Metsien hiilinielu

Metsien kasvua parantaa tutkijoiden mielestä ilmastonmuutos, mutta lisäksi taustalla vaikuttavat metsänparannustoimet ja metsien rakenteen nuortuminen ja tihentyminen. Lähtötilanteessa Etelä-Suomen rehevät metsät olivat heikossa kunnossa, kaskettuja tai metsälaitumia. Myös harsintahakkuita oli tehty paljon, luultavasti siis enemmän karummilla kasvupaikoilla kun rehevämmät olivat maatalouskäytössä. Pohjois-Suomessa oli vielä paljon vanhaakin metsää sata vuotta sitten.

https://www.luke.fi/fi/blogit/ymparistonmuutos-nostaa-metsien-kasvua-pohjoisessa

Itse ihmettelin suurta lukua muuttujalle ”hakkuupoistuman runkopuu joka jää metsään”, oliko peräti 6 milj. m3? Mitähän ne ovat?

Hakataanko vai säästetäänkö -keskustelua Hesarissa hyvässä päästöraportointia kritisoivassa mielipiteessä. Kommentoin.

”Metsä ei ole halkoliiteri josta puita ottamalla vähennetään pysyvästi puustopääomaa. Jos osaa englantia, kannattaa lukea julkaisu: The role of forests in the EU climate policy: are we on the right track? (Carbon Balance and Management).

Lainaus. The analysis of the drivers for diminishing forest sinks shows that the main culprits are decreasing increment and increasing harvest and tree mortality. To change the course, it is necessary to look at the possibilities to reverse the development of these factors, while taking into account resilience and adaptation needs. In addition, possible mitigation can be achieved through increasing forest area (afforestation) or avoiding deforestation.

Käännös. Metsien nielujen vähenemiseen vaikuttavien tekijöiden analyysi osoittaa, että pääsyylliset ovat kasvun aleneminen, lisääntyvät hakkuut ja kasvava puiden kuolleisuus. Kurssin muuttamiseksi on tarkasteltava mahdollisuuksia kääntää näiden tekijöiden kehitys, ottaen samalla huomioon kestävyys ja sopeutuminen. Lisäksi apua saadaan lisäämällä metsäalaa (metsittämällä) ja välttämällä metsäkatoa.

Jos siis katsotaan pelkästään hakkuutasoa ja hakkuutapaa (harvennus / jatkuvapeitteinen / avohakkuu), unohdetaan nuo kaksi muuta komponenttia, eli kasvun taso ja luonnonpoistuma (metsätuhot ja itseharveneminen). Nämä komponentit eivät ole tietenkään toisistaan riippumattomia, vaan hakkuiden taso ja tapa vaikuttaa kasvuun ja luonnonpoistumaan.

Raportissa esitetään parannuskeinoja, kuten lehti- ja sekametsien lisääminen ja jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö. Jos metsiä saadaan nuorennettua, ne kasvavat paremmin ja luonnonpoistumat ovat pienemmät. Samaan aikaan tulee huolehtia monimuotoisuudesta, koska myös se lisää metsien vastustus- ja sopeutumiskykyä.”

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010428455.html

Reimalta hyvä linkki.Tosin,kuten Ylen toimittajilla on tapana,jutussa ei tietenkään kerrottu miten suuri on ilokaasun ilmastoa lämmittävä vaikutus verrattuna ennallistetun suon metaanin vaikutukseen.Tutkijakin puhui jotain ”kompromissin” tekemisestä.Mutta ehkä Kurki kertoo miten tämä menee?

YLE-linkissä tämä oli uutta tietoa: ”Eniten ilokaasua muodostuu sateisina kesinä ja vähälumisina talvina, kun taas kuivina kesinä päästöt ovat pieniä.” Onko siis niin että ilokaasun valmistus vaatii maassa vetisiä mutta hapekkaita olosuhteita? Se ei siis onnistu veden alla eikä kuivassa maassa.

Päästöjen määristä on hyvä yhteenveto Suoseuralla linkissä. Kts. Taulukko 2 ja pylväskuvat grammaa neliöltä vuodessa. Kuvassa 3 on vastaavat luvut muunnettuina hiilidioksidiekvivalenteiksi. Nähdään että metaanipäästö on suurin ojittamattomalla (saraisella) suolla ja vastaavasti typpioksiduulin ja hiilidioksidin päästö turvemaan pelloilla.

Metsäojitettua suota on moninkertainen määrä suhteessa peltoihin, mikä tasoittaa raportoitavien kokonaispäästöjen määrää metsän ja pellon välillä.

Entä tulevaisuus? Turvesoiden päästöt alenevat, kun uusia alueita ei enää juurikaan perusteta ja vanhoja poistuu käytöstä. Osa turvepelloista tarvitaan edelleen viljelyyn. Helpoin päästöjen vähennyskohde on siis metsäojitettu korpi jossa siirrytään jatkuvaan kasvatukseen jos mahdollista.

Kuvassa 3 näkyy myös toinen runsaspäästöinen maankäyttötyyppi eli entinen pelto. Nämä tulisi saada johonkin toiseen käyttöön. Turpeen paksuudesta, kasvupaikkatyypistä ja alueesta riippuen metsittää (jos mahdollista: lehdoksi) tai ennallistaa suoksi.

https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/ojituksen-vaikutus-maaperan-kasvihuonekaasupaastoihin/