Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,371 - 6,380 (kaikkiaan 6,755)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Rane

    Kun poliisi tutkii onko aihetta jatkotoimenpiteisiin niin Kärkkäisellä on Metlan emeritiusprofessorin tekemät mittaukset jotka todistavat ettei alapuolisen vesistön pilaantumista ole tapahtunut.Elyn virkamiehillä ei ole mitään.Saa nähdä miten käy.

    Kalle Kehveli

    Todennäköisesti ojista tuleva vedenlaatu on vielä parempi kuin joessa!

    Reima Muristo

    Itse asiassa taivaalta on satanut humuspitoista vettä, suo on toiminut suodattimena ja puhdistanut sen.

    Papa Emeritus Cardinal Professori Kiilusilmä Alkio-Opisto.

    Kurki

    Itse asiassa taivaalta on satanut humuspitoista vettä, suo on toiminut suodattimena ja puhdistanut sen.

    Muristo se on vain huolissaan humuksesta, vaikka pahimmat vesistöjen uhat tulevat ihan muualta.

    Taivaalta tulevia laskeumia kuten rikkiä ja typpeä ojitusalueet puhdistavat tehokkaasti. Vesistöjen suurin ongelmahan on ollut happamoituminen, jota aiheuttaa rikkilaskeuma. Rehevöitymistä taas typpi.

    Lisäksi tulevat taajamavesien päästöt, jotka aiheuttavat vesieliöissä mm. sukupuoli muutoksia.

    Reima Muristo

    Ojittamaton suo on luonnon oma saostuskenttä ja suodatin.
    Ojitusalue ei puhdista mitään, päästää läpi kaikki. Viimeistään rankkasateiden jälkeen kaikki ojat ja ihmisen rakentamat saostusaltaat on tyhjentyneet. Löytyvät lähimmästä järvestä jonka pohjaan sitten asettuvat tuottamaan metaani päästöjä ja happikatoa.

    Kurki

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/professori-raija-laiho-suota-ojittamalla-ei-kannata-pyrkia-luomaan-hiilinielua/#5dfaa1a5

    Luken Raija Laiho (Kärkkäisen ojituksiin) puhuu karuista avosoista, joita ei voi tunnistaa tästä Luken Ojasen suotyyppien linkistä.

    https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

    Olisiko tuo——— C. MUUT AVOSUOT

    Mutta niidenkin CH4- ja N2O-päästöt ovat 4-kertaiset CO2-päästöihin nähden.

    Eli juuri ne kannattaisi ojittaa, että ilmastoa lämmittävät metaanin ja typpidioksidin päästöt loppuisivat, vaikka metsä ei kasvaisikaan kovin hyvin.

    Kurki

    Ojitusalue ei puhdista mitään, päästää läpi kaikki.

    Tottakai puhdistaa rikkiä ja typpeä, sillä puut tarvitsevat niitä kasvuun.

    Kärkkäinenhän oli tehnyt tutkimuksen:”Ei kiintonaineita laskuojassa enempää kuin joessakaan.”

    A.Jalkanen

    Luonnontilaisia ojittamattomia soita ei ole suotavaa enää ojittaa. Sen kieltää metsäsertifikaattikin. Vähintään menetetään soiden monimuotoisuutta ja yleensä lisätään vesistöpäästöjä. Vaikka luonnontilaisten soiden lisäojituksella saavutettaisiin todellisten vuotuisten kasvihuonekaasujen vuon kohenema, niin jos puuston kasvu ei ojitusalueella elvykään, siitä tulee lisää raportoitavia päästöjä. Koska ojittamattomat suot ovat raportoinnin ulkopuolella, meitä ei palkita päästölaskennassa niiden päästöjen vähentämisestä.

    Sitä kohtaa Raija Laihon kirjelmässä en ymmärtänyt, jossa hän sanoo että ojitus ei koskaan kohenna päästötasetta. Voisiko ajatella että ainakin jokainen hyvin kasvava puustosukupolvi sitoo hiukan enemmän hiiltä ilmasta kuin mitä turvemaaperä hajosi? Vai onko turpeen hiilivaraston säästäminen sittenkin pitkällä aikavälillä kaikkein tärkein soiden ilmastotavoite?

    Reima Muristo

    Sammalen kasvu loppuu, alkaa hajoaminen.

    Kärkkäisen ojituksista ei tule mitään puuston kasvua, vain harva männikkö jossa ei merkittävää puumäärää. Kärkkäisen omistama ala ei ole koko suo.

    Husq165R

    Kuten Ola-Pallonivel aikoinaan kirjoitti. MK:n tempauksella kustaan koko mo-kunnan kintuille.

Esillä 10 vastausta, 6,371 - 6,380 (kaikkiaan 6,755)