Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 8,031 vastausta, 156 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 6 tuntia sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 6,521 - 6,530 (kaikkiaan 8,028)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kommentti Kauppisen kolumnissa. Räiskäläine: ”Sitten kummiski talousmehtäkuvoilta ku löytyy yksittäsijä lehmuksija, ni nuo kuviotha on sitte het pois talouskäytöstä.” Totta vai tarua? Itellä ainakin on edelleen talouskäytössä.

    https://yle.fi/a/74-20095475

    Visakallo Visakallo

    Elokapina sotkee taas liikennettä Helsingissä. Kylteissä näkyi mm. teksti: Pelastakaa hiilinielut!

    – Kuinkahan moni siitä Elokapina-porukasta ja kadunvarsi-yleisöstä ymmärtää mistä siinä oikein on kysymys?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jonkin verran vaikuttaa jo olevan käsitystä siitä mikä ero on hiilivarastolla ja hiilinielulla. Siitä ei vielä olla yhtä mieltä kumpaa on tärkeämpää pitää yllä.

    Kurki Kurki

    https://yle.fi/a/74-20095475

    Nyt tuli ennustus.

    Ennustan, että uhanalaisia metsälajeja tullaan hyvästelemään sukupuuttoon Suomessa lähivuosikymmeninä.

    Kommentoija vielä vahvistaa:”Näillä nykyisillä toimilla lajikato jatkaa kiihtymistään.”

    Kun tietäisi yhdenkin lajin, jonka metsätalous olisi hävittänyt.

    Tammihiiri on hävinnyt laji.

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/01/kadonneet-elaimet-missa-piileksii-tammihiiri
    <div class=”cmnts-14ek1gd jwyKFu”></div>

    MaalaisSeppo

    Näin maalaisjärjellä ajatellen ennenkaikkea hiilinielusta on pidettävä huolta. Jos nielu toimii hyvin, niin varastokin voi hyvin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kommentteja Kauppis-ketjussa YLEllä. https://yle.fi/a/74-20095475

    TsotTsot:

    Moni sai metsää perintönä. Se on ok. Mutta pitäisi oikeasti asiallisesti keskustella luonnon suojelusta kaikilla tahoilla. Meitä kaikkia pyydetään osallistumaan talkoisiin. Miten metsänomistaja osallistuu jos hän vaatii metsän säilyttämisestä korvauksia. Ymmärrän sen jos viljelijä tarvitsee metsän myynnistä lisätuloja, mutta jos sijoittajakin vaatii valtiolta korvauksia siitä, että tuli sijoitettua väärään paikkaan. Ei käsittääkseni muillekaan sijoittajille makseta valtiolta korvauksia pieleen menneistä sijoituksista. Olisiko nyt aika päivittää myös maataloustuet ja kaikki muukin tukiviidakko mikä liittyy ihmisten toimeentuloon joka perustuu luonnon ja ihmisen tekemään työhön. Vesistöt, onko yhteiskunta joskus antanut tukea soiden odottamiseen mikä on saastuttanut vedet. Lienee kohtuullista olettaa, että nyt soiden ennallistamisen maksaa ne tahot jotka aikanaan pilasivat ojituksella järvivedet.

    AJ:

    Metsä poikkeaa hiukan muista sijoituksista. Jos metsää jättää suojeluun tai hakkaamatta, siinä tuotetaan yhteistä hyvää eli lajien ja luontotyyppien suojelua tai hiilinielua maan kaikkien kansalaisten hyödyksi. Metsätalouden ulkoisvaikutuksia rajoitetaan jo nyt jonkin verran esimerkiksi metsäsertifioinnin ja lainsäädännön avulla: säästöpuita, tärkeitä luontokohteita ja vesistöjen suojakaistat jätetään pääosin hakkuiden ulkopuolelle. Omistajat osallistuvat siis jo nyt ympäristötalkoisiin merkittävällä taloudellisella panoksella.

    Liberaalivaari:

    Kasvavat puut sitovat hiiltä niin kauan kuin kasvavat. Selluksi kaadetun puun hiilestä yli 90% on takaisin ilmakehässä muutamassa vuodessa. Kun hehkutetaan sitä, miten hyvin avohakkuuraiskiolle istutettu taimisto sitoo hiiltä, niin unohdetaan, että menee vuosikymmeniä, ennen kuin avohakkuun yhteydessä sellunkeiton jne yhteydessä alueelta vapautunut hiili tulee sidotuksi. Suomessa kun metsää ei juurikaan istuteta nummille tai hiekkaerämaahan, vaan (keskenkasvuisena) avohakattun talousmetsän tilalle. Se miten paljon Suomen metsissä on hiiltä on suoraan verrannollinen Suomen metsien keskimääräiseen ikään.

    AJ:

    Hiilen määrä maksimoituu kun metsien biomassa maksimoituu, ja kasvu maksimoituu, kun metsät ovat keskimäärin melko nuoria, kuten ne nyt ovat. Nyt jos aletaan himmailla vanhojen metsien päätehakkuita sillä perusteella, että avohakkuu purkaa hiilen ilmakehään, metsät muuttuvat koko ajan hieman vanhemmiksi ja kasvu hiipuu koko ajan. Lopulta käy niin, että metsäteollisuus ei enää saa metsistämme tarpeeksi puuta ja sekin hiipuu pois. Emme ehkä halua tätäkään. Metsiä kannattaa siis käyttää myös teollisuuden tarpeisiin, mutta kysymys on oikeasta tasosta.

