› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,601 - 6,610 (kaikkiaan 6,703)
1 2 3 … 660 661 662 … 669 670 671

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo 8.7.2024, 06:41

    Tuo Saksa onkin mielenkiintoinen tapaus. Kertokaapa, miten siellä hiilineutraalisuus olisi yleensäkään käytännössä mahdollista? Asukkaitakin samalla pinta-alalla yli 15 kertaa enemmän kuin Suomessa. Puolassa asia on käytännössä vieläkin haastavampi.

    A.Jalkanen 8.7.2024, 08:37

    Irlanti ja Alankomaat ei pääse ainakaan nopeasti hiilineutraaleiksi kun maaperäpäästöt ovat niin suuret. Hiilineutraalius on välivaihe jonka jälkeen pyritään negatiivisiin päästöihin, eli hiilen poistoon ilmakehästä ja täysin uusiutuviin energian lähteisiin. Hyvin vaikeaa toteuttaa, ellei väki vähene ja kulutustaso alene.

    Hesarin keskustelussa esitetty tuhkalannoituksen lisääminen olisi toteutuskelpoinen idea. Riittäisikö puutuhkaa 100000 hehtaarille vuodessa lämpölaitoksista?

    Jatkan vielä nillitystä Hesarissa…

    ”Nykyisin menetelmin uudistetut metsät kasvavat kyllä Etelä-Suomessa parhailla kasvupaikoilla puulajista riippuen jo 40 – 60 vuodessa päätehakkuukokoon. Puut voivat olla silloin jo isoja, kolmen-neljän tukin runkoja (tukkiosuuden pituus 15 – 20 metriä).

    Suomen metsien käyttöä ei voida optimoida pelkästään ilmastonäkökohdan pohjalta. Jos keskitymme liikaa metsien säästämiseen niiden hakkaamisen sijaan, voi käydä niin, että vanhenevat metsät ja laajenevat metsätuhot tuottavat kyllä hyvin monimuotoisuutta, mutta puuston kasvu ja metsäteollisuudesta saamamme arvonlisä romahtavat. Meidän tulee varautua tähänkin skenaarioon, joka on jo toteutunut monin paikoin Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Kanadassa.

    Viisas tapa varautua on parantaa metsiemme vastustuskykyä muuttuvan ilmaston oloissa. Käytännössä tämä tarkoittaa maltillista suojelualueiden lisäämistä Etelä-Suomessa, tehokasta talousmetsien luonnonhoitoa ml. lahopuut ja säästökuviot, paljon monen puulajin sekametsiä ja maltillista kiertoaikojen pidentämistä männiköissä (ei koivikoissa eikä kuusikoissa).”

    Kurki 8.7.2024, 11:18

    Lannoitus 100 000 hehtaarille olisi pikku juttu, kunhan hallitus myötäisi riittävästi lannoitustukea.

    Nuokin Keski-Euroopan kuusituhot ovat yhden lämpimän ja kuivan vuoden 2018 aikaan saannosta. Sen jälkeen Saksassa on ollut kuusille ihan samat olosuhteet kuin ennenkin. Saksalaisten oma metsäpolitikka aukkohakkuiden välttely ja vanhoiksi kasvatettavat kuusikot on suurin syy.

    Mera ohjelmat (I –III) aktivoivat yksityisten toimijoiden tekemiä metsälannoituksia. Ohjelmista viimeinen päättyi vuonna 1975, jolloin lannoitusmäärät olivat huipussaan 244 000 ha, joista yksityismetsiä yli 160 000 ha. Valtion metsissä lannoittamisen huippuvuosi nähtiin jo 1968 hieman yli 100 000 ha:lla.

    https://tapio.fi/blogit/metsalannoituksen-vuosisata-tehometsataloudesta-kestaviin-ilmastotoimiin/

    A.Jalkanen 8.7.2024, 11:33

    Rahoitusta typpilannoitukseen verrattuna kestävämpään puutuhkaan voisi varmaan järjestyä ekologisisten kompensaatioiden markkinalta. Jos tuhkaa on riittävästi ja levityskalustoa.

