Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,581 - 6,590 (kaikkiaan 6,715)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • mettämiäs

    ”Hesarin jutussa liittyen Mykkäsen nielukommentteihin sanotaan, että ”päätehakkuulla tarkoitetaan vanhemman, hidaskasvuisen puuston harventamista”. Että sellaista Petja Pelli kirjoittelee…”

    Hesari korjasi Petjan asiantuntevaa kirjoittelua oikaisuissaan niin, että ”päätehakkuu tarkoittaa puuston poistamista valtaosin, ei harventamista”. Nyt Petja voi taas jatkaa asiantuntevien metsäaiheisten juttujen kirjoittelua entiseen malliin…

    A.Jalkanen

    Ainakin on yritetty ujuttaa Hesariin metsalankin näkökulmaa sekaan muutaman Metsälehden vakituisen lukijan voimin.

    A.Jalkanen

    Kommenttini seurakuntien metsänhoitokeskusteluun (Esa Härmälän mielipide Hesarissa). Huomautukset lisätty.

    ”Yksi metsätila, kunta tai seurakunta on liian pieni yksikkö ilmastopolitiikan optimointiin. Yhden seurakunnan päättäjien ei siis kannata ottaa metsänhoidosta itselleen suurta taakkaa. Metsänhoitosuositusten ja metsäsertifioinnin ohjeiden seuraaminen riittää.

    Tilanteen tarjoutuessa seurakunta tai muu yksityinen metsänomistaja voi rauhoittaa luontokohteensa korvausta vastaan yksityisenä suojelualueena tai myydä niitä Luonnonperintösäätiölle tai valtiolle. Sitä kautta seurakunnan jäsenet ja muut omistajat saavat metsistään tuloa, joka voidaan sijoittaa ja saada edelleen yhtä suurta rahallista tuottoa kuin metsää hakkaamallakin olisi saatu (HUOM.) Hallitus ja eduskunta saisivat nyt nopeasti aikaan kaivattuja hiilinieluja ja -varastoja lisäämällä reippaasti metsien suojelun rahoitusta. (HUOM).

    Metsien talouskäytön vähentämisessä ei kuitenkaan kannata mennä liian pitkälle, kuten äskettäisten uutisten yhä intensiivisemmät metsäpalot Venäjällä ja Kanadassa osoittavat. Jonkinlainen kultainen keskitie tulisi löytää: metsäteollisuutta on, elintilaa metsien uhanalaisille mutta ei liikaa metsätuhoja. Metsien hiilivarastot pysyvät ja kasvavat ylläpitämällä niiden kasvua, torjumalla tuhoja ja metsäkatoa ja kasvattamalla metsäpinta-alaa.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010531500.html

    A.Jalkanen

    TA kurmottaa edelleen innokkaasti ’metsätalouspiirejä’, siis meitä:

    ”Asiahan ei ole valitettavasti niin, että metsien taloudellinen hyödyntäminen ja niiden hiilinieluina toimiminen olisivat sopusoinnussa keskenään, vaan todellisuudessa asia on juuri päinvastoin, hiilinielut pienenevät, kun tehdään hakkuita. Metsätalouspiireissä halutaan levittää vääriä käsityksiä, koska oma lehmä on ojassa.”

    AJ kommentti:

    ”Kuten on moneen kertaan keskusteltu, metsien talouskäytön nieluvaikutus on erilainen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä korostuu vuotuinen hakkuupoistuma mutta pitkällä aikavälillä metsien ikärakenne. Hakkuiden vähentämisen vaikutus riippuu siitä millaisia metsiä jäisi hakkaamatta; kaikkein haitallisinta tulevan kasvun kannalta olisi nuorten metsien ensiharvennusten lykkääminen.

    Hakkuumahdollisuuksiin vaikuttaa muun muassa käytössä oleva pinta-ala, joka tulee vähenemään kun suojelualueita ja rakennettua maata tulee koko ajan lisää. Lisäksi mahdollisuuksiin vaikuttaa se miten metsätuhot kehittyvät: tulevatko metsäpalot, kuivuus ja tuhohyönteiset ilmaston lämmetessä suuriksi ongelmiksi. Nämä ovat selkeä uhka metsien hiilivarastoille kaikkialla. (Tässä unohtui sanoa, että myös suojelualueilla!)

    Metsäteollisuuden volyymin kasvaminen näyttää joka tapauksessa melko rajalliselta Suomen rajojen sisällä, joten panoksia kannattaa laittaa jalostusasteen nostoon. Jos hallitus tarvitsee sitoumuksiinsa nopeasti lisää hiilinielua (vähemmän hakkuita), sen kannattaa panostaa reilusti rahaa etelän runsaspuustoisten vanhojen metsien suojeluun.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010537403.html

    Puuki

    Jalostetun viljelymateriaalin käyttö lisää sekin omalta osaltaan puun kasvua ja hiilinielua. Ne vaikutukset näkyy pääosin joskus tulevaisuudessa.

    A.Jalkanen

    Joo nämä (jatkuva kasvatus, metsänjalostus, maanmuokkaus, lannoitus) on moneen kertaan käyty läpi, mutta jotkut ihmiset eivät vaan usko metsätalouspiirien propagandaa.

    MaalaisSeppo

    Tarkoitatko Anneli todella, että valtion kannattaisi hiilnielujen nopean lisäämisen takia panostaa runsaasti etelän runsaspuustoisten vanhojen metsien suojeluun.

    Mielestäni siinä ei ole mitään järkeä. Otetaan esimerkki 125 vanhasta kuusikosta (kuusi kasvaa parhaiten vielä vanhanakin, kasvu 6.6 m3/ha/a). Kuutioita 300, jonka hakkuuarvo on nykyhinnoilla 25000 €/ha. Valtio lunastaa ko metsän ja maksaa siitä korkoa 1000€/a eli n 150€/kasvava m3. Ei tähän rahat riitä millään.

    Hiilinielujen kannalta vanhojen metsien suojelu on järjetöntä. Monimuotoisuuden kannalta kannattaa harkita.

    mehtäukko

    ”… 125 vanhasta kuusikosta, kuusi kasvaa parhaiten vielä vanhanakin…”

    Kuinka tämä logiikka oikein menikään? Ja eikö ne moneen kertaan todetut riskit paina mitään?

    A.Jalkanen

    MS: tarvitsisi toki tehdä tarkempi laskelma ennen kuin voi sanoa mitään varmaa siitä mikä keino on kustannustehokkain tapa hoitaa EU-hiilinilusitoumukset aivan lähivuosina. Etelä-Suomen metsien suojelua on joka tapauksessa kohennettava, joten tuossa yhdistyisi monimuotoisuustavoite ja hiilinielutavoite samalla rahalla. Metsien ostamisen voisi lopettaa missä tahansa kohdassa, eli ei ole pakko lunastaa kaikkia vanhojen metsien määritelmät täyttäviä alueita valtiolle.

    Visakallo

    Minulle on jäänyt epäselväsi, että kuka, ja millä valtuuksilla nämä Suomea koskevat hiilisitoumukset on tehty? Kun vertaa vaikkapa parhaillaan käsittelyssä olevaa rajalakia, asiasta on käyty melkoinen keskustelu.

Esillä 10 vastausta, 6,581 - 6,590 (kaikkiaan 6,715)