen (mutta en ole jaksanut kaivaa esiin VMI-raportteja), että sata vuotta sitten ei ollut ”kaksi kolmannesta” kirveen koskemattomia metsiä.

    Erkki koettaa tuossa perustella luontaisten metsien erirakenteisuutta ja tasarakenteisen metsän ’luonnottomuutta’. Luonnonmetsät ovat kyllä vaihtelevan erirakenteisia. Se johtuu siitä tavasta millä ne uudistuvat: yksi puu kerrallaan tai isompi alue kerrallaan. Häiriön laajuudesta ja siemenvuosista riippuen metsikköön voi tulla kerrallaan lisää muutama taimi tai kokonainen ikäluokka eli kohortti.

     

Esillä 10 vastausta, 6,621 - 6,630 (kaikkiaan 6,689)
1 2 3 … 662 663 664 … 667 668 669