Metsien hiilinielu

Hakkuut vähentäisivät metsätuhoja, jotka nyt purkavat noissa maissa vuosittain valtavasti maanpäällisiä hiilivaroja ilmakehään ja seisauttavat hiilinielut. Jos karikesyöte loppuu, myös maaperän hiilivarastoa purkautuu ilmakehään.

Aivan. Tarvittaisiin paljon selvityksiä maapohjaan sitoutuneesta hiilestä, sillä tässä Biosoil-tutkimuksessa saatiin tulos, että maapohjan hiili aukkovaiheessa ei juurikaan purkautunut takaisin ilmaan. Koskiko tutkimus  syväjuurisia mäntymetsiä, sillä pintajuuristen puiden kuten kuusi voisi kuvitella, että suurin osa kuolleista juurista varmasti alkaa nopeammin palauttaa hiiltä takaisin ilmakehään.

Samoin meneekö 70% (kuten on arveltu) metsän puiden yhteyttämistuotteista maapohjaan ja miten se jakautuu muun elävän maapohjaeliöstön (sienijuuri, bakteerit yms) kanssa, sillä nythän vain 22% yhteyttämistuotteista (hiilestä) lasketaan menevän puiden eläviin juuriin.

Lisäksi minkälainen ero maapohjan hiilen muodostumisessa on luonnon metsien ja talousmetsien välillä? Talousmetsissähän hakkuissa jää aina juurista maapohjaan kuollutta hiiltä koko metsän kierron ajan aina uudestaan ja uudestaan, kun taas luonnon metsissä satojen vuosien aikana ei tällaista hiilen lisäystä ole. Entä lasketaanko lehti-ja neulaskarikkeesta maapohjaan menevän hiiltä?

Onko maapohjassa pitempiaikaista pysyvää hiiltä kuten siinä ruotsalaisessa tutkimuksesta väitettiin, että hiili on muodostunut maapohjaan 10 000 vuoden aikana jääkauden jälkeen.

Metsäntutkimuslaitoksen 1980-luvulla käynnistämä laaja tutkimus osoittaa, että metsämaan hiilivarasto säilyy vakaana metsien käsittelystä riippumatta. Hanke nimettiin Biosoil-tutkimukseksi, kun maanäytteitä kerättiin toistamiseen 2000-luvulla,

Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5

On esitetty sellainenkin arvio että poistuma on suuruusluokaltaan sama molemmissa – eli hakkuupoistuma vastaisi luonnonmetsien itseharvenemisen ja metsätuhojen yhteenlaskettua poistumaa.

Jos luonnon metsän samat puut ovat pystyssä 650 vuotta verratattuna siihen, että talousmetsää uudistetaan tänä aikana 10 kertaa, niin sinne maapohjaan on mennyt moninkertainen määrä myös yhteyttämistuotteita ja luulisi, että sitä hiiltäkin olisi jäänyt sinne enemmän haihtumisesta huolimatta.

Männyllä vettä läpäisevillä mailla juuri on paalujuuri, joka voi olla yhtenä juurisykermämänä l. puraksena 1,5 m syvyyteen asti ja saman verran leveä, jotka varmasti ovat pitkäikäisiä. Olen tällaisia puraksia poistanut ojituksessa ja niiden ylös saanti teettää kyllä työtä.

Metsävaroiltaan (m3) suurimmat maat ovat Euroopassa Saksa, Ruotsi ja Ranska. Suomen kanssa samanveroisia määriä löytyy maista: Puola, Romania ja Ukraina. Lähde: Forest Europe 2020 – raportti. En ole varma onko kaikkien maiden tieto tarkkaa.

Kauppinen arvelee että metsäteollisuus määrää. Eivät ole ainakaan kovin äänekkäästi vastustaneet maamme ilmasto- tai luontopolitiikkaa, mikä viittaisi siihen että se on teollisuuden mielestä hyvää.

Arvopohjainen realismi kohtaa tuotantomahdollisuuksien käyrän. Jokaista metsän hyötyä voidaan tuottaa optimaalisesti, ei maksimaalisesti. Vaikka meidän metsien arvo syntyy pääasiassa metsäteollisuudesta, ei muidenkaan hyötyjen arvo ole vähäinen.