› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,321 - 6,330 (kaikkiaan 6,715)
1 2 3 … 632 633 634 … 670 671 672

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Rukopiikki 20.2.2024, 17:47

    Noista näkyy löytyvän maakunnittain tilastot metsäpinta-aloista. Etelässä metsien kasvu on vain paljon parempi ja puuta enemmän joten etelän hehtaari vastaa monta pohjoisen hehtaaria.

    A.Jalkanen 20.2.2024, 18:30

    En väitä että meillä olisi yhtä paljon hiiltä metsissä per hehtaari kivennäismaan metsämaata kuin Ruotsissa, vaan toki meillä on vähemmän puustoa ja sitä myötä hiiltäkin. (Jos huomioidaan että meillä on pinta-alasta suurempi osuus turvemaata, Ruotsissa erään lähteen mukaan vain 11 %, tilanne saattaa koko valtakunnan tasolla tasoittua, mutta jätetään nyt turve pois tästä.)

    Ruotsi-vertailun varsinainen tarkoitus oli käyttää hyväksi heillä tehtyä kattavaa maaperäinventointia, jota voidaan pitää kohtalaisen luotettavana ja olot meillä ovat melko vertailukelpoiset. Niinpä meidän metsäekosysteemimme kokonaishiilelle voidaan laskea karkea arvio käyttäen Ruotsista opittua suhdelukua 40/60, jossa 40 on puuston hiili ja 60 on maaperän hiili. Lisäksi käytetään puun kokonaisbiomassan suhdelukua, jossa runkopuun tilavuus on 60 ja loput 40.

    Jos meidän puuston runkopuun tilavuus metsämaalla olisi vaikka 125 m3/ha, elävän puuston kokonaisbiomassa olisi 125/0,6 eli 210 m3/ha. Tämä alkuainehiilenä 210 m3 x 400 kg x 0,5 = 42 tn/ha. Maaperässä olisi lisäksi 63 tn ja ekosysteemin kokonaishiilimäärä 105 tn (42/0,4).

    Disclaimer. Nämä laskelmat ovat vain suuruusluokkaa antavia, joten ei kannata ottaa liian vakavasti. Jos laskentatilanteessa on käytössä tarkempaa tietoa esimerkiksi pintakasvillisuudesta, puuston allometriasta tai puukuution massasta, laskelma tietenkin tarkentuu.

    Nostokoukku 20.2.2024, 19:32

    Eikös kaikkien Keski-Euroopan metsien pitänyt tuhoutua ? Katsoin kaikki Tsekin Nove Meston ampumahiihtokisat telkkarista. Laajoja ilmakuvia ja pitkiä pätkiä ladun varrelta. Meni puolet ajasta kun etsin kuvasta kuolleita puita. En havainnut. Vain järeitä ja tiheitä ilmeisen hyvinvoivia kuusikolta.

    Kurki 21.2.2024, 08:14

    Esimerkki pohjoinen suomalainen tuore kivennäismaa metsä.

    Puun kasvu on 3,3 ..5 m3/ha/v.
    Ensiharvennus 30 vuoden päästä ja runkopuuta 100m3/v, josta pois 30 m3 ja kasvamaan jää 70 m3/ha.Toinen harvennus 15 v päästä kasvulla 5 m3/ha/v ja puuta 45 vuoden ikäisenä on 145 m3/ha, josta hakataan pois toisessa harvennuksessa 45 m3 eli kasvamaan jää 100 m3 päätehakkuuseen 65 vuotta 5 m3/ha/v kasvulla eli päätehakkuussa on 180 m3/ha runkopuuta.

    Tarkastellaan puiden elävän biomassan hiiltä ja kuollutta hiiltä maaperässä kierron 65v aikana sekä kokonaishiiltä periaatteella 40/60. Puun karikkeen osat ovat: runkopuu 58%, (latvat+oksat+lehdet+neulaset) 20%, (kannot+juuret+muu elävä biomassa) 22%.

    Aloitetaan päätehakkuulla:

    Kuollutta hiiltä tulee aukolle maahan 180/0,58*0,22 /3,67= +18,6 tn.
    Periaatteella 40/60 maaperän kokonais hiili on 1,5*180/3,67= -73,6 tn, josta vanhempaa kuollutta hiiltä 73,6-26,4= +47,2 tn.

    Metsä 30 vuotiaana on sitonut maapohjaan elävää hiiltä 100/0,58*0,22/3,67= -10,3 tn ja ensi harvennuksessa (30m3) jäisi hakkuusta kuollutta hiiltä (C) maapohjaan 30/0,58*0,22/3,67= +3,1 tn.

