Jatkokommentti TA:lle: kannattaako metsiä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta hakata vai säästää?

”Esimerkiksi vuoristoniluri-niminen kaarnakuoriainen on edennyt epidemiana Pohjois-Amerikan länsirannikolta kohti itää, ja jatkaa etenemistä niin pitkälle kuin sen isäntäkasveja eli eri mäntylajeja löytyy. Metsäpalojen esiintyminen ja intensiteetti ovat myös kasvaneet pohjoisella havumetsävyöhykkeellä.

Hakkuiden lisääminen saattaisi siksi turvata metsien säilymistä jopa paremmin kuin hakkuiden vähentäminen, ainakin metsätuhoherkillä alueilla. Jos metsä kuolee, hiilinielu heikkenee vähintään vuosiksi. Kuolleen puun hiilivarastoa (sekä maanpäällistä että maanalaista) purkautuu ilmakehään ja metsä voi olla päästö eikä nielu. Paikalliset erot hiilitaseissa ovat varmasti suuret, mutta tämäkin on mahdollinen skenaario.

Meillä ja muissa Pohjoismaissa voidaan hakkuita varmasti vähentääkin, eivätkä riskit vielä kasva kohtuuttomasti. Avohakkuin ja harvennuksin käsitellyissä talousmetsissä on hyvin vähän kuivan puun palokuormaa ja taimikot toimivat palokatkoina. Hyönteistuho pysähtyy, kun tuholaiselle sopivaa lajia ei enää löydy. Myrskyjä ja kuivuuttakin nuori sekametsä kestää hyvin.

Ilmastonmuutosta torjutaan tehokkaimmin lopettamalla fossiilienergioiden kaivaminen ja purkaminen ilmakehään. Uusien metsien istuttaminen ja metsäkadon torjunta ovat myös hyviä torjuntakeinoja laajasti sovellettuina.”

Jatkoa loputtomaan hiilijaanaukseen TA:n kanssa…

Hiilivuoto ulkomaille ei ole välttämättä paha asia, jos lisähakkuut kohdentuisivat alueille joilla harjoitetaan kestävää metsätaloutta. Sekä hiilinielut että varastot ovat tärkeitä ilmaston kannalta, koska ne molemmat vähentävät ilman hiilidioksidin määrää.

Nyt vaikuttaa siltä että ainakin pohjoisella havumetsävyöhykkeellä luonnonmetsien hiilivarastot hupenevat kovaa vauhtia hyönteistuhojen, itseharvenemisen ja metsäpalojen kautta. Näitä prosesseja voidaan hillitä kestävällä metsätaloudella.

Muiden maiden hakkuut eivät ole meidän vallassamme eikä niiden tulisi vaikuttaa siihen, mitä päätöksiä teemme omien metsiemme suhteen. Meillä tarvitaan lisää pinta-alaa metsien muille käyttömuodoille ja ansaintamalleille puuntuotannon ohella. Jos sitten alkaa vaikuttaa siltä, että metsätuhot alkavat meilläkin lisääntyä, niitä voidaan torjua täsmähakkuiden avulla.

*

Meillä on ehkä vähän eri näkökulma – minulla globaali sinulla lokaali. En väitä ettei metsätalous aiheuttaisi meillä joidenkin tuhojen lisääntymistä. Uskoisin kuitenkin että globaalisti metsätuhoiksikin kutsutut luonnonprosessit (itseharveneminen, hyönteiset ja metsäpalot) ovat yleisemmät luonnonmetsissä kuin talousmetsissä. Kyllä metsien käyttöä olisi globaalisti varaa lisätä, vaikka meillä ei olekaan. Uskoisin myös että metsien kestävä käyttö ja niiden lisääminen saa merkittäviä kannusteita siitä, että ne ymmärretään osaksi ilmasto- ja luonnonsuojelupolitiikkaa.

Meillä kannattaisi laatia laskelmia (esimerkiksi Metsätalouden tiedepaneelissa) siitä miten metsien säästäminen hiilinieluiksi ja siitä esimerkiksi hiilivuokrana maksaminen vaikuttaisi metsänomistajien talouteen ja kansantalouteen. Olisiko valtion kannalta parempi hakata vai säästää, eli kumpi on parempi: kärsiä seuraukset siitä, että EU-hiilinielu ei täyty, vai maksaa metsänomistajille hakkaamatta jättämisestä nykyisen EU-sopimuskauden aikana. Puun hinta on historiallisen korkea, joten tämä vaihtoehto ei ole halpa, mutta aiemmin mainittu päästöoikeuden hinta 80 euroa per hiilidioksiditonni kyllä riittäisi korvaukseksi, koska se vastaa noin 1 kuutiometriä runkopuun kasvua.

*

Paljon tekstiä, vähän villoja. Tähän jatkoksi vielä mukailtuna tekstinpätkä, joka ei ole omasta vaan keskieurooppalaisten metsäntutkijoiden kynästä (lähdettä en nyt muista). Metsätuhojen ja muiden luonnonprosessien kuten itseharvenemisen aiheuttama poistuma luonnonmetsissä on samaa luokkaa kuin harvennuspoistuma plus metsätuhot talousmetsissä. Eri tuholajien frekvenssit ovat erilaiset. Muistelisin että IBFRA:n raportti pohjoisista havumetsistä päätyi jokseenkin samaan tulokseen että metsätalous ei olennaisesti vähennä metsien hiilivarastoja – ainakaan maanpäällisiä.

Tuota korkolaskelmaa voisit MS hieman avata miten päädyit lukuun 150 €/tn hiilidioksidia.

Kyllä, olen samaa mieltä että metsien käytön rajoittaminen käy kalliiksi. Meillä ei kai ole vielä olemassa kansantalouden tason arviota siitä kuinka kalliiksi. Niinpä Metsätiede-, Ilmasto- ja Luontopaneelit voisivat yhdessä teettää laskelmia päätöksentekijöitä varten. Samalla tulisi arvioitua minkälainen hinta tulee metsäpinta-alan pienenemiselle esimerkiksi voimalinjojen rakentamisesta tai suojelualueiden perustamisesta. Suojellut alueet eivät kuitenkaan vähennä heti kasvuaan.

Metsien käytön rajoittaminen hiilinielukannusteilla voisi olla väliaikainen ratkaisu. Ratkaisu voi olla myös jokin muu kuin hakkaamatta jättämisestä palkitseminen, esimerkiksi se voisi olla etelän runsaspuustoisten metsien suojelun lisääminen välittömästi.

Korkolaskelmaani valotin jo hieman aiemmin tässä ketjussa. Tulee siitä ajatuksesta, että vanhojen metsien hakkuita rajoitettaisiin hiilen sidonnan takia. Esimerkkinä vanha kuusikko, jossa pääomaa on kiinni 25000€/ha ja kasvu 6.5 m3/ha/a. Valtio lunastaa sen lainarahalla, josta korko on 1000€/a. Eli pelkkä korko n 150€/m3/a.

Vanhoilla männyillä kasvu on vielä heikompaa kun kuusella, joten vanhojen männiköiden valjastaminen hiilinieluiksi on vielä järjettömänpää kuin kuusikoiden.

Mykkänen puhuu hiilineutraaliuden saavuttamisesta.

Pääseeko tuohon tavoitteeseen mikään EU-maa? Saksankin tavoitevuosi on 2045.

Tuskimpa siitä mitään sanktioita tulee, vaikka ei päästäkkään tavoitteeseen, sillä Suomi itse saa päättää missä aikataulussa hiilineutraaliuteen pyritään. Nyt vuosi on 2035 ja sitähän voi aina siirtää.