› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 8,031 vastausta, 156 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 6,531 - 6,540 (kaikkiaan 8,028)
1 2 3 … 653 654 655 … 801 802 803

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo Visakallo 27.6.2024, 14:56

    Eihän Suomessa tarvitsisi tehdä juuri muuta kuin sulkea kaksi pahinta laitosta, eli Raahen terästehdas ja Nesteen jalostamo Porvoossa. Kumpikaan ei ole enää Suomelle erityisen tärkeitä laitoksia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.6.2024, 16:04

    Uutisen mukaan ongelmia on edelleen nimenomaan maankäyttösektorilla ja sitä Raahe ja Neste eivät auta. Sinne tarvitaan lisäpaukkuja, esimerkiksi: uusien voimalinjojen ja junaratojen raivaamisen metsäkadon ehkäisy, ruuan tuotannossa tarpeettomien turvemaapeltojen pysyvän vettämisen tukeminen, Metka-tuhkalannoitustuen riittävyyden varmistaminen…

    https://yle.fi/a/74-20096172

    PS. Espoossa jotkut poliitikot koettavat irtautua ns. Turun tunnin juna -hankkeesta joka aiheuttaisi liikaa kuluja tähän taloustilanteeseen ja ainakin jonkin verran metsäkatoa.

    PS2. Perkolle. Kun katsoo linkittämästäni jk-tutkimuksessa (jk-ketju) linkin Metsähalllituksen sivulle niin juuri esittämilläni argumenteilla sielläkin perustellaan jk:n käyttöä.

    Kurki Kurki 27.6.2024, 17:26

    Suomi voi omalla päätöksellään siirtää ilmastotavoitetta (hiilineutraalisuus) 10 vuodella vaikka Saksan tavoitevuoteen 2045.

    Miksi tällaisia kirjoiuksia väsätään vain Suomen osalta ja pelotellaan miljardilaskuilla, kun ei sitä verrata muoden EUmaiden tilanteisiin.

    Mikä EU maa saavuttaa hiilineutraaliustavoitteet omiin tavoitevuosiin mennessä, kun se ei onnistu varsinkaan Saksassa.

    Berliinissä on esitetty kansanäänestysaloite:

    Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kansanäänestysaloite vaati Berliiniä leikkaamaan peräti 95 prosenttia hiilipäästöistään vuoteen 2030 mennessä.

    Linkki: https://www.suomenuutiset.fi/berliinista-ei-tulekaan-hiilineutraali-2030-kunnianhimoiset-ilmastotavoitteet-eivat-kiinnostaneet-kansanaanestyksessa/

     

     

    Visakallo Visakallo 27.6.2024, 18:32

    Skotlannissa kielsivät uusissa asunnoissa puulämmityksen. Kiinteistössä pitää olla lämpöpumppu tai se on oltava kaukolämmössä. Tottahan Suomessakin tehdään kohta samoin.

    mettämiäs 27.6.2024, 19:43

    Hesarin jutussa liittyen Mykkäsen nielukommentteihin sanotaan, että ”päätehakkuulla tarkoitetaan vanhemman, hidaskasvuisen puuston harventamista”. Että sellaista Petja Pelli kirjoittelee…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.6.2024, 21:49

    Kyllä myös maankäyttöpuolella on päästövähennyskeinoja, joita voidaan ottaa tehokkaammin käyttöön. Vältetään turhaa metsäkadon aiheuttamista, eli luovutaan Turun tunnin juna -hankkeesta. Uusista radoista ja voimalinjoista rakennetaan vain välttämättömät.

    Nuorten metsien liian harvaksi harventamisen ongelma poistuu, jos taimikonhoidot tehdään ajoissa, koska silloin harvennus voidaan tehdä oikea-aikaisesti riittävän isoon puustoon eikä liian aikaisin pieneen puustoon. Kannattaa siis myöntää riittävät määrärahat taimikoiden hoitoon Metkasta!

    Kannattaa tukea turvemaiden terveyslannoituksia puutuhkalla niin paljon kuin vain mahdollista. Turvemaametsien jatkuvapeitteistä kasvatusta voidaan tukea järjestämällä alan koulutusta.

    Kannattaa tukea ruuantuotannon kannalta tarpeettomien runsaspäästöisten turvepeltojen vettämistä, jolloin turpeen hajoamisen päästöt vähenevät. Tarpeettomien peltojen maatalouden pinta-alatuesta tulisi päästä eroon.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010526038.html

    Kurki Kurki 28.6.2024, 06:50

    Nopeimmin metsien kasvua voi lisätä lannoituksilla, mutta sekin ottaa aikaa ja kun tavoitetta siirretään 10 vuodella vuoteen 2045, niin saadaan aikaa 20 vuotta ja lisäkasvua ehka 10 milj.m3. Lannoituksiin pitää saada valtion rahaa riittävästi, että sillä on tehoa, sillä valtiohan niitä hiilinieluja tarvitsee että kaikki huonokasvuiset metsät saadaan kasvamaan paremmin. Etelä-Suomessa ojitetut turvemaametsät eivät ole nielu maapäästöjen vuoksi. Pohjoisessa taas turvemaametsien kasvu on suurempi kuin maapäästöt. Suomen turvepohjaisten metsien CO2-maapäästöt olivat vuonna 2022 (viime vuodelta en löytänyt) +10,1 Mtn ja päälle metaani ja typpioksiduuli -päästöt +2,4 Mtn-ekv yhteensä +12,5 Mtn-ekv.