    Metsä 45 vuotiaana on sitonut elävää hiiltä (C) maaperään 145/0,58*0,22/3,67= -15 tn ja toisessa harvennuksessa (45m3) jäisi hakkuusta kuollutta hiiltä maapohjaan 45/0,58*0,22/3,67=+4,7.

    Metsä 65 vuotiaana on sitonut elävää hiiltä (C) maaperään  180/0,58*0,22/3,67= -18,8 tn.
    Periaatteella 40/60 maaperässä pitäsi olla taas hiiltä (C) 1,5*180/3,67= -73,6 tn.

    Kierrosta 65 vuotta summaus:
    – kuollutta hiiltä jäi maapohjaan hajoamaan +18,6(päätehakkuussa)+3.1 (1. harvennuksessa) +4,7 (2.harvennuksessa) yhteensä = +26,4 tn

    Jotta kokonaishiilimäärä maapohjassa pysyisi 60% rajoitteen sisällä 1,5*180/3,67= -73,6 tn, niin maapohjasta palautuu ilmaan vanhimmasta päästä hiiltä (C) +26,4 tn 65 vuoden aikana keksimäärin +0,4 tn/v.

    Lisäksi kuollut maapohjan hiili uusiutuu 73,6/26,4 *65vuotta=2.78*65= 181 vuodessa eli metsän vajaan 3 kierron aikana.

    Lisäyksenä, että tätä kuollutta hiiltä +26,4 Mtn, mikä jää hakkuista 65 vuoden aikana maaperään, niin niiden päästö tässä yhteydessä on nolla, sillä päästö huomioidaan jo poistumassa hakkuusäästön nielua laskettaessa.

    Tässä laskelmassa ei ole mukana puiden maanpäällisestä karikesyötöstä tulevaa hiilen lisäystä maapohjaan. On siis laskettu varman päälle. Jos siitä vaikka puolet ottetaisiin mukaan, niin maapohjan hiilen (C) uusiutuminen laskee runsaseen 100 vuoteen.

    Lähes kaikki tämän esimerkin metsän maapohjan hiilestä (C) on peräisin puiden biomassasta.

     

    A.Jalkanen 22.2.2024, 09:22

    Kauas pilvet karkaavat?

    YLE kirjoittaa hiilineutraaliustavoitteen karkaamisesta kauas. Luken raportti: Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman skenaariotarkastelun päivitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2024.

    Hakkuita syytellään entiseen tapaan, mutta nyt muistetaan ottaa uutiseen mukaan turvepellot: niistä pois 20000 hehtaaria (20 tuhatta) viljelystä, niin päästöt putoaisivat jo paljon. On mainittu myös suojelualueiden nielua alentava vaikutus; joka kyllä todennäköisesti realisoituisi vasta pitkällä aikavälilllä.

    Ilmeisesti maankäytön muutosmaksu jää tältä hallitukselta lähtötelineisiin. Se mitä hallitukselta toivoisi, olisi kustannustehokkuusarvioita eri toimille. Eli kunkin toimenpiteen tuoman päästöjen vähennysarvion rinnalla tulisi aina olla toimenpiteen suora ja epäsuora kustannus.

    Muu maankäyttö ja sen muutos? Metsän siirtymä rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi aiheuttaa pysyvän hiilinielun aleneman ja väliaikaisen päästön khk-inventaariossa.

    ”Suomen 2035 hiilineutraalisuus voi jäädä vain tavoitteeksi – tutkijoiden uudessa arviossa tavoite karkaa kauas”

    https://yle.fi/a/74-20071510

    (Edit 23.2.24.)

    Kurki 22.2.2024, 10:19

    Suomi jo nyt Euroopan huonoimmassa tilanteessa.

    Maankäyttösektorista ei taida olla missään EU-maassa apua korvaamaan muiden sektoreiden päästöjä.

    Mitenkähän Suomi olisi huonoin, kun Saksassa maankäyttösektori on Suomen lailla ollut päästö parina viime vuonna ja Saksan päästöt ovat 700…800 Mtn-ekv ja Suomen n. 47 Mtn-ekv.

    Lisäksi koko EU:ssa maataloustuottajia kuristetaan ilmastotavoitteilla.

    Kirjoitus on selvää painostusta ja kun Suomen media ei kerro muiden maiden tilanteesta mitään, tottakai Suomi on suurin syyllinen.

     

    A.Jalkanen 22.2.2024, 10:21

    Edit kello 10:40 ja 10:55.