    Jatkuva kasvatus ei kelpaa yleisratkaisuksi, koska sekin usemmiten pienentää kasvua verrattuna avohakkuumetsätalouteen. Erityiskohteissa sitä voi käyttää, eli silloin kun jokin muu tavoite kuin puuntuotanto on myös tärkeä – esimerkiksi turpeen päästöjen hillintä, maiseman säilyttäminen metsäisen näköisenä tai metsien kytkeytyneisyyden parantaminen.

    Mettänpeikko:

    Oikeat hiilenkierron tutkijat sanovat, että keskipitkällä aikavälillä eli nyt lähivuosikymmeninä hiilinielua kasvatetaan parhaiten siten, että hakkuita vähennetään ja vanhat metsät jätetään nyt rauhaan. Sitten kun puhutaan sadan vuoden aikajänteestä, voidaan suositella metsien uudistamista toimena hiilinielun parantamiseksi. Metsälobby ovelasti hämärtää nämä aikajänneasiat, koska se haluaa tuhota metsät juuri nyt. Ikävä ahneus taustalla.

    AJ (uudelleen muotoiltuna):

    Riippuu kumpaa halutaan, hiilen varastointia vai kasvua. EU:n ilmastopolitiikka perustuu nimenomaan hiilinielutavoitteille, ei hiilivarastotavoitteille. Jos sanoo että hakkuiden lisääminen on haitallista, painottaa varastoja, ja jos sanoo että hakkuiden vähentäminen on haitallista, painottaa nieluja.

    Jos katsoo VMI-tuloksista ikäluokkien pinta-alat, näkee että pääosa metsistä on nyt keski-ikäisiä eli hyvin kasvavia. Jos hakkuut lopetetaan sadaksi vuodeksi, kaikki metsät ovat siirtyneet päätehakkuukypsien luokkaan eli heikosti kasvaviksi. Hakkuiden vähentämisellä ja myöhemmäksi siirtämisellä on siis suuret kansantalousvaikutukset. Päätöksenteossa on huomioitava myös monimuotoisuus.

    Ilmastopaneeli päätyi hiljattain esittämään vain hyvin maltillisia muutoksia eli vain hienoista hakkuiden vähentämistä. Talousmetsän siirtyminen muuhun maankäyttöön eli suojelualueiden lisääminen ja voimalinjojen tms. rakentaminen vähentävät hakkuita jo valmiiksi – ilman että asialle tarvitsee erikseen tehdä mitään.

    Perko

    A J väite :” Jatkuva kasvatus ei kelpaa yleisratkaisuksi, koska sekin usemmiten pienentää kasvua verrattuna avohakkuumetsätalouteen. Erityiskohteissa sitä voi käyttää, eli silloin kun jokin muu tavoite kuin puuntuotanto on myös tärkeä – esimerkiksi turpeen päästöjen hillintä, maiseman säilyttäminen metsäisen näköisenä tai metsien kytkeytyneisyyden parantaminen”

    Näillä tänne  kirjoittajilla aukoistaan   ei ole ollut yhtään  esitystä joka tukisi väittämääsi.

    mehtäukko

    ” …yhtään esitystä..” Esitetyt asiat ovat vain osa seikoista, jotka puoltavat jaksollisen muutoin ylivoimaiseksi.

    Timppa

    Meikäläisen kommentti:

    Minä en ymmärrä koko keskustelua, koska se ei perustu mihinkään historiatietoon Etelä-Suomen metsistä, jotka on hakattu moneen kertaan. Kaikki ikimetsät on varmasti suojeltu.

    Syntymäpitäjäni Muuramen metsistä kirjoitti maanmittari vuonna 1804, siis 220 vuotta sitten: ”Ovat he kaskenneet runsaasti etenkin rintamaita niin, että ne ovat paljaita tai kasvavat heikkoa lehtipuuta”. Tuo kuvaus ei sovi enää Muuramen metsiin, joiden kasvu on eräs Suomen parhaimmista.

    Toinen esimerkki, nyt vuodelta 1933, siis 90 vuoden takaa. Hoidan erään suuren metsätilan asioita. Vuonna 1933 metsissä oli keskimäärin 11,6 pientä 6 tuumaista yhden tukin puuta hehtaarilla. Puuta oli n 50 m3/ha, nyt kolminkertainen määrä. Tukkipuuta on nykyään monikymmenkertainen määrä. Hakkaamme sitä kestävästi vuodessa noin kaksinkertaisen määrän vuoden 1933 tukkimäärään verrattuna.

    On ihmeellistä kuinka hyvin nuo aiemmat raiskiot kasvavat. Nyt sitten vaahdotaan, että paikalla kasvaa jotain ikimetsää. Ei todellakaan kasva. Ainoa paikka, jonka arvelen olevan ikimetsää on luonnollisestikin suojeltu.

    En ymmärrä sitäkään, että miten pystyisimme saamaan aikaan jotain luontokatoa, kun poistamme yhden puun ja kasvatamme uuden sen tilalle. Sen sijaan hakkuuaukoistamme tiedän, että ne ovat elintärkeät monille avoimien maastojen eliöille. Koska niissä on kukkivia kasveja läpi kesän, myös pölyttäjät hyötyvät niistä, minkä näemme hyvinä mustikkasatoina.

    Koko tämä luontokato-toitotus ei perustu mihinkään luonnosta havaittuun tosiasiaan. Sen on aikaansaanut ilmeisestikin joukko intomielisiä metsätalouden vastustajia. Kun asiaa toistetaan riittävän usein, niin sekä media että suuri yleisö alkaa uskoa siihen. Luontokatoa esiintyy Amazonaksen alueella, ei suomalaisessa talousmetsässä.

     

    Apli
Esillä 10 vastausta, 6,521 - 6,530 (kaikkiaan 8,028)