    Tuon saman huomion tein kuin Visa, että lämmin vähäsateinen kesä 2018 siivitti varsinkin turvemaametsien kasvua, sillä 2019 latvakasvut kuusilla ja männyillä olivat ennätypitkät.

    Eteläisen Suomen metsät ovat juuri nyt viritetty lisäkasvuun seuraavien vuosikymmenten ajaksi, sillä hakkuut ovat olleet kasvun tasoa ja paljon nuoria metsiä on tulossa parhaaseen kasvuvaiheeseen, jonka pitäisi näkyä reiluna kasvun nousuna, jos kaikki ajallisesti oikeat metsänhoitotoimet vain tehdäät.

    derHorst 28.6.2024, 09:46

    Tuota Turun tunnin junahanketta metsäkadon aiheuttajana vähän ihmettelen. Rataa on käsittääkseni tarkoitus oikaista noin 100 kilometrin matkalla. Jos rataväylä on 100 metriä leveä, niin sen alle jää 1000 ha maata. Noilla leveysasteilla kaikki ei tosiaankaan ole metsää, vaan peltoa, kalliota jne., joten metsäpinta-alan väheneminen on kokonaisalaa selvästi pienempi. Mutta jos jäisi tuo 1000 ha metsää alle, niin kasvuna menetettäisiin varmaan tuollaiset 5000 m3/vuodessa.

    Vertailun vuoksi lehtijutun mukaan Kemin sellutehdas käyttää 7,6 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Keskimäärin noin 20000 m3 päivässä. Radan aiheuttamalla metsäkadolla menetettäisiin siis yksi kuuden tunnin työvuorollinen puuta. Paljon vai vähän?

    Tähän maahan on kuitenkin viime vuosina rakennettu useammin sellutehtaita kuin pitkiä junaratoja. Minulla ei ole Turun ratahankkeeseen mitään henkilökohtaista suhdetta, tuskin tulen siitä koskaan edes menemään, mutta kai sitä kannattaisi vastustaa jollakin muulla argumentilla kuin metsäkadolla.

    Kyllä maankäyttösektorin ongelma ilmastonäkökulmasta on joitakin miljoonia kuutioita liian korkea hakkuutaso yhdessä turvepeltojen kanssa. Kokonaan toinen juttu sitten on tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymykset eli miten ja kenen päästövähennyksistä pitäisi kantaa vastuu. Mutta siksi meillä on poliitikot valintoja tekemässä kukin vuorollaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.6.2024, 10:09

    Der Horstilla lienee oikeansuuntainen arvio ”tunnin junan” vaikutuksesta. Katselin ratalinjausta ja mietin samaa että alue ei ole kokonaan metsää. Hanke ei ilmeisesti ole laskenut aiheuttamansa metsäkadon määrää, vai löytyisikö se jostain yva-arviosta? Metsäkadosta lasketaan ymmärtääkseni 20 vuoden ajan khk-inventaariossa laskennallinen päästö joten tavallaan vaikutus hiilinieluun olisi kaksinkertainen: todellinen kasvun alenema ja päälle laskennallinen.

    Varsinainen syy vastustaa hanketta on kyllä valtion velkaantuminen eikä metsäkato. Lisäksi rantarataa vaatii toimiakseen korvausinvestointeja joka tapauksessa oikoradan lisäksi. Oikoradan ehtii myöhemminkin toteuttaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.6.2024, 12:40

    Luke raportoi. ”Toisen teknisen korjauksen jälkeen päivitetty vertailutaso on -19,3 Mt CO2-ekv. puutuotteiden kanssa ja -13,5 Mt CO2-ekv ilman puutuotteita. … Päivitetyn vertailutason saavuttamiseksi vuosien 2023–2025 yhteenlasketun nettonielun tulisi olla vähintään -80 Mt CO2-ekv.” (Lähde: Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietojen mukaan maankäyttösektorin päästöt kasvoivat vuonna 2022. Seurantajulkistus 14.12.2023.)

    Aika mahdottomalta tuntuu että tuohon -80 Mt kokonaisnieluun päästäisiin, vaikka runsaiden hakkuiden ansiosta puutuotteiden hiilinielu (varaston lisäys) kasvaakin. Lämpiminä kesinä turvemaidenkin päästöt ovat jälleen suuret. Nieluvajeita on muissakin EU-maissa, joten ehkä tähän pulaan saadaan jonkinlainen huojennus.

    Hahmottaako Kurki mistä tuo luku -80 Mt tulee?

    MMM blogi aiheesta. Vuodesta 2026 alkaen sovelletaan uusia sääntöjä: tavoitteet asetetaan koskein todellisia raportoituja hiilinieluja eikä enää vertailutasoja mutta edellisen kauden ”synnit” vaikuttavat tavoitteisiin seuraavalla laskentakaudelle (jos ymmärrän oikein).

    https://mmm.fi/blogit/-/blogs/maankayttosektorin-eu-velvoitteiden-liikkuva-maali

    Aiempien vuosien laskennasta tietoja toisella sivulla. ”Suomen metsäjousto kaudella 2021–2025 on yhteensä 22 miljoonaa hiilidioksiditonnia. … Uudistetun LULUCF-asetuksen myötä erityisjousto on voimassa vain kaudella 2021-2025 ja on suuruudeltaan 5 miljoonaa hiilidioksiekvivalenttitonnia.” https://mmm.fi/lulucf

    Elikkä vähennetäänkö luvusta 80 nyt sitten nuo joustot 27 (22 + 5) jolloin tavoite olisi -53 Mt?

Esillä 10 vastausta, 6,531 - 6,540 (kaikkiaan 8,028)
1 2 3 … 653 654 655 … 801 802 803