    Luken johtopäätös: jos hakkuut kasvavat ennustetusti, niin EU-hiilinielutavoitteisiin ei päästä, vaikka kaikki esitetyt parannustoimet toteutettaisiin.

    Luken raportin WEM2 tai WEM3 -skenaarioissa oletettiin kaikki parannustoimet tehdyiksi ja sen lisäksi ei lisätty hakkuita yhtä paljon kuin muissa skenaarioissa. Kuvaa 7 ja kuvaa 8 katsomalla vaikuttaisi, että näin toimien päästäisiin EU-tavoitteisiin maankäytön  hiilinieluissa. Metsien kokonaispuusto kasvaa 2,5 mrd kuutiometristä 3 mrd tasoon.

    Maankäyttöskenaario s. 21 alkaen. Hyvä yhteenveto menetelmistä ja lähteet joista löytyy tarkemmat tiedot. Mainitaan esimerkiksi turvemaiden vettäminen ja ennallistaminen ja mitä kertoimia niissä aiotaan käyttää.

    ”Päivitetyissä skenaarioissa ilmastokosteikon ja vetetyn turvepellon päästöt raportoidaan kosteikkoluokan alla, kuten inventaarion määritelmiin kuuluu. Muiden kosteikoiden, ruohikkoalueiden ja rakennettujen alueiden hiilivaraston muutokset laskettiin inventaariomenetelmien mukaisesti.

    Turvemaapeltojen vettämisen eli ilmastokosteikoiden perustamisen ja kosteikkoviljelyn päästöjen laskentaan käytettiin IPCC-kosteikkoliitteen kertoimia (IPCC 2014). Muiden suonpohjien vettämisten oletettiin olevan turvetuotantoalueiden ennallistamista, jonka päästöt laskettiin kotimaisista tutkimuksista saaduilla kertoimilla (Lehtonen ym. 2021, taulukko 27). Kertoimet eivät ole vielä inventaarion käytössä, mutta näiltä osin inventaariossa tehdään parhaillaan kehitystyötä.”

    Se jäi epäselväksi mitä skenaarioissa oletettin voimaloiden ja sähkölinjojen johtokäytävien rakentamisen määräksi. Ehkä vaikutus ei ole loppujen lopuksi kokonaisuuden kannalta suuri, vaikka metsäkato niiden johdosta jonkin verran kasvaa.

    YLE:n jutun mukaan suojelualueiden lisäämistä ei ole huomioitu, mutta tämäkään ei ole ehkä merkittävä osio. Suojelualueet kasvavat kuitenkin edelleen puuta jota ei hakata pois, eli lyhyellä aikavälillä metsänielu kasvaisi. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat laajat metsätuhot heikentäisivät kasvua.

     

     

    Nostokoukku 22.2.2024, 10:58

    Saksan päästöjä ei todennäköisesti lasketa. Saksa on sentään aina Saksa, ja kivihiiltä palaa.

    Sähkölinjojen ja tuurivoiman alle jääviä hiilinielujen menetyksiä ei varmaan myöskään lasketa. Niiden yhteydessähän on lausuttu taikasana vihreä, joka on kuin pyykkipulveria kaikille haitoille.

    Ei sanaakaan taas artikkelissa lentoliikenteen vaikutuksesta. Miten tämä joutava turha suhaaminen voi olla niin pyhä asia, että kukaan ei siitä edes keskustele.

    Visakallo 22.2.2024, 16:16

    Suomessakin olisi jo hyvä alkaa valmistautua tulevaan kesäkuun jälkeiseen EU-aikaan, jossa ilmastoasiat eikä vihreys olekaan enää pääaiheina. Näkyy jo aika monet sen laidan edustajista jo jättäytyvän sovinnolla kisasta. Se on tietysti heidän kannaltaan viisasta, sillä vaaleihin ei kannata mennä häviämään. Se kun ei ole kovin hyvä meriitti työnhaussa etenkään nyt, kun  ympäristöjärjestöilläkään ole enää rahaa palkkoihin samalla tavalla kuin silloin vanhaan hyvään aikaan.

    A.Jalkanen 23.2.2024, 09:15

    Lisää globaaleja hiilivertailuja. Maan alla on lähes kaikissa metsäisissä ekosysteemeissä enemmän kuin maan päällä pl. sademetsät.

    https://forest.fi/fi/faq/kuinka-paljon-hehtaari-kasvavaa-metsaa-sitoo-hiilidioksidia-sitooko-nuori-tai-vanha-metsa-enemman/#0ccbe739

Esillä 10 vastausta, 6,321 - 6,330 (kaikkiaan 6,715)
1 2 3 … 632 633 634 … 670 671 672