    Kalle Kehveli 8.7.2024, 11:54

    Tuo lannoitus on ainoa oikea tapa kasvattaa hiilinielua. Elämän kurjistaminen ei. Ruotsalaiset taas kerran oikealla tiellä.

    Kurki 8.7.2024, 18:47

    Tuhkaa syntyy Suomessa noin 600 000/v tonnia eli kyllä raaka-ainetta riittää 100 000 ha lannoituksiin, jos puoletkin tuosta määrästä jalostetaan lannoitteiksi.

    A.Jalkanen 9.7.2024, 09:51

    Lisäsin kommentin tuhkasta SLL ketjuun Hesariin.

    ”Itse mielipidekirjoituksen pääpointti on varmaan totta: metsiä on hoidettava kestävästi. Myös asiakkaat odottavat tätä metsäteollisuudelta. Määritelmistä ja järkevistä toteutuskeinoista ollaan hieman eri mieltä. Metsien kasvu on metsänomistajien eikä Suomen valtion omaisuutta.

    Hyödyttääkö esimerkiksi maan sisäinen hiilimarkkina, jos teollisuus kuitenkin edelleen ostaa saman verran puuta kuin se tarvitsee? Sanoisin että kyllä kannattaa, jos transaktio markkinalla johtaa puun kasvun lisäämiseen.

    Esimerkkinä aiemmin mainittu ojitettujen turvemaiden lannoitus puutuhkalla, joka olisi erittäin kannatettava tukimuoto ja sisältyy jo Metka-tukiohjelmaan valmiiksi. Tarvitaan vain lisää kalustoa, yrittäjiä levittämään ja riittävät määrärahat. Pitkän aikavälin kasvunlisä on muutamia miljoonia kuutiometrejä puuta kestävästi – ilman ympäristöhaittoja. Toimenpide sopii hyvin yhteen jatkuvapeitteisen kasvatusmallin kanssa.”

    Kun usein korostetaan pitkäkestoisia puutuotteita hiilivarastoina, niin niitä uusia käyttömuotoja odoteltaessa voidaan hiiltä varastoida lisää metsiinkin perustamalla lisää suojelualueita. Pitkäkestoisten tuotteiden ohella monin tavoin hyödyllisiä ovat myös lyhytikäiset selluun perustuvat esimerkiksi puuvillaa ja muovia korvaavat tuotteet.

    Petkeles 9.7.2024, 10:06

    ”uusia käyttömuotoja odoteltaessa voidaan hiiltä varastoida lisää metsiinkin perustamalla lisää suojelualueita.”

    Eliitti lienee muistuttanut tässäkin ketjussa, että ei se vaan niin mene.

    A.Jalkanen 9.7.2024, 10:38

    Petkeles, menee kyllä: meidän ilmastossa suojelualueiden hiilivarat ovat kai toistaiseksi aika hyvässä turvassa, ja jos eivät sitten olisikaan, tuhothan voidaan katsoa suojelualueilla normaaleiksi luonnonprosesseiksi? Sen sijaan talousmetsissä lisääntyvät metsätuhot olisivat katastrofi metsätalouden kestävyyden kannalta: menisi teollisuuden toimintaedellytykset ja hiilinielut samalla kertaa!

    MaalaisSeppo 9.7.2024, 15:10

    Puun merkitystä hiilivarastona ylikorostetaan. Päähuomio tulee kiinnittää hiilen sidontaan eli hiilivaraston kasvunopeuteen. Vanhojen metsien suojelu on huono vaihtoehto hiilen sidonnan kannalta.

    Paras puustoon perustuva hiilivarasto olisi lehtikuusimetsikkö. Kasvaa pitkään tehokkaasti ja hehtaarille tulee puuta jopa 1000m3.

Esillä 10 vastausta, 6,601 - 6,610 (kaikkiaan 6,703)
1 2 3 … 660 661 662 … 669 